J.G. Berg­bo­mil­le ja Pate­nie­men sahal­le muistomerkki

Pate­nie­mi-Seu­ra ry:n suun­ni­tel­mis­sa on ollut jo pidem­män aikaa saha­muis­to­mer­kin pys­tyt­tä­mi­nen. Nyt sii­hen tuli kon­kreet­ti­nen mah­dol­li­suus, kos­ka Oulun kau­pun­ki läh­ti mukaan hank­kee­seen. Osal­taan muis­to­mer­kin saa­mis­ta oli vauh­dit­ta­mas­sa Mar­tin­nie­meen ensi syk­sy­nä tule­va San­na Koi­vis­ton suun­nit­te­le­ma sahanmuistomerkki.

Seu­ra pys­tyt­ti vii­me lau­an­tai­na sahan raa­min muis­tut­ta­maan jäl­ki­pol­via Pate­nie­men saha­lai­tok­sen (1873–1990) toi­min­nas­ta ja J.G. Berg­bo­min (1818–1893) his­to­rias­ta. Sahan raa­mi on sii­hen erit­täin toi­mi­va rat­kai­su. J.G. Berg­bo­mil­ta ei löy­dy Oulus­ta edes muis­to­laat­taa, vaik­ka hän ollut muka­na muun muas­sa 10 sahas­sa, kol­mes­sa rau­ta­ruu­kis­sa ja kaup­pa­huo­ne on omis­ta­nut par­haim­mil­laan 30 suur­ta pur­jea­lus­ta, jois­ta 13 on teh­ty Pate­nie­mes­sä. Pate­nie­men saha toi­mi 117 vuot­ta vuo­teen 1990, ollen aikoi­naan Euroo­pan suu­rin saha yhdek­säl­lä raa­mil­laan. Hau­ki­pu­taan kun­nas­sa sijait­si aikoi­naan vii­si suur­sa­haa, jois­ta Pate­nie­men saha oli suu­rin työl­lis­täen par­haim­mil­laan 1300 työtekijää.

Pate­nie­men sahal­la olleet Bolin­de­rin raa­mit oli­si­vat olleet erit­täin suu­ri­ko­koi­sia, joten sel­lai­sen pys­tyt­tä­mi­nen oli­si ollut vaa­ti­vaa. Pie­nem­pi raa­mi hoi­taa saman asian. Täl­lai­nen löy­tyi Hai­luo­dos­ta. Sen omis­ti hai­luo­to­lai­nen Tapio Piek­ko­la. Raa­mi on Lah­den rau­ta­teol­li­suu­den val­mis­ta­ma, mal­lia A12 vuo­del­ta 1919, ja tuo­tu Hai­luo­toon vuon­na 1945, joten se on hyvä­kun­toi­nen ja toden­nä­köi­ses­ti vie­lä toi­mi­va­kin. Raa­mi nos­tet­tiin beto­nia­lus­tal­le. Pai­kak­si valit­tiin Pate­nie­men saha­museon lähei­nen nur­mik­ko, joka ei vaa­di suu­ria rai­vauk­sia eikä maatöitä.

Oulun kau­pun­ki vas­ta­si alus­tan teos­ta, osal­lis­tui opas­te­tau­lun jalus­taan ja raken­taa ympä­ril­le puis­ton pui­neen ja kuk­kais­tu­tuk­si­neen. Muis­to­mer­kin suun­nit­te­lu alkoi hyvis­sä ajoin jo vii­me vuon­na. Oulun kau­pun­gin puu­tar­hu­ri Heik­ki Pulk­ki­nen kut­sui ensim­mäi­sen ker­ran 7.9.2022 Pate­nie­mi-Seu­ran pala­ve­riin, jos­sa käy­tiin lävit­se muis­to­merk­kiä ja sen paik­kaa. Myö­hem­mis­sä pala­ve­reis­sa tar­ken­net­tiin suun­ni­tel­mia. Vas­taa­via muis­to­merk­ke­jä on pys­ty­tet­ty aikai­sem­min­kin. Muun muas­sa Per­tun­maal­ta ja Ruot­sin Ses­ka­rön puo­lel­ta löy­ty­vät Bolin­de­rin raa­mit, joi­hin oli käy­ty tutus­tu­mas­sa­kin. Suun­nit­te­lu­työ­tyh­mäs­sä ovat Pate­nie­mi-Seu­ran puo­lel­ta olleet puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck, Ola­vi Kar­vo­nen ja tai­tei­li­ja, seu­ran sih­tee­ri Kari Hol­ma, joka on vas­tan­nut muis­to­mer­kin raken­ne­suun­nit­te­lus­ta. Enta­vi­sion Oy on vas­tan­nut alus­tan suunnittelusta.

Muis­to­mer­kin pal­jas­tus­ti­lai­suu­des­sa Pate­nie­mi-Seu­ran puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck esit­te­li lyhyes­ti muis­to­mer­kin taus­tan ja ker­toi pai­kal­la olleil­le sii­tä, miten raa­mi on käy­tän­nös­sä toi­mi­nut. Hän ker­toi, että Pate­nie­mel­lä on ollut työn­täy­tei­nen men­nei­syys, johon sata­ma oli tuo­nut oman kan­sain­vä­li­sen lei­man­sa ja tote­si lopuk­si, että kan­sa­kun­nal­la, jol­la ei ole men­nei­syyt­tä, ei ole tulevaisuuttakaan.

Ante­ro Mik­ko­nen ker­toi sii­tä, kuin­ka hän oli löy­tä­nyt raa­min Hai­luo­dos­ta ja alus­ta asti muka­na pro­jek­tis­sa ollut Poh­jois-Poh­jan­maan Museon joh­ta­ja Pasi Kova­lai­nen toi Oulun kau­pun­gin ter­veh­dyk­sen. Oulu-Seu­ran puo­les­ta ter­veh­dyk­sen toi Tert­tu Väli­kan­gas. Pate­nie­men yhte­näis­pe­rus­kou­lun eli Pate­nie­men kou­lun opet­ta­ja Tom­mi Skyt­te ker­toi Pate­nie­men Rait­tiin lii­tet­tä­väs­tä opas­te­tau­lus­ta. Aikai­sem­min 4,5 kilo­met­rin mit­tai­sel­la Rai­til­la on ollut jo 12 opas­te­tau­lua, joi­ta kou­lun opet­ta­jat yhdes­sä oppi­lai­den kans­sa ovat olleet työs­tä­mäs­sä. Idean isä­nä on alun perin toi­mi­nut reh­to­ri Mat­ti Kui­va­mä­ki.

Opas­te­tau­lus­ta löy­tyy kuusi qr-koo­dia, joi­den avul­la voi­daan tutus­tua J.G.Bergbomin his­to­rian ohel­la muun muas­sa sii­hen, mitä on raa­mi­sa­ha, mikä on sahan mer­ki­tys ja mil­lais­ta on ollut sahan toi­min­ta. Pate­nie­mi-Seu­ran työ­ryh­mä oli teh­nyt poh­ja­työn, jota kou­lun opet­ta­jat oli­vat jat­ko­ja­los­ta­neet. Aikai­sem­min opas­te­tau­lu­jen näky­vien osien suun­nit­te­lus­sa muka­na ollut Eija Saras­ta­mo oli teh­nyt tau­lun näky­vän osan työ­ryh­män esi­tyk­sen poh­jal­ta. Hon­ka­pir­til­lä jat­ku­nees­sa juh­las­sa saa­tiin kuul­la tar­kem­min raa­min tari­naa Sep­po Barc­kin kuval­li­sen esi­tyk­sen poh­jal­ta. Raa­min saa­mi­nen nykyi­seen paik­kaan­sa oli vaa­ti­nut mon­ta mie­len­kiin­tois­ta vaihetta.

Kuul­tiin myös J. G. Berg­bo­min tari­na työ­ryh­män koos­ta­mien kuvien avul­la. Saa­tiin näh­dä kuvia pur­je­lai­vois­ta, sahois­ta ja rau­ta­ruu­keis­ta­kin. Juha­ni Myl­ly­lä ja Sep­po Barck kom­men­toi­vat esi­tys­tä. Pate­nie­men elä­ke­läi­set oli­vat koris­ta­neet salin ja tar­joi­li­vat kak­ku­kah­vit hai­ta­ri­musii­kin kera. Tun­nel­ma toi mie­leen ajat, jol­loin sahan työ­läi­set kokoon­tui­vat yhtei­siin juh­liin­sa. Koko­nai­suu­des­saan tapaus oli iki­muis­tet­ta­va Pate­nie­men his­to­rias­sa ja kun­nioit­ti ennen kaik­kea sitä työ­tä, jol­la saha­lai­set ja hei­dän esi-isän­sä oli­vat tätä maa­ta rakentaneet.