Raha­pe­lis­sä et voi voittaa

Suo­meen saa­pu­via ulko­maa­lai­sia on häm­mäs­tyt­tä­nyt se, että meil­lä näyt­tää lähes jokai­sen kaup­pa­liik­keen, kios­kin, baa­rin, huol­toa­se­man tai ravin­to­lan aula ole­van kasi­no. Nii­hin on sijoi­tet­tu enem­män tai vähem­män Veik­kauk­sen peli­ko­nei­ta, joit­ten ääres­sä eivät suin­kaan näy­tä viih­ty­vän varak­kaim­mil­ta vai­kut­ta­vat puku­mie­het tai jak­ku­nai­set. Liik­keen­hoi­ta­ja käy välil­lä hätis­te­le­mäs­sä alai­käi­siä pois koneit­ten kim­pus­ta. Elä­kei­käi­set saa­vat nakut­taa konei­ta vapaasti.

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos (THL) jul­kis­ti tiis­tai­na rapor­tin sii­tä, kenel­tä Veik­kaus oikeas­taan kerää raha­pe­li­tuot­ton­sa. Tulos on hiu­kan saman­lai­nen kuin alko­ho­lin kulut­ta­ja­ryh­miä sel­vi­tet­täes­sä. Pie­ni osa kulut­taa suu­rim­man osan.

THL:n mukaan raha­pe­lien pelaa­jis­ta 2,5 pro­sent­tia (72 000 hen­keä) käyt­tää puo­let kai­kes­ta raha­pe­lei­hin uppoa­vas­ta rahas­ta. Tähän ryh­mään kuu­lu­vis­ta rei­lus­ti yli puo­let (62 pro­sent­tia) tuli hen­ki­löil­tä, joil­la oli rahapeliongelma.

Raha­pe­lit eivät ole mikään kolik­ko­ta­son asia. Raha­pe­le­jä jok­seen­kin mono­po­li­ses­ti Suo­mes­sa hal­lit­se­van Veik­kauk­sen lii­ke­vaih­to oli vuon­na 2018 sel­keäs­ti yli 10 mil­jar­dia. Kulu­va­na koro­na­vuon­na Veik­kauk­sen lii­ke­vaih­to ja ‑voit­to tule­vat romahtamaan.

Veik­kauk­sen voit­to­va­roil­la pide­tään monil­ta osin yllä suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri- ja urhei­lue­lä­mää sekä esi­mer­kik­si yleis­hyö­dyl­lis­tä sosi­aa­li­työ­tä. Myös Alko jakaa voit­ton­sa val­tiol­le. Kaik­ki tie­tä­vät, että lii­al­li­nen alko­ho­lin käyt­tö ja yle­tön pelaa­mi­nen joh­ta­vat ongel­miin, joi­ta sit­ten kor­ja­taan jul­ki­sin varoin. Mut­ta jos Veik­kauk­sen toi­min­taa supis­te­taan ja vii­na pan­naan kor­til­le, niin luul­ta­vas­ti nii­den suo­ma tulo­vir­ta oli­si pai­kat­ta­va vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä. Päät­tä­jil­lä lie­nee näis­sä asiois­sa olo kuin hara­kal­la ter­va­tul­la katolla.

Suu­rin osa raha­pe­lien pelaa­jis­ta ymmär­tää, että pele­jä pelaa­mal­la ei voi oikeas­ti pitem­män pääl­le voit­taa. Pelit on luo­tu tuot­ta­maan ansain­taa nii­den omis­ta­jal­le. Sil­ti lii­an mones­ta tulee peli­riip­pu­vai­nen ja sen myö­tä elä­män­hal­lin­ta kato­aa. Pelaa­mis­ta var­ten voi­daan vipa­ta suku­lai­sil­ta, kave­reil­ta ja pika­luot­to­yh­tiöil­tä. Kun lai­no­ja ei pys­ty­tä mak­sa­maan takai­sin, ollaan pian kärä­jil­lä. Pelaa­mi­nen voi tul­la siis todel­la kalliiksi.