Elä­män­ta­pa­muu­tos­ta on etsit­tä­vä mal­til­la, mut­ta itseen­sä uskoen

Sinä pystyt siihen, uskoo Marja Vanhala. Hänen mukaansa jokainen pystyy tekemään elämäntapamuutoksen. Tärkeintä on olla ahnehtimatta muutosta ja aloittaa pienesti vaikka porkkanalla päivässä tai kävelemällä portaat ylös hissin käyttämisen sijaan. Harjanvarsi olohuoneen tai työhuoneen nurkassa voi innostaa antamaan rangalle liikettä kesken päivä. (Kuva: Teea Tunturi)Sinä pystyt siihen, uskoo Marja Vanhala. Hänen mukaansa jokainen pystyy tekemään elämäntapamuutoksen. Tärkeintä on olla ahnehtimatta muutosta ja aloittaa pienesti vaikka porkkanalla päivässä tai kävelemällä portaat ylös hissin käyttämisen sijaan. Harjanvarsi olohuoneen tai työhuoneen nurkassa voi innostaa antamaan rangalle liikettä kesken päivä. (Kuva: Teea Tunturi)

Ran­ta­poh­jas­sa alka­vat ilmes­tyä kuu­kausit­tain kau­neu­den, ter­vey­den ja hyvin­voin­nin tee­ma­si­vut. Ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la tee­ma­na on elä­män­ta­pa­muu­tok­seen liit­ty­vät asiat ja se, miten muu­tok­ses­ta saa­tai­siin pysyvä.

Vuo­den alku on vii­me het­ken kesä­kun­non tavoit­te­lun ja kesä­ki­lo­jen karis­ta­mi­sen ohel­la yksi kol­mes­ta het­kes­tä, jol­loin suo­ma­lai­set poh­ti­vat lyhyen aika­vä­lin tavoit­teen lisäk­si pysy­väm­män elä­män­ta­pa­muu­tok­sen teke­mis­tä. Mitään vip­pas­kons­tia elä­män­ta­pa­muu­tok­sen aikaan­saa­mi­sek­si ei ole, sil­lä jokai­nen on yksi­lö ja jokai­sen elä­män­ti­lan­ne ainutlaatuinen.

Ravit­se­mus­te­ra­peut­ti Mar­ja Van­ha­la ODL:n Lii­kun­takli­ni­kal­ta tote­aa­kin, että jokai­sen elä­män­ta­pa­muu­tos­ta miet­ti­vän pitäi­si käy­dä sisäis­tä kes­kus­te­lua itsen­sä kans­sa, jutel­la ystä­vien ja puo­li­son sekä ken­ties ammat­ti­lai­sen­kin kans­sa sii­tä, mil­lai­set omat elin­ta­vat ja ter­veys ovat ja mitä on tar­peen muut­taa, jot­ta oma hyvä olo tai tavoi­te saavutetaan.

– Isoin ongel­ma on se, että läh­de­tään lii­an laa­jas­ti myl­ler­tä­mään kaik­ki asiat elin­ta­vois­sa uusik­si. Lii­an suu­ri muu­tos on usein lii­kaa hans­kat­ta­vak­si, Van­ha­la toteaa.

Jos­kus elä­män­ti­lan­ne voi olla vää­rä muu­tok­sel­le, jos­kus saa­te­taan läh­teä lii­an kaa­va­mai­ses­ti toteut­ta­maan muu­tos­ta ja jos­kus omaa tar­vet­ta ei tunnusteta.

– Pitää poh­tia omaa elä­män­ti­lan­net­ta. Pitää miet­tiä, mikä on tär­ke­ää, mikä onnis­tuu ja mikä ei. Omien läh­tö­koh­tien ja tar­pei­den arvioin­ti on ensisijaista.

Van­ha­la ker­too, että moti­vaa­tion puu­te ei yleen­sä ole se, mikä elä­män­ta­pa­muu­tok­sen tiel­lä oli­si. Moti­vaa­tio­ta kyl­lä löy­tyy, sil­lä ter­vey­den paran­ta­mi­nen on usein ensiar­voi­sen tär­keä muu­tos. Ongel­mak­si muo­dos­tuu usein muu­tok­sen toteut­ta­mi­sen kyky arjessa.

Elä­män­ta­pa­muu­tok­seen on hyvä läh­teä liik­keel­le mal­til­la, että lii­an kova alku ei syö jak­sa­mis­ta. Jos vaik­ka­pa salil­la ahneh­tii lii­kaa, voi käy­dä niin että ener­giat lop­pu­vat ja muu­tos­ha­lu hii­puu väsy­myk­sen tul­les­sa tilal­le. Jos elä­män­ta­pa­muu­tok­sen teke­mi­nen uhkaa jää­dä taka-alal­le, kan­nat­taa Van­ha­lan mukaan miet­tiä, mik­si se jäi, mitä tapah­tui ja miten sai­sin uuden alun käyntiin.

– Eri­lai­set ‘rep­sah­duk­set’ kuu­lu­vat elä­mään. Lomal­la voi olla loma­tun­nel­mis­sa ja jos on kipeä­nä on syy­tä höl­lä­tä, kun­han paluun vain saa aikai­sek­si. Mitään ran­kai­su­päi­viä ei täs­sä kan­na­ta käyt­tää, kuten ei muutenkaan.

Uni ja ruo­ka­ryt­mi ovat Mar­ja Van­ha­las­ta ensiar­voi­sen tär­keä­tä sil­loin kun elä­män­ta­pa­muu­tos­ta läh­de­tään toteuttamaan.

– Kaik­ki läh­tee liik­keel­le hyväs­tä unes­ta, se mah­dol­lis­taa ruo­ka­ryt­min ja lii­kun­nan toteut­ta­mi­sen. Väsy­nee­nä ei vain jak­sa. Uni­häi­riöi­den kans­sa kan­nat­taa pon­nis­tel­la, jot­ta hyvän unen edel­ly­tyk­set toteutuvat.

Van­ha­la koros­taa sitä, että niin uni, ruo­ka­ryt­mi kuin lii­kun­nan tai liik­ku­mi­sen tar­ve ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, ja jokai­sen pitää löy­tää oman­sa. Hän kokee, että medias­sa jul­kais­tut ohjeet tyy­liin “5 kei­noa var­maan pai­non­pu­do­tuk­seen” tai “5 tapaa syö­dä ter­veel­li­ses­ti” aiheut­ta­vat vain tur­haa stres­siä ja voi­vat kei­no toi­sen­sa pääl­le kasat­tu­na syn­nyt­tää ahdistusta.

Myös palau­tu­mi­seen jokai­nen löy­tää ja tie­tää omat kei­non­sa. Toi­nen tar­vit­see lii­kun­taa, toi­nen halu­aa nos­taa jalat kat­toon ja olla hil­jai­suu­des­sa. Joku puo­les­taan palau­tuu par­hai­ten sosi­aa­li­ses­sa kanssakäymisessä.

– Liik­kua kan­nat­taa joka päi­vä, lii­kun­taa ei tar­vit­se har­ras­taa päi­vit­täin. Käve­le, puu­has­te­le, tee jos­kus lihas­kun­to­har­joit­te­lua ja nos­ta hiu­kan syket­tä, Van­ha­la sanoo.

Nykyi­sin Suo­mes­sa syö­dään Mar­ja Van­ha­lan mukaan ter­veel­li­sem­min kuin mil­loin­kaan ennen. Kas­vik­sia ja mar­jo­ja kuluu aiem­paa enem­män, ja syö­dyt ras­vat ovat parem­pia. Myös kui­tu­ja kuu­luu ruo­ka­va­lioon kii­tet­tä­väs­ti. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta yli­pai­no-ongel­ma on räjäh­tä­nyt käsiin ja tähän Van­ha­la mai­nit­see syyk­si lii­an suu­ret annos­koot ja her­kut­te­lun liiallisuuden.

Ravin­nos­ta Van­ha­la nos­taa esiin nel­jä tär­kein­tä asi­aa: ennus­tet­ta­va, jokai­sen tar­pee­seen sopi­va ruo­ka­ryt­mi, laa­du­kas ravin­to hedel­mi­neen, mar­joi­neen ja kas­vik­si­neen, her­kut­te­lun syyn tun­nis­ta­mi­nen ja syö­dyn ruu­an mää­rä. Herk­ku­jen pariin voi­vat ajaa vaik­ka­pa epä­sään­nöl­li­nen ruo­ka­ryt­mi tai lii­an pie­net annoskoot.