Toi­min­ta­ra­han jako­pe­rus­tei­siin uusia ehdo­tuk­sia Hau­ki­pu­taal­ta. Yhdis­tyk­set tai­pui­vat nipis­tä­mään hakemuksiaan

Hau­ki­pu­taan ja Kel­lon aluei­den yhtei­ses­sä asu­ka­sil­las­sa tiis­tai­na kuul­tiin yhdis­tys­ten toi­min­ta­suun­ni­tel­mis­ta alueil­la. Pui­ta­va­na oli yhdis­tys­ten teke­mät toi­min­ta­ra­ha­ha­ke­muk­set vuo­del­le 2023 ja yhtei­sen esi­tyk­sen teke­mi­nen niis­tä Oulun kau­pun­gin lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­nal­le. Lopul­li­set pää­tök­set rahan­jaos­ta toi­mi­kun­ta tekee hel­mi­kuun lopulla.

 

Alu­eel­lis­ta toi­min­ta­ra­haa hae­taan ja jae­taan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­koh­tai­ses­ti siten, että Hau­ki­pu­das ja Kel­lo muo­dos­ta­vat omat alu­een­sa. Toi­min­ta­ra­haa on käy­tös­sä 0,80 sent­tiä per asu­kas kul­la­kin alu­eel­la. Siten 12 897 asuk­kaan Hau­ki­pu­taan alu­eel­la on jaet­ta­va­na yhdis­tyk­sil­le 10 318 euron yhteis­sum­ma. Kel­lon ja Kivi­nie­men alu­eel­la raha­pot­ti on 4 848 euroa perus­tuen 6 057 asuk­kaa­seen. Yksi hake­mus voi olla enim­mil­lään tuhat euroa.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­la toi­min­ta­ra­haa haki 18 yhdis­tys­tä yhteen­sä yli 15 000 euron edes­tä. Niin­pä hake­muk­sis­ta oli kar­sit­ta­va rei­lut 5 000 euroa. Kos­ka mikään yhdis­tys ei ollut val­mis vetä­mään hake­mus­taan pois tai pie­nen­tä­mään hake­maan­sa raha­sum­maa, pää­dyt­tiin lopul­ta yhtei­sym­mär­ryk­seen Han­nu Lil­ja­mon esi­tyk­ses­tä, että kai­kis­ta hake­muk­sis­ta lei­ka­taan tas­a­puo­li­ses­ti pois rei­lu kol­man­nes. Näin ollen jos yhdis­tys haki esi­mer­kik­si 1000 euron toi­min­ta­ra­haa, haet­ta­vak­si sum­mak­si jäi noin 667 euroa.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­ta jätet­tiin 18 toi­min­ta­ra­ha­ha­ke­mus­ta, jois­sa haki­joi­na oli 12 eri yhdis­tys­tä. Kel­lon alu­eel­ta hake­muk­sia jätet­tiin 8 kap­pa­let­ta ja toi­min­ta­ra­haa yhteen­sä rei­lun 4000 euron edes­tä, siten alu­een rahas­ta 500 euroa jää käyt­tä­mät­tä. Kel­los­sa haki­joi­na oli kak­si yhdis­tys­tä, Kel­lo-Kivi­nie­men asu­ka­syh­dis­tyk­sen ohel­la Kel­lon Sählääjät.

Alu­eel­li­sen toi­min­ta­ra­han jako­pe­rus­teet herät­ti­vät kes­kus­te­lua yhdis­tyk­sis­sä ennen asu­ka­sil­taa ja myös asu­ka­sil­las­sa pui­tiin kriteerejä.

Ovat­ko alue­jaot perus­tel­tu­ja, sil­lä niin alu­eet, aktii­vi­suus ja yhdis­tys­toi­min­ta ovat eri­lai­sia Oulun alu­eel­la. Pitäi­si­kö esi­mer­kik­si Hau­ki­pu­das ja Kel­lo olla yhtä aluet­ta, jol­loin Hau­ki­pu­taan poh­jois­puo­len lukui­sil­la yhdis­tyk­sil­lä oli­si parem­mat edel­ly­tyk­set saa­da tukea, esit­ti Kari Hol­ma.

Sys­tee­min mukaan yksi yhdis­tys voi jät­tää useam­pia hake­muk­sia ja saa­da jokai­seen täy­si­mää­räi­sen avus­tuk­sen. Ede­saut­taa­ko tämä hake­mus­teh­tai­lua, kysyi Holma.

– Pitäi­si­kö kri­tee­ri­nä olla, että kukin yhdis­tys voi­si jät­tää yhden tai kak­si hakemusta?

Han­nu Lil­ja­mo sanoi, että hakuai­kaa oli­si hyvä aikais­taa, sil­lä raha saa­daan käyt­töön vas­ta maa­lis­kuul­la. Jos toi­min­taa on heti alku­vuo­des­ta, yhdis­tys­ten pitää haa­lia raha jostakin.

Asu­ka­sil­las­sa pää­dyt­tiin kui­ten­kin yhtei­sym­mär­ryk­seen “tasa­leik­ku­ris­ta” niin, että hake­mus­ten yhteis­sum­ma saa­tiin mah­tu­maan raa­mei­hin. Samal­la kui­ten­kin todet­tiin, että pie­nem­pää avus­tus­ta hake­neil­le leik­kaus voi olla vai­ku­tuk­sel­taan tun­tu­vam­pi. Kri­tee­rei­hin toi­vo­taan jat­kos­sa parannuksia.

Kun­ta­lais­vai­kut­ta­mi­sen koor­di­naat­to­ri Sara Inke­röi­nen ker­toi, että Oulun alu­eet ovat eri­lai­sia tomin­nal­taan ja asu­kas­poh­jal­taan. Toi­min­ta­ra­han alue­ja­ko perus­tuu kou­lun­käyn­tia­luei­siin poh­jau­tu­viin pal­ve­lu­kes­kit­ty­miin. Yhtei­sö­toi­min­nan avus­tus­ten suh­teen tämä vuo­si men­nään enti­seen mal­liin, mut­ta lähi­de­mo­kra­tia­toi­min­taa ollaan kehit­tä­mäs­sä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ja avus­tus­kri­tee­re­jä tarkastellaan.

Toi­min­ta­ra­han ohel­la on haet­ta­vis­sa toi­min­ta- ja koh­dea­vus­tuk­sia, joi­den saa­mi­sek­si alu­een yhdis­tys­ten kan­nat­taa teh­dä yhteis­työ­tä. Jos joil­la­kin alueil­la toi­min­ta­ra­haa jää jaka­mat­ta kuten nyt 500 euroa Kel­los­sa, sum­ma ohjau­tuu jaet­ta­vak­si mui­na avustuksina.

Oulun alu­eel­la on kym­men­kun­ta asu­kas­tu­paa, jot­ka ovat myös toi­min­nal­taan eri­lai­sia ja voi­vat olla jat­kos­sa­kin, sanoi Inke­röi­nen. Uute­na asu­kas­tu­pa­na ale­taan kehit­tää Pate­nie­men Hon­ka­pirt­tiä, jon­ka yllä­pi­toon ja toi­min­taan voi­daan sovel­taa uusia­kin mal­le­ja. Asu­kas­tu­van yllä­pi­tä­jä­nä voi­si esi­mer­kik­si toi­mia useam­pia­kin yhdis­tyk­siä yhdessä.

Kel­lon asu­kas­tu­van esi­mer­kil­li­ses­tä toi­min­nas­ta ovat monet tahot kau­em­paa­kin käy­neet otta­mas­sa mal­lia. Lii­sa Kos­ke­la ker­toi, että asu­kas­tu­pa avat­tiin vuon­na 2014. Myös ruo­ka­pal­ve­lu­ja tuot­ta­va asu­kas­tu­pa työl­lis­tää työ­toi­min­nan puit­teis­sa täl­lä het­kel­lä 7–8 hen­ki­löä. Asu­kas­tu­val­la jär­jes­te­tään moni­puo­li­ses­ti kai­kil­le avoin­ta toi­min­taa ja tapah­tu­mia. Myös ret­ket kuu­lu­vat ohjelmaan.

Vuo­des­ta 2019 toi­mi­nut Hau­ki­pu­taan asu­kas­tu­pa on myös löy­tä­nyt paik­kan­sa ja käyt­tä­jä­kun­tan­sa erin­omai­ses­ti. Asu­kas­tu­van kon­sep­tiin kuu­luu, että yhdis­tyk­set voi­vat vara­ta ja käyt­tää tilaa kokoon­tu­mi­siin veloi­tuk­set­ta, ker­toi­vat Tit­ta Kivi­mä­ki ja Taru Hir­vo­nen.

Asu­kas­tu­val­la toi­mii myös Nuor­ten Pop­pi, joka kerää usei­ta kym­me­niä kävi­jöi­tä illas­sa. Tilois­sa jär­jes­te­tään myös tai­de­näyt­te­lyi­tä. Hau­ki­pu­taan suur­alu­een asu­ka­syh­dis­tys vas­taa myös Hau­ki­pu­das­päi­vien järjestelyistä.

Sara Inke­röi­nen muis­tut­ti asu­ka­sil­las­sa, että toi­min­ta­ra­han mak­sun edel­ly­tyk­se­nä on, että yhdis­tys­ten suomi.fi-valtuudet ovat ajan tasal­la rekisterissä.

Ran­ta­poh­ja on uuti­soi­nut tam­mi­kuus­sa alu­een asu­ka­syh­dis­tys­ten kokouk­sis­ta. Mit­kä Ran­ta­poh­jan alu­een yhdis­tyk­set haki­vat ja saa­vat toi­min­ta­ra­haa, ker­ro­taan kun lähi­de­mo­kra­tia­toi­mi­kun­nan pää­tet­tyä asiasta.