Tuu­li­voi­mayh­tiöt ryn­ni­vät voi­mal­la Yli-Iihin – Maa­no­mis­ta­jat kokoa­vat rive­jään yhteen

Latvaselän alueen maanomistajat haluavat selvittää laajemmin alueen maanomistajien kannan tuulivoimaan ja sen mahdolliseen tuloon Latvaselkään Alue kiinnostaa useita tuulivoimayhtiöitä, joten maanomistajilla on halutessaan neuvottelun avaimet käsissään, jos yhteisvoimaa van löytyy. Yli-Iissä järjestetyssä tilaisuudessa todettiin, että kiirettä ei kannata pitää, ja mitään sopimuksia ei ole kenenkään pakko nyt allekirjoittaa. (Kuva: Teea Tunturi)Latvaselän alueen maanomistajat haluavat selvittää laajemmin alueen maanomistajien kannan tuulivoimaan ja sen mahdolliseen tuloon Latvaselkään Alue kiinnostaa useita tuulivoimayhtiöitä, joten maanomistajilla on halutessaan neuvottelun avaimet käsissään, jos yhteisvoimaa van löytyy. Yli-Iissä järjestetyssä tilaisuudessa todettiin, että kiirettä ei kannata pitää, ja mitään sopimuksia ei ole kenenkään pakko nyt allekirjoittaa. (Kuva: Teea Tunturi)

Yli-Iin alu­een sisäl­lä ole­val­la Iin enklaa­vil­la on raken­teil­la kak­si tuu­li­voi­ma­puis­toa, Pah­ka­kos­ken ja Iso Pih­la­ja­suon puis­tot, lisäk­si kaa­voi­tuk­ses­sa on Iso­ry­ti­suo Leu­val­la. Kyn­kään­suon alu­eel­la tuu­li- ja aurin­ko­voi­mao­say­leis­kaa­va on vireil­lä. Näi­den lisäk­si yhtiöt ovat osoit­ta­neet kiin­nos­tus­ta tuu­li­voi­man sijoi­tus­pai­koik­si aina­kin Kota­se­län (Hon­gi­kon­suon) ja Lat­va­se­län aluei­ta. Kota­se­län alu­eel­la maa­no­mis­ta­jat perus­ti­vat jo aiem­min oman neu­vot­te­lu­ryh­män­sä taa­tak­seen omat etun­sa iso­ja tuu­li­voi­mayh­tiöi­tä vas­taan, ja ete­ne­vät asias­sa yhdes­sä rintamassa.

Hei­nä­kuus­ta alkaen Mega­tuu­li on lähes­ty­nyt Lat­va­se­län alu­een maa­no­mis­ta­jia siten, että heil­le on tul­lut tun­ne, että yhtiö yrit­tää saa­da hei­dät sitou­tu­maan hank­kee­seen­sa nopeas­ti, jopa omat etun­sa ja oikeu­ten­sa unoh­taen. Yli-Iin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen Mik­ko Mäke­lä sekä Kan­ga­so­jan yhteis­met­sän Jani Maa­lis­maa kut­sui­vat maa­no­mis­ta­jat kool­le vii­me vii­kol­la, jot­ta he voi­si­vat alkaa koo­ta rive­jään ja yhdes­sä poh­tia, miten tuu­li­voi­man tuloon alu­eel­le suh­tau­tu­vat ja aloi­te­taan­ko asias­sa teh­dä yhtei­siä sel­vi­tyk­siä sekä mah­dol­li­sia yhtey­den­ot­to­ja myös muil­le tuulivoimayhtiöille.

– Nyt ei ole kii­re, kenen­kään ei tar­vit­se teh­dä yksin nopei­ta pää­tök­siä, vaik­ka tuu­li­voi­mayh­tiöt mitä sanoi­si­vat. Jäi­tä hat­tuun, Jani Maa­lis­maa sanoi maanomistajille.

– Jutel­kaa naa­pu­rei­den ja mui­den maa­no­mis­ta­jien kans­sa. Kysy­kää meil­tä neu­voa, jos jokin asia epäi­lyt­tää. Älkää jää­kö yksin poh­ti­maan, Mik­ko Mäke­lä jatkoi.

Maa­no­mis­ta­jat kuvai­le­vat tuu­li­voi­mayh­tiön lähes­ty­mis­yri­tyk­siä aggres­sii­vi­sik­si, osin jopa kiris­tys­tä muis­tut­ta­vik­si. Yli-Iis­sä ker­rot­tiin, että sopi­muk­siin on pyrit­ty saa­maan alle­kir­joi­tus muun muas­sa sano­mal­la, etä jos nyt ei kir­joi­ta, ei tule myö­hem­min­kään enää sopi­mus­ta mail­leen saa­maan. Joku­nen on jo alle­kir­joit­ta­nut. Osal­le on myös annet­tu kat­teet­to­mia lupauk­sia sii­tä, että omal­le maal­le sijoit­tui­si myl­ly. Täl­lais­ta lupaus­ta ei yhtiö täs­sä vai­hees­sa voi teh­dä, sil­lä myl­ly­jen sijain­nit var­mis­tu­vat vas­ta pit­kän, vuo­sia kes­tä­vän pro­ses­sin aikana.

Lat­va­se­län alue sijait­see Tan­ni­lan­tien itä­puo­lel­la, Pah­ka­lan­tien poh­jois­puo­lel­la. Alus­ta­va han­kea­lue ja sen vai­ku­tusa­lue on Mega­tuu­len sopi­mus­pa­pe­reis­sa piir­ret­ty var­sin laa­jak­si. Alue sijait­see osin tule­van Tuu­li-hank­keen tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­seen sopi­vak­si mää­rit­te­le­mäl­lä alu­eel­la. Tämän vuok­si Yli-Iis­sä aja­tel­laan, että on var­sin toden­nä­köis­tä, että alu­ees­ta kiin­nos­tu­vat myös muut yhtiöt.

Sami Siu­rua oli tilai­suu­des­sa esit­te­le­mäs­sä maa­no­mis­ta­jil­le tuu­li­voi­ma- ja ener­gia-asioi­ta. Myös hänel­lä oli sel­vä vies­ti maanomistajille.

– Tur­paan tulee, jos ei itse olla maa­no­mis­ta­ji­na aktii­vi­sia. Vaik­ka ensi­reak­tio oli­si nega­tii­vi­nen asi­aa koh­taan, kan­nat­taa sil­ti sel­vit­tää, mil­lai­sia vaih­toeh­to­ja täs­sä on tarjolla.

Tilai­suu­des­sa todet­tiin, että nyt oli­si tär­ke­ää, että kaik­ki alu­een maa­no­mis­ta­jat ilmai­si­si­vat mie­li­pi­teen­sä han­ket­ta koh­taan, sil­loin­kin, jos suh­tau­tu­mi­nen sii­hen tai tuu­li­voi­maan yli­pää­tään on negatiivinen.

Jani Maa­lis­maa, Mik­ko Mäke­lä ja tilai­suu­des­sa valit­tu jouk­ko maa­no­mis­ta­jia lähet­tä­vät lähiai­koi­na kai­kil­le alu­een maa­no­mis­ta­jil­le kir­jeen, jos­sa näi­tä miet­tei­tä kysellään.

– Nyt todel­la kai­paam­me mie­li­pi­tei­tä tie­dok­sem­me, jot­ta tie­däm­me, miten asi­aan suh­tau­du­taan. Vas­taus­ten perus­teel­la sel­vi­ää, kan­nat­taa­ko asi­aa vie­dä eteen­päin. Lisäk­si mie­li­pi­teet ovat Oulun kau­pun­gin suun­taan vies­ti sii­tä, mikä on alu­een maa­no­mis­ta­jien tah­to mah­dol­li­sia tule­via kaa­voi­tus­ha­ke­muk­sia koh­taan, Maa­lis­maa korostaa.

Jos maa­no­mis­ta­jia kiin­nos­taa tuu­li­voi­man mah­dol­li­nen tulo alu­eel­le, voi maa­no­mis­ta­jien neu­vot­te­lu­ryh­mä kil­pai­lut­taa eri tuu­li­voi­mayh­tiöi­tä sekä neu­vo­tel­la maa­no­mis­ta­jil­le par­haan mah­dol­li­sen kor­vauk­sen ja sopimusehdot.

– Yhdel­lä maa­no­mis­ta­jal­la yksi­nään ei ole min­kään­lais­ta neu­vot­te­lua­se­maa yhtiöi­tä vas­taan, eikä yhden maa­no­mis­ta­jan tah­dol­la ole mer­ki­tys­tä kau­pun­gin asiois­ta pää­tet­täes­sä. Sik­si nyt pitää vetää yhtä köyt­tä, Mik­ko Mäke­lä sanoi.

Yli-Iin Kota­se­län hank­keen ete­ne­mi­ses­tä tie­do­te­taan Kie­ri­kis­sä tiis­tai­na 13.12. kel­lo 17. Kyn­kään­suon kes­kus­te­lu­ti­lai­suus jär­jes­te­tään tiis­tai­na 13.12. kel­lo 18–20 Yli-Tan­ni­lan toi­mi­ta­lol­la. Jäl­kim­mäi­seen tilai­suu­teen on mah­dol­lis­ta osal­lis­tua myös etä­nä, link­ki löy­tyy Oulun kau­pun­gin sivuilta.

Tuu­li­voi­man kapa­si­teet­ti tuplaan­tuu kol­mes­sa vuo­des­sa. Suo­meen on täl­lä het­kel­lä suun­nit­teil­la maa­tuu­li­voi­maa yli 52 000 megawa­tin ver­ran. Merel­le suun­ni­tel­tu­ja hank­kei­ta on 13 000 MW. Vaik­ka vain osa hank­keis­ta tulee lopul­ta toteu­tu­maan, osoit­taa mää­rä suo­ma­lai­sen tuu­li­voi­man mer­kit­tä­vän kas­vu­po­ten­ti­aa­lin. Myös raken­teil­la ole­van tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin mää­rä on mer­kit­tä­vä: Vuo­sien 2022–2025 aika­na Suo­meen on val­mis­tu­mas­sa aina­kin yli 4 700 megawat­tia uut­ta tuu­li­voi­maa. Suo­men tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti tulee siis tuplaan­tu­maan seu­raa­van kol­men vuo­den aikana.

Tuu­li­voi­ma on nopein ja edul­li­sin tapa lisä­tä Suo­men uusiu­tu­van ener­gian kapa­si­teet­tia ja kas­vat­taa maam­me ener­giao­ma­va­rai­suut­ta. Var­hai­ses­sa suun­nit­te­lu­vai­hees­sa ole­via tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta on Suo­mes­sa pal­jon, mut­ta nii­tä hidas­ta­vat eri­tyi­ses­ti lupa- ja kaa­voi­tus­me­net­te­lyi­hin sekä muu­tok­sen­ha­kuun liit­ty­vät haas­teet. (Läh­de: Tuulivoimayhdistys)