Kii­min­ki­jo­ki kun­toon – Sämp­pi­kos­kea kun­nos­te­taan jo tule­va­na kesänä

Kii­min­ki­joen Sämp­pi­kos­keen toteu­te­taan kala­ta­lou­del­li­nen kun­nos­tus­han­ke, jon­ka tavoit­tee­na on paran­taa lohi­ka­lo­jen lisään­ty­mi­so­lo­suh­tei­ta ja teh­dä alu­ees­ta mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­nen ennal­lis­ta­mal­la Sämp­pi­kos­ken vesi­mai­se­maa ja vir­taus­o­lo­suh­tei­ta. Kii­min­ki­jo­ki ry:n hal­li­tuk­sen jäsen Pasi Haa­pa­kan­gas ker­toi 11.6. jär­jes­te­tys­sä ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa Ely-kes­kuk­sel­ta saa­dus­ta rahoi­tuk­ses­ta ja hank­keen aika­tau­lus­ta. Pai­kal­li­sen suun­nit­te­lu­yri­tyk­sen Eco­ri­ve­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja Timo Poh­ja­mo ker­toi hank­keen suun­nit­te­lus­ta ja tavoitteista.

– Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon ry on saa­nut hank­kee­seen rahoi­tus­ta 44 000 euroa, jos­ta suu­rim­man osan vie kone­työt ja mate­ri­aa­lit. Täl­lai­ses­sa pro­jek­tis­sa ei pal­joa voi käsin teh­dä, mut­ta se ei myös­kään pois­ta tal­koo­lais­ten tar­vet­ta, Haa­pa­kan­gas sanoi.

Ase­ma­ky­län koh­dal­la sijait­se­vaan Sämp­pi­kos­keen toteu­tet­ta­van hank­keen toi­men­pi­dea­lue on noin heh­taa­rin kokoi­nen alue Oulun kau­pun­gin omis­ta­man vir­kis­ty­sa­lue Myl­ly­saa­ren koh­dal­la. Ympä­ris­tö­tek­niik­kaan eri­kois­tu­nut Eco­ri­ver on vas­tan­nut han­ke­suun­nit­te­lus­ta ja yri­tyk­sen eri­kois­osaa­mi­seen kuu­luu kala­ta­lou­den kun­nos­tuk­set, kala­tiet ja moni­toi­mi­ka­na­vat. Itse­kin Kii­min­ki­joen var­rel­la asu­va Poh­ja­mo ker­toi tilai­suu­des­sa yri­tyk­sen vas­taa­van myös ympä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­sis­ta ja sel­vi­tys­ten laa­ti­mi­ses­ta. Sämp­pi­kos­kel­la ongel­ma­na on vasem­mal­le ran­nal­le kes­kit­ty­nyt kapea ja syvä vir­taa­ma, joka joh­tuu uiton aikai­sis­ta per­kauk­sis­ta, alu­eel­la pai­koit­tain pin­nas­sa ole­vis­ta kal­liois­ta ja laa­jal­la alu­eel­la ole­vis­ta kivi­kois­ta, vuo­sit­tai­sis­ta jää­pa­dois­ta ja poh­jan jää­ty­mi­ses­tä ja sup­po­jäis­tä sekä suu­res­ta vir­taa­man ja veden­kor­keu­den vaihtelusta.

– Kun­nos­tuk­sen tavoit­tee­na on elvyt­tää Kii­min­ki­joen uha­na­lais­ten vael­lus­ka­lo­jen elin­pii­riä, lisä­tä Sämp­pi­kos­ken eko­lo­gis­ta moni­muo­toi­suut­ta ja paran­taa mai­se­ma­ku­vaa ja melon­ta­mah­dol­li­suuk­sia, Poh­ja­mo kertoi.

Tilai­suu­des­sa kes­kus­te­lua herät­ti­vät hei­ken­ty­neen vir­taa­mi­sen syyt sekä tule­van hank­keen todel­li­set vai­ku­tuk­set sekä työ­ta­ta­vat ja aikataulu.

– Voim­me aloit­taa työt jo tänä kesä­nä sopi­van kul­jet­ta­jan ja kalus­ton löy­dyt­tyä. Tänä kesä­nä vesi toden­nä­köi­ses­ti pysyy hyvin mata­lal­la, joka ede­saut­taa kun­nos­tus­työ­tä. Hank­keen täy­tyy olla val­mis mar­ras­kuu­hun 2024 men­nes­sä, emme­kä näe syy­tä mik­sei val­mis­ta oli­si jo tämän vuo­den puo­lel­la, Haa­pap­kan­gas ja Poh­ja­mo tiivistivät.

Hank­keen suun­ni­tel­mas­sa on käy­tet­ty vir­taa­ma­mal­lin­nus­ta nykyi­ses­tä tilan­tees­ta sekä suun­ni­tel­man jäl­keen. Mal­lin­nuk­set ker­to­vat, että vir­taus­o­lo­suh­teet tule­vat han­keen myö­tä para­ne­maan merkittävästi.

– Kos­ki­pin­ta-ala kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti, vir­tauk­set tule­vat ole­maan tasai­set koko alu­eel­la ja veden­sy­vyy­det ‑ja nopeu­det täyt­tä­vät alu­eel­le teh­tä­vien kutuso­ra­koi­den vaa­ti­muk­set, Poh­ja­mo kertoi.

Kun­nos­tuk­ses­sa kos­ken pit­kit­täis­leik­kauk­sen pro­fii­li muu­te­taan tasai­sem­mak­si kal­te­vuut­ta pie­nen­täen suten, että kiviai­nes­ta lei­ka­taan kos­ken mata­lam­mil­ta alueil­ta ja siir­tä­mäl­lä kiviai­nes­ta syvem­mäl­le osuu­del­le. Kun­nos­tuk­ses­ta tekee eri­tyi­sen se, että käy­tet­tä­vä kiviai­nes yri­te­tään löy­tää pää­asias­sa pai­kan pääl­tä. Alu­een ala­kos­kel­le on teh­ty kutuso­ra­koi­ta kah­te­na vuo­te­na ja nii­tä on seu­rat­tu säh­kö­ka­las­tuk­sel­la. Tulok­set ovat olleet posi­tii­vi­sia ja myös Sämp­pi­kos­ken kutuso­ra­koil­ta odo­te­taan paljon.

– Ole­mas­sa ole­vaa kiviai­nes­ta voi var­mas­ti hyö­dyn­tää poi­kas­ki­vi­kon ja kutuso­ra­koi­den teke­mi­ses­sä sekä myös suo­ja­ki­vik­si sopi­vaa mate­ri­aa­lia löy­tyy. Mui­den han­kit­ta­vien mate­ri­aa­lien kans­sa täy­tyy myös olla huo­lel­li­nen ja hank­kee­seen kuu­luu myös mai­se­ma­työt, työ­ko­nei­den pois­ta­mi­nen ja alu­een siis­ti­mi­nen, Poh­ja­mo sanoi.

Ylei­sös­tä kysyt­tiin pal­jon­ko työ­tun­te­ja tulee itse kun­nos­tus­työ­hön mene­mään ja kuin­ka suu­ri osa se on rahoi­tus­ta. Myös kai­vin­ko­neen kul­jet­ta­jan ja työn­val­vo­jan ammat­ti­tai­toa peräänkuulutettiin.

– Rahoi­tuk­ses­ta noin 70 pro­sent­tia menee kone­työ­hön ja koneen­kul­jet­ta­jan ammat­ti­tai­toon kiin­ni­te­tään eri­tyis­tä huo­mio­ta, jot­ta kun­nos­tus­työ voi­daan teh­dä tur­val­li­ses­ti ja suun­ni­tel­man mukai­ses­ti, Haa­pa­kan­gas vastasi.

Haa­pa­kan­gas ker­toi kah­lan­neen­sa Kii­min­ki­jo­kea jo yli 60 vuot­ta ja hän uskoo yhdes­sä mui­den tilai­suu­teen osal­lis­tu­nei­den kans­sa Kii­min­ki­joen poten­ti­aa­liin. Vesis­tön tilan palaut­ta­mi­nen lähes enti­seen tilaan­sa ja veden laa­dun paran­nus aja­vat toi­mi­joi­ta eteenpäin.

– EU:ssa usko­taan myös Kii­min­ki­jo­keen, kos­ka saim­me siel­tä rahaa. Toi­vot­ta­vas­ti mei­dän jäl­ki­pol­vet pää­si­vät naut­ti­maan työm­me tulok­sis­ta sit­ten aika­naan, Haa­pa­kan­gas lisäsi.

– Vesis­tö­jen kun­nos­tuk­seen ja nime­no­maan ennal­ta­mi­seen saa hyvin rahoi­tus­ta ja sitä kan­nat­taa hakea, Kii­min­ki­jo­ki ry:n puheen­joh­ta­ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio lisäsi.

Mart­ti­la-Tor­nio muis­tut­ti, että Kii­min­ki­joes­ta löy­tyy pal­jon poten­ti­aa­lia lisä­kun­nos­tuk­sil­le. Monet tilai­suu­teen osal­lis­tu­neet oli­vat samoil­la lin­joil­la ja Kii­min­ki­joen mah­dol­li­suuk­siin niin mer­kit­tä­vä­nä vir­kis­ty­sa­lu­ee­na kuin monien jalo­ka­lo­jen lisään­ty­mis­jo­ke­na uskot­tiin vahvasti.

– Nyt­kin muu­ta­mat lap­set käy­vät van­hem­pien­sa kans­sa kos­kel­la kalal­la ja mark­ki­noi­mal­la mää­rä var­mas­ti kas­vai­si, ylei­sös­tä sanottiin.