Tur­ve­soil­le etsi­tään ennal­lis­ta­jia – JTF-rahas­to on pelas­tus­köy­si, joka on lipu­mas­sa soi­den kun­nos­ta­jien ulottumattomiin

Rantapohjan alueella on aiemmin ennallistettu turvetuotannossa olleita soita muun muassa Turveporo-hankkeen puitteissa. Kuva on Yli-Iin Latvasuolta. (Arkistokuva: Teea Tunturi)Rantapohjan alueella on aiemmin ennallistettu turvetuotannossa olleita soita muun muassa Turveporo-hankkeen puitteissa. Kuva on Yli-Iin Latvasuolta. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

Kiim­ki­joen valu­ma-alu­eel­la on 14–15 ennal­lis­tet­ta­vaa tur­ve­suo­ta, jot­ka ovat laa­juu­del­taan noin 3 000 heh­taa­ria. Tur­veyh­tiöt eivät ota vas­tuu­ta aluei­den ennal­lis­ta­mi­ses­ta, eikä soi­den kun­nos­ta­mi­seen ole muu­ten­kaan tun­kua, vaik­ka nii­den ennal­lis­ta­mi­nen toi­si nopei­ta­kin hii­li­nie­lu­ja ja vei­si osal­taan Suo­mea koh­ti hiilineutraaliutta.

Kun tur­ve­tuo­tan­toa vähen­net­tiin erit­täin nopeas­ti, jäi nos­ta­ma­ton­ta tur­vet­ta ava­tuil­le ken­til­le. Täs­tä aiheu­tuu ilmas­to- ja vesis­tö­pääs­tö­jä, kos­ka tur­ve hajo­aa luon­tai­ses­ti. Jos näi­tä soi­ta ei ennal­lis­te­ta pääs­töt pysy­vät ennallaan.

Tuo­tan­non lop­pues­sa maa­no­mis­ta­ja yleen­sä vaih­tuu, eikä tur­ve­fir­moil­la ole moti­vaa­tio­ta jat­kaa maa­no­mis­ta­ji­na jäl­ki­hoi­to­vai­heen jäl­keen, eivät­kä vel­voit­teet vaa­di ennal­lis­ta­mis­ta ja eris­ty­so­jien purkamista.

Han­ka­laan ympä­ris­töl­li­seen tilan­tee­seen näyt­ti tule­van hel­po­tus­ta, kun Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­to JTF ilmoit­ti tuke­van­sa aluei­ta, joil­le ilmas­to­neut­raa­li­uu­teen siir­ty­mi­nen aiheut­taa vaka­via talou­del­li­sia ja sosi­aa­li­sia haas­tei­ta. Koko Poh­jois-Poh­jan­maan alu­eel­la tavoit­tee­na on ennal­lis­taa JTF-rahas­ton tuel­la noin 2 500 heh­taa­ria turvesuota.

– Haki­joi­den löy­ty­mi­nen ja maa­no­mis­ta­jien suh­tau­tu­mi­nen on yksi asia, mikä voi hidas­taa tavoit­teen saa­vut­ta­mis­ta. Olem­me käy­neet vuo­ro­pu­he­lua Poh­jois-Poh­jan­maal­la toi­mi­vien mah­dol­lis­ten haki­ja­ta­ho­jen kans­sa vii­me vuo­den lopul­ta läh­tien ja kiin­nos­tus­ta on ollut. Noin kym­me­nen yhtey­den­ot­toa on jo tul­lut eri­lai­siin han­kei­deoi­hin ja ‑aihioi­hin liit­tyen, ker­too Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen joh­ta­va vesi­ta­lous­asian­tun­ti­ja Timo Yrjä­nä.

Kiin­nos­tuk­sen lopul­li­nen mää­rä sel­vi­ää vas­ta, kun hake­muk­set ote­taan käsit­te­lyyn kesä­kuun 8. päivänä.Päätösprosessi on moni­pol­vi­nen ja pää­tök­siä saa­ta­neen ulos syk­syl­lä. Pää­osa rahas­ta pitää olla käy­tet­ty­nä vuo­den 2026 lop­puun mennessä.

JTF-rahoi­tus on ker­ta­luon­toi­nen rahoi­tusin­stru­ment­ti ja se jae­taan Euroo­pan alue­ke­hi­tys­ra­has­ton kaut­ta ja sen säännöillä.

– Siel­tä tule­vat sekä rahoi­tus­pro­sen­tit, että se peri­aa­te, ettei tal­koo­työ ole hyväk­syt­tä­vää oma­ra­hoi­tuk­se­na. Rahoi­tus­pro­sent­ti on minus­ta ihan hyvä ver­rat­tu­na vaik­ka­pa ELY-kes­kus­ten jaka­miin kan­sal­li­siin vesien­hoi­toon ja vesis­tö­töi­hin liit­ty­viin avus­tuk­siin, jos­sa se on läh­tö­koh­tai­ses­ti 50 pro­sent­tia, eri­tyi­sin perus­tein 70 pro­sent­tia, ker­too Timo Yrjänä.

ELYn rahoi­tusyk­si­kön Ver­na Pii­rai­nen tote­aa, että JTF-rahas­ton ennal­lis­ta­mi­seen liit­ty­vis­sä hank­keis­sa nou­da­te­taan rahoi­tus­la­kia ja ‑ase­tus­ta.

– Tal­koo­työ oli käy­tös­sä muis­taak­se­ni vie­lä ohjel­ma­kau­del­la 2007–2013, mut­ta ei enää sen jäl­keen raken­ne­ra­has­to­hank­keis­sa, Pii­rai­nen sanoo.

Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een puheen­joh­ta­ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nion mukaan rahoi­tus­ta voi­si­vat tämän het­ken tie­don mukaan hakea muun muas­sa kalas­tus­kun­nat, met­säs­tys­seu­rat ja muut yhdis­tyk­set. Yksi­tyi­nen maa­no­mis­ta­ja ei voi saa­da JTF:n rahoitusta.

– Oulun kau­pun­ki osal­lis­tuu vain sel­lais­ten soi­den ennal­lis­ta­mi­seen, jot­ka sijait­se­vat koko­naan kau­pun­gin alu­eel­la. Lähi­kun­nis­ta rahoi­tuk­sel­le ei ole näy­tet­ty vih­reä­tä valoa, kos­ka on kat­sot­tu, että tur­ve­sois­ta on men­nyt hyö­ty enim­mäk­seen Oulun suun­taan. Tur­veyh­tiöt ovat pes­seet käten­sä ennallistamisesta.

Mart­ti­la-Tor­nin mukaan on käsit­tä­mä­tön­tä, että tur­ve­tuot­ta­ja hyö­tyy alu­ees­ta, aiheut­taa vesis­tö­jen pilaan­tu­mi­sen, mut­ta ei hoi­da alu­een ennal­lis­ta­mis­ta kunnolla.

– Kun tur­ve­tuo­tan­toa­lueil­le aika­naan haet­tiin lupia, vali­tim­me niis­tä vesiy­lioi­keu­teen, mut­ta siel­tä tuli aina pää­tös, että tur­ve­suot eivät vai­ku­ta miten­kään ala­puo­li­seen vesis­töön. No nyt on näh­ty, mikä on todel­li­suus, mut­ta kukaan ei ota vastuuta.

JTF rahas­to

• Suo­mes­sa JTF-rahas­tol­la eli Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tol­la vas­ta­taan tur­ve­tuo­tan­non vähen­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­viin talou­del­li­siin, sosi­aa­li­siin ja ympä­ris­töl­li­siin haittavaikutuksiin.

• Suo­men saa­ma EU-rahoi­tus JTF-rahas­tos­ta on noin 466 mil­joo­naa euroa. Kan­sal­li­nen jul­ki­nen rahoi­tus mukaan lukien hank­kei­siin on käy­tet­tä­vis­sä noin 665 mil­joo­naa euroa ohjel­ma­kau­del­la 2021–2027.

• Val­tio­neu­vos­ton lin­jauk­sen mukai­ses­ti Poh­jois-Poh­jan­maal­le koh­den­ne­taan 119,4 mil­joo­naa euroa JTF-rahoi­tus­ta vuo­sil­le 2021–2027.

• Rahas­to on 33,5 pro­sent­tia maa­kun­nan EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tii­kan rahoi­tuk­ses­ta. Rahoit­ta­ji­na toi­mi­vat Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to ja Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-keskus.