Jääli

Jos Viinivaaran pohjavesihanke toteutuisi oululaisten vesihanoista tulisi sekoitettua pohja- ja pintavettä. 2/3 talousvedestä olisi edelleen Oulujoen puhdistettua pintavettä ja 1/3 pohjavettä, jota johdettaisiin oululaisille Viinivaara-Kälväsvaara -alueelta. Vielä vedenottolupa ei kuitenkaan ole lainvoimainen. Arkistokuva: Teea Tunturi

Haukipudas, Jääli, Kello, Kiiminki, Yli-Ii, Ylikiiminki 04.02.2025 00:01

Oulun Vesi halu­aa tut­kia perus­teel­li­ses­ti Oulun alu­een poh­ja­ve­si­va­ran­not – Vii­ni­vaa­ra-han­ket­ta ei kui­ten­kaan halu­ta kuopata

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa nousi jäl­leen esil­le Oulun Veden vara­ve­den han­kin­ta ja sii­hen liit­ty­vä Vii­ni­vaa­ran han­ke. Aihet­ta käsi­tel­tiin osa­na Oulun kau­pun­gin vesihuollon.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
No Picture

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 04.02.2025 00:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­ru­noi­li­ja J. L. Runeberg

Johan Lud­vig Rune­berg (1804–77) vai­kut­ti Suo­mes­sa, jos­kin kir­joit­ti rik­kaan ja run­saan eep­pi­sen ja lyy­ri­sen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­ton­sa äidin­kie­lel­lään ruot­sin kiel­lä. Hänen vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men kult­tuu­ri­ke­hi­tyk­seen oli kan­sal­li­se­na ja aat­teel­li­se­na virit­tä­jä­nä ja hen­ki­sen liik­ku­vuu­den laa­jen­ta­ja­na niin val­ta­va ja moni­ta­hoi­nen, ettei sitä voi liioitella. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Kiiminkipäivät on saamassa tänä vuonna järjestäjäkseen laajan joukon kiiminkiläisiä toimijoita. Keskeisenä vastuutahona tullaan todennäköisesti näkemään Kiiminki-Seura. Kuva: Teea Tunturi

Jääli, Kiiminki 30.01.2025 00:01

Kii­min­ki­päi­viä vie­dään takai­sin perin­tei­sem­pään suuntaan

Kii­min­ki-Seu­ra on ollut kool­le kut­su­va­na taho­na, kun Kii­min­gis­sä on poh­dit­tu, saa­daan­ko Kii­min­ki­päi­vät jär­jes­tet­tyä tänä vuon­na. Taus­tal­la on se, kun Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry päät­ti, että heil­lä ei ole mah­dol­li­suuk­sia tapah­tu­maa järjestää.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 30.01.2025 00:00

Oli­kos meil­lä lain­kaan tulevaisuutta?

Ran­ta­poh­jas­ta 24.8.1978: Polii­sin saa­tua vihiä, että eräs isän­tä keit­tää pon­tik­kaa he meni­vät taloon etsin­tä­mat­kal­le. Talos­sa oli pie­ni poi­ka yksin koto­na. Polii­sit löy­si­vät rank­ki­tyn­ny­rin ja hei­dän kes­kus­tel­les­saan että mis­sä­hän mah­ta­vat pil­lit olla, poi­ka innois­saan huusi: “Ette­pä löy­dä pil­le­jä, kun ne ovat naa­pu­ris­sa lai­nas­sa!” Sedeil

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

No Picture

Jääli, Toimittajalta 28.01.2025 00:00

Umpi­ku­jia ladulla

Ylei­sim­min hiih­to­nii­lot ovat tähän men­nes­sä jo kyn­tä­neet laduil­la ja umpi­han­ges­sa sato­ja kilo­met­re­jä. Itse­kin oli­sin taval­li­se­na tal­ve­na ehti­nyt käy­dä hiih­tä­mäs­sä jo muu­ta­man ker­ran, vaik­ka alku­tal­ven pak­kas­ke­lit eivät minua pal­jon nih­keil­le laduil­le innosta. 

Torniolainen Seppo Pelttari oli vuonna 1995 yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista. Euroopan Unioniin liittymistä Pelttari pitää yhä Suomelle erittäin merkittävänä päätöksenä ja askeleena osaksi länttä. Kuva: Teea Tunturi

Jääli 23.01.2025 00:02

Sep­po Pelt­ta­ri aste­li 30 vuot­ta sit­ten euro­par­la­ment­tiin – Pit­kän uran polii­tik­ko­na teh­nyt tor­nio­lai­nen seu­raa nyt maa­il­man menoa Jää­lis­tä käsin

Kun Suo­mi liit­tyi osak­si Euroo­pan Unio­nia vuon­na 1995, valit­tiin Suo­men euro­par­la­men­taa­ri­kot suo­raan edus­kun­nas­ta ensim­mäi­sek­si vuo­dek­si. Tuol­loin edus­kun­nan toi­se­na vara­pu­he­mie­he­nä oli tor­nio­lai­nen Sep­po Pelt­ta­ri, joka tuli äänes­tyk­ses­sä vali­tuk­si Suo­men edus­ta­jak­si euro­par­la­ment­tiin muun muas­sa Paa­vo Väy­ry­sen, Eli­sa­beth Reh­nin, Olli Reh­nin, Hei­di Hau­ta­lan ja Mar­jat­ta Ste­nius-Kau­ko­sen kanssa. 

Talonpoikaiset kessuhakkurit 1800-luvulta, tuohiset tupakkarasiat sekä kuva Virginian tupakasta. Saimaa-, Työmies- ja Klubi77-askit olivat työmiesten plakkareissa vakiotavaraa 1950- ja 1960-luvuilla. Kuva: Eino Mikkonen

Jääli, Kiiminki 23.01.2025 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Kes­su­hak­ku­rit 1800-luvulta

Tupa­koin­ti levit­täy­tyi Euroop­paan 1500-luvun alus­ta läh­tien Ame­ri­kan löy­tö­ret­kien seu­rauk­se­na. Pää­asias­sa sodat toi­vat tupa­kan myös Ruot­si-Suo­men val­ta­kun­taan. Tapa tuli soti­lail­le tutuk­si Ruot­sin osal­lis­tut­tua Euroo­pas­sa käy­tyyn 30-vuo­ti­seen sotaan (1618–1648). Tupak­ka saa­pui hei­dän mukanaan.