Jääli

Kuu­kau­den esi­ne: Tyn­ny­ri­sa­ha vuo­del­ta 1707

Suo­men ensim­mäi­nen maa­il­man­kaup­pa­tuo­te oli ter­va. Se oli vält­tä­mä­tön aine pur­je­lai­vo­jen aika­kau­del­la lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suu­del­le. Poh­jan­maal­la on ter­vaa pol­tet­tu vähäi­sis­sä mää­rin myyn­tiä var­ten jo 1500-luvun lopul­la. Vas­ta 1700-luku oli ter­van­pol­ton kul­ta-aikaa luo­den perus­tan poh­ja­lai­sel­le vau­rau­del­le ja yrittelijäisyydelle.

Lue lisää

Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­to Kii­min­gin-Jää­lin vesienhoitoyhdistykselle

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö jakoi Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­ton Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­non Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le, joka on kak­si­tois­ta vuot­ta teh­nyt työ­tä Jää­lin­jär­ven hyväk­si. Pal­kin­non vas­taa­not­ti­vat yhdis­tyk­sen keu­la­mies Bir­ger Yli­sauk­ko-oja sekä vara­pu­heen­joh­ta­ja Eero Lai­ne.

Lue lisää

Maa­ti­lan elä­mää tutuksi

Jää­lin kou­lul­la jär­jes­te­tään tänä kesä­nä kol­me päi­vä­lei­riä, jois­ta ensim­mäi­se­nä on vuo­ros­sa far­mi­viik­ko, jos­sa tutus­tu­taan maa­ti­lan eläi­miin ja elä­mään. Seu­raa­val­la vii­koil­la tee­ma­na on luon­to ja vii­mei­sel­lä tutus­tu­taan juhan­nuk­seen. Lei­rien ohjaa­ji­na toi­mi­vat kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat ja lei­ri­läi­si­nä on 1.-3-luokkalaisia.

Lue lisää

Kima­lai­set jal­ka­pal­loa pelaamassa

Voit­kos uskoa, että kima­lai­set oppi­vat pelaa­maan jal­ka­pal­loa? Entäs sen, että ne oppi­vat siir­te­le­mään lego­pa­li­koi­ta saa­dak­seen pal­kin­non tai että ne oppi­vat vetä­mään narus­ta, jot­ta saa­vat soke­ri­vet­tä teko­ku­kas­ta? Sitä et kui­ten­kaan var­maan uskoi­si, että kima­lai­set oppi­vat myös teke­mään yhteis­työ­tä ja odot­ta­maan toi­si­aan ras­kaan työn edessä. 

Kima­lais­tut­ki­ja Olli Lou­ko­lan tut­ki­muk­set vesit­tä­vät aja­tuk­sen tyh­mis­tä, pie­niai­voi­sis­ta pör­riäi­sis­tä, jot­ka eivät pys­tyi­si oppi­maan tai tuntemaan. 


Kesä­ta­pah­tu­mat kerää­vät ihmi­set koolle

Tule­va vii­kon­lop­pu käyn­nis­tää Ran­ta­poh­jan alu­eel­la toden­teol­la hur­jan tapah­tu­ma­ke­sän. Hau­ki­pu­taal­la vie­te­tään iha­naa kesä­vii­kon­lop­pua muun muas­sa Maa­ki­sen Mar­tin­nie­men paris­sa, pela­taan Kesä­­pu­­das-tur­­nauk­­ses­­sa jalkapalloa,…


Koko Jää­lin kou­lu Koiteli-reitillä

Jää­lin kou­lun seit­se­män­sa­taa oppi­las­ta vael­si­vat Jää­lin ja Koi­te­lin väli­sel­lä rei­til­lä vii­mei­sen kou­lu­vii­kon kun­niak­si. Ylim­mät luo­kat vael­si­vat koko yhdek­sän kilo­met­rin mat­kan, ja pie­nim­pien mat­ka oli noin nel­jä kilometriä.



Kuu­kau­den esi­ne: Rii­mu­ka­len­te­ri­ra­sia vuo­del­ta 1787

Rii­mu­ka­len­te­ri on useim­mi­ten puu­ra­sia tai ‑sau­va, johon on mer­kit­ty kuvioin ja viil­loin kalenteri. 

Rii­musau­vat ran­tau­tui­vat Suo­men nie­mel­le yhdes­sä kato­li­sen uskon kans­sa ja nii­tä käy­tet­tiin ajan seu­raa­mi­seen aina 1200-luvul­ta pit­käl­le 1700- luvul­le saak­ka, jol­loin kan­sa alkoi käyt­tää pai­net­tu­ja vuo­sit­tai­sia almanakkoja.


Kii­min­gin Urhei­li­jat on 85 vuotta

Kii­min­gin Urhei­li­jat juh­lii tänä vuon­na 85-vuo­tis­tai­val­taan har­ras­ta­mi­sen mer­keis­sä. Kii­min­kiin perus­tet­tiin Vesai­sen Pojat nimi­nen urhei­luseu­ra 19.4.1938. Seu­ran ensim­mäi­nen puheen­joh­ta­ja oli Art­tu­ri Joki­kok­ko. Seu­ra nimet­tiin tuol­loin Erk­ki Pääk­kö­sen ehdo­tuk­sen mukaan. Kii­min­gin ja Yli­kii­min­gin pitä­jä­ot­te­lu oli noi­hin aikoi­hin yksi tär­keä tapah­tu­ma, joka 1950-luvul­la laa­je­ni Yli-Iihinkin.