Matil­da Hämä­läi­sen piir­ros menes­tyi kuvituskilpailussa

Val­ta­kun­nal­li­nen Mikael Agrico­la ‑seu­ra jär­jes­ti ylä­kou­lu­lai­sil­le kuvi­tus­kil­pai­lun, jos­sa teh­tä­vä­nä oli kuvit­taa 19 sivun mit­tai­nen tosi­poh­jai­nen tari­na. Yksi kir­ja­seen lunas­te­tuis­ta kuvis­ta on Yli­kii­min­gin kou­lun yhdek­sän­nen luo­kan oppi­laan Matil­da Hämä­läi­sen piir­tä­mä. Matil­da on käyt­tä­nyt työs­sään pii­rus­tus­tablet­tia. Tari­na ja lunas­te­tut kuvat on koot­tu kir­ja­sek­si, joka jul­kis­te­taan Agrico­lan päi­vä­nä 9.4.

Ylikiiminkiläisen Matilda Hämäläisen upea piirros kuvittaa Mikael Agricola -seuran kirjaa.

Yli­kii­min­ki­läi­sen Matil­da Hämä­läi­sen upea piir­ros kuvit­taa Mikael Agrico­la ‑seu­ran kirjaa.

Tari­na, jon­ka oppi­laat kuvit­ti­vat, on Kou­lu­mes­ta­ri Mikae­lin muis­tiin­pa­no­ja, joka ker­too Agrico­lan elä­mäs­tä ja työs­ken­te­lys­tä Turus­sa 1540-luvul­la. Tari­nan on kir­joit­ta­nut eme­ri­ta­pro­fes­so­ri Kai­sa Häk­ki­nen.

Sivu, jon­ka Matil­da Hämä­läi­nen kuvit­ti on tari­nal­taan seu­raa­van­lai­nen: “Tuk­hol­mas­ta kuu­luu ikä­viä uuti­sia. Ystä­vä­ni ja opis­ke­lu­to­ve­ri­ni Mar­ti­nus Teit on kuol­lut. Hän oli Pern­ajan poi­kia niin kuin minä­kin. Hän ehti olla vain muu­ta­man vuo­den hovis­sa prins­sien kotio­pet­ta­ja­na. Hänen kans­saan me Wit­ten­ber­gis­sä kään­sim­me Uut­ta tes­ta­ment­tia. Ja nyt kunin­gas Kus­taa vaa­tii minua lähet­tä­mään kou­lu­ni par­haat oppi­laat hänen kans­li­aan­sa töi­hin. Ei käy! Minä kiel­täy­dyn, vaik­ka tie­dän kyl­lä, ettei sii­tä hyvä seuraa.”

Mikael Agrico­la tun­ne­taan suo­ma­lai­se­na refor­maat­to­ri­na ja suo­men kir­ja­kie­len isä­nä. Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä, mut­ta se tie­de­tään, että hän kuo­li huh­ti­kuun 9. päi­vä­nä vuon­na 1557 pala­tes­saan Mos­ko­vas­ta rau­han­neu­vot­te­lu­mat­kal­ta. Nyky­ään sen muis­tok­si vie­te­tään 9.4. Agrico­lan päi­vää, joka on viral­li­nen liputuspäivä.