Päättäjältä: Mikä siinä on?
Suomi on maailman onnellisin kansa. Näin on kansainvälisesti todettu jo useampana vuonna. On kokonaan toinen asia, uskallammeko olla maineemme veroisia.
Lue lisääSuomi on maailman onnellisin kansa. Näin on kansainvälisesti todettu jo useampana vuonna. On kokonaan toinen asia, uskallammeko olla maineemme veroisia.
Lue lisääStubbista Suomen seuraava presidentti. Sukunimensä meillä päin sanotaan kyllä Tuppi. Ei hienostella etumaisilla ässillä, eikä pehmeillä b‑kirjaimilla. Kovan moinen oli kampanjointi molemmilla ehdokkailla viimeiset kaksi viikkoa. Haavistollakin oli meinannut lähteä kampanjabussin mukaan kokonainen parveke!
Lue lisääNelostien liikennejärjestelyt Iin kohdalla ovat taas nousseet enemmän esille johtuen ehkä Iin kunnanjohtajan ohitustiestä esittämistä asioista Rantapohjassa 16.1.2024.
Lue lisääVenäjän vallan aikana 1809–1917 vaikutti emämaalle tappiollinen sota kolme kertaa ratkaisevasti Suomen valtiollisen aseman ja yhteiskunnallisten olojen kohentumiseen. Niiden myötä avautui tilaisuus käyttää keisarikunnan ahdinkoa Suomen hyväksi, itsenäistymiseen asti.
Lue lisääRantapohjassa 13.2. kirjoitti nimimerkki L.S. Siuruanjoen vanhasta teräsristikkosillasta. Toinen puolisko on tosiaan Etelä-Pohjanmaalla, mutta Alakylän silta on muistaakseni vanha Iijoen sillan puolisko Kurenalta. Sen huomaa siitäkin, että Alakylän silta on kaksikaistainen toisin Siuruanjoen silta, joka oli kapea ja yksikaistainen.
Viime sunnuntaina oli ensimmäinen paastonajan sunnuntai. Olemme siis aivan paastonajan alussa. Paastonaika keväällä merkitsee sitä, että me olemme valmistautumassa pääsiäiseen.
Kuulin “hevosmiesten tietotoimistosta”, että tämän päivän 80-vuotiaat vastaavat kunnoltaan 1960-luvun 60-vuotiaita. Pitäneekö tuo paikkaansa, mutta ihan oikeastikin tilastot kertovat meidän suomalaisten eliniän nousseen toisen maailmansodan jälkeen noin 20 vuotta. Todennäköisesti tämän päivän vauvat saattavat siis elää jopa satavuotiaiksi. Kaikki edelläoleva vain kertoo, että meitä ikäihmisiä on tulevaisuudessa suhteellisesti koko väestöstä entistä enemmän.
Moottorikelkkailijat käyttävät kevyen liikenteen Viikin alikulkutunnelia (Haukiputaan keskustaajaman eteläpuolella, Lidlin lähellä) päästäkseen ajamaan Haukiputaantien jommalle kummalle puolelle. Vaaratilanteita syntyy muulle kevyelle liikenteelle. Lisäksi lähellä on myös linja-autopysäkki, jolta purkaantuu kävelijöitä. Onneksi mitään ei ole sattunut.
Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä, miksi me ihmiset käyttäydymme, niin kuin käyttäydymme, kun pitäisi päättää yhteisistä asioista ja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Aikamme on täynnä ristiriitoja, toisen osapuolen mollaamista ja omia totuuksia. Keskustelusta ei aika ajoin meinaa tulla mitään kunnon lopputulosta.
Yksi tai pari välinpitämätöntä koiranomistajaa pystyy pilaamaan muiden ulkoilunautinnon. Ainakin Ylikiimingin kirkolla oli lau 10.2. koiranulosteita pitkin poikin eräin osin kävely-/pyöräilyväyliä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. Muutosvastarinnasta huolimatta saa jokainen toki haaveilla eli visioida. Viime viikkojen kirjoitukset Rantapohjassa olkoot hyvä keskustelun alku Iin kehittämisestä ja sen suunnasta, myös vallan kammareiden ulkopuolella. Halusimme tai emme, kaavoitus ja maapallon rakentaminen ohjaavat kuntien ja asukkaiden tulevaisuuden suuntaa.
Ouluun on suunnitteilla huomattavan suuri määrä tuulivoimaa. Iso osa suunnitelluista tuulivoimapuistoista sijaitsee entisten Yli-Iin ja Ylikiimingin kuntien harvaan asutuilla alueilla.
Nelostien linjaus, ns. Iin ohitustie, on puhuttanut iiläisiä jo nelisenkymmentä vuotta. Itsekin olen ottanut aktiivisesti osaa keskusteluun ensin kansalaisaktiivina, sittemmin kuntapäättäjänä. Asian historia on ollut siis pitkä ja vaiherikas. Ja tämä on aiheuttanut hankaluuksia kunnan maankäytön suunnittelulle.
Akat asialla on Yle Areenassa oleva historiadokumentti. Ohjelmassa kerrotaan Isonkyrön Ulvilan kylän talkoohankkeista, joissa kylän kohdalle saatiin naisten aloitteesta rakennetuksi Kyrönjoen ylittävä pukkisilta vuonna 1947. Jäidenlähdön aikaan pukkisilta vaati vuosittain purkamisen ja jälleen uudelleen kasaamisen, kun joki oli vapautunut jäistä.
Meillä pohjolassa tarjoaa luonto näin talvella sinertävän hämärän, valkeiden lumikinosten ja välkehtivän kuuran koristelemien puiden keskellä ihailtavaksemme taidetta ilman erillistä katselumaksua. Herkkä kauneus ei näy kaupunkien valomeren keskellä eikä päivällä virka-aikana. Näitä elämyksiä voi kokea vain maaseudulla, alueilla, joissa katuvalot eivät loimota öiseen aikaan, eikä liikenne rullaa pitkin hiljaista kylätietä.
Suomessa meneillään oleva väestörakenteen muutos vaikuttaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnissa. Joka kolmannessa kunnassa väestön ennakoidaan vähenevän yli 20 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, kasvualueita ovat vain yliopistokaupungit ja kehyskunnat.