Luon­non­lin­tu­jen influens­sa­ta­pauk­sia ei ole havait­tu Ran­ta­poh­jan alueella

Lin­tuinfluens­saa on jäl­leen liik­keel­lä ja Ruo­ka­vi­ras­to, Met­säs­tä­jä­liit­to sekä THL muis­tut­ta­vat hyväs­tä hygie­nias­ta niin met­säs­tyk­ses­sä kuin lin­tu­jen käsit­te­lys­sä. Lin­tuinfluens­saa on todet­tu Suo­mes­sa kulu­nee­na kesä­nä tur­ki­se­läi­mis­sä sekä luon­non­va­rai­sis­sa lin­nuis­sa. Ris­ki, että tau­ti tart­tui­si ihmi­siin on hyvin pie­ni, mut­ta varo­vai­suut­ta kan­nat­taa nou­dat­taa. Ruo­ka­vi­ras­ton tuo­reen suo­si­tuk­sen mukaan vesi­lin­tu­jen met­säs­tys alueil­la tai pai­kois­sa, joil­la on todet­tu lin­tu­jen jouk­ko­kuo­le­mia tai lin­tuinfluens­saa tuli­si vält­tää. Suo­si­tus kos­kee koko maata.

Hau­ki­pu­taan Met­säs­ty­syh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Joni Jääs­ke­läi­nen ker­too ettei hänen tie­dos­saan ole alu­eel­la havait­tu­ja tar­tun­to­ja. Samaa ker­too Ruo­ka­vi­ras­ton havain­to­kart­ta. Lähin tar­tun­ta­tie­to löy­tyy Tai­val­kos­kel­ta, mis­sä hei­nä­kuun puo­les­sa välis­sä havait­tiin lin­tuinfluens­saa merikotkasta.

Van­han Hau­ki­pu­taan kun­nan meren­ran­ta-alueil­la met­säs­tä­vä yhdis­tys ei aina­kaan täl­lä het­kel­lä aio pidät­täy­tyä met­säs­tyk­ses­tä, mut­ta he tark­kai­le­vat viran­omais­ten ohjeis­tuk­sia ja mikä­li havain­to­ja tulee, tilan­net­ta arvioi­daan uudel­leen. Yhdis­tys pitää yhteyt­tä myös Kel­lon Met­säs­tys­seu­ran kans­sa ja he infor­moi­vat toi­si­aan mah­dol­li­sis­ta havainnoista.

– Yhtey­den­pi­to toi­mii ja olem­me­han me samas­sa riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­ses­sä. viran­omais­ten ohjei­den mukaan toi­mi­taan ja käsi­neet käsis­sä käsi­tel­lään lin­tu­ja ja kyp­sen­ne­tään saa­lis kun­nol­la, Jääs­ke­läi­nen kertoo.

Met­säs­tys­kau­den aika­na on eri­tyi­sen tär­ke­ää huo­mioi­da hyvä käsi­hy­gie­nia, kun käsit­te­lee lin­tu­ja ja itses­tään kuol­lei­den tai sai­rai­den lin­tu­jen kos­ket­te­lua on syy­tä vält­tää. Myös ter­veet lin­nut tuli­si puh­dis­taa käsi­neet kädes­sä ja kädet on hyvä pes­tä jäl­ki­kä­teen saip­pual­la ja vedel­lä. Met­säs­tä­jä­liit­to sanoo, että nyky­ti­lan­ne rajoit­taa sor­sas­tus­ta, mut­ta se ei estä vesi­lin­nus­tus­ta koko­naan. Liit­to antaa jäse­nil­leen suo­si­tuk­sen koko Suo­meen, ettei kyyh­ky­jä ja vesi­lin­tu­ja ruo­kit­tai­si tau­din levi­tes­sä yhä laajemmalle.

– Vaik­ka riis­ta­lin­tu­jen met­säs­tys­ruo­kin­ta ei ole ollut syy­nä lin­tuinfluens­san leviä­mi­seen, on täs­sä tilan­tees­sa teh­tä­vä kaik­ki mah­dol­li­nen lin­tuinfluens­san leviä­mi­sen ris­kin pie­nen­tä­mi­sek­si. Sik­si on syy­tä pidät­täy­tyä riis­ta­lin­tu­jen ruo­kin­nal­ta, tote­aa Met­säs­tä­jä­lii­ton luon­non- ja riistanhoitopäällikkö <

Virus­tar­tun­nat koi­ril­la ovat myös har­vi­nai­sia ja mah­dol­li­nen virus­tar­tu­na on yleen­sä oiree­ton tai aiheut­taa lie­viä ohi­me­ne­viä hen­gi­tys­tie­tar­tun­nan oirei­ta. Met­säs­tys­koi­ril­la ris­ki sai­ras­tua on kui­ten­kin hie­man kor­keam­pi ja met­säs­tys­koi­rien kon­tak­tia sai­rai­siin tai kuol­lei­siin lin­tui­hin tuli­si vält­tää. Lin­nun kan­ta­mi­nen ei yleen­sä aiheu­ta mer­kit­tä­vää tar­tun­ta­ris­kiä. Mikä­li lem­mi­kin yleis­voin­ti kui­ten­kin heik­ke­nee, on syy­tä hakeu­tua eläin­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le. Myös Jääs­ke­läis­tä on mie­ti­tyt­tä­nyt koi­rien mukaan ottaminen.

– Meil­lä on kol­me koi­raa ja syk­syn aika­na on tul­lut mie­tit­tyä vie­kö per­heen­jä­se­niä met­sään. Tark­kaan täy­tyy miet­tiä miten toi­mii ja ottaa koi­rat hyvin huo­mioon, Jääs­ke­läi­nen toteaa.

Ruo­ka­vi­ras­to suo­sit­te­lee myös, ettei lok­ke­ja tai varis­lin­tu­ja met­säs­tet­täi­si tänä vuon­na lain­kaan koi­rien kou­lut­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­väk­si. Virus voi säi­lyä pakas­te­tus­sa lihas­sa tar­tun­ta­ky­kyi­se­nä, eikä tar­tun­nan mah­dol­li­suut­ta voi­da sul­kea koko­naan pois. Koi­ril­le ei tuli­si myös­kään antaa kyp­sen­tä­mät­tö­miä saa­lis­lin­tu­jen osia tai lihaa ja mikä­li lem­mik­ki on sel­väs­ti tah­ri­nut itsen­sä lin­nun ulos­tei­siin, lem­mik­ki tuli­si pes­tä huolellisesti.

Lin­tuinfluens­sa on Influens­sa A‑viruksen aiheut­ta­ma moni­muo­toi­nen ja eri­tyi­ses­ti vesi­lin­nuil­le omi­nai­nen virus­tau­ti, joka on kui­ten­kin ihmi­sil­lä äärim­mäi­sen har­vi­nai­nen, eikä tar­tun­to­ja ihmi­ses­tä toi­seen tai nisäk­kääs­tä ihmi­seen ole tois­tai­sek­si todet­tu. Viran­omais­ten mää­räyk­set sekä itse lin­tuinfluens­sae­pi­de­mia voi­vat muut­tua nopeas­ti ja eri­tyi­ses­ti vesi­lin­nus­ta­jia, pien­pe­to­pyy­tä­jiä ja met­säs­tys­koi­ria kou­lut­ta­via taho­ja keho­te­taan seu­raa­maan uuti­soin­tia, toi­mi­maan vas­tuul­li­ses­ti ja huo­mioi­maan suo­si­tuk­set toi­min­nas­saan. Ajan­koh­tais­ta tie­toa tar­joa­vat thl.fi ja ruokavirasto.fi ‑sivus­tot.

Jos olet jou­tu­nut käsit­te­le­mään luon­non­lin­tu­ja, nii­den sul­kia tai ulos­tet­ta, kädet tuli­si pes­tä hyvin ja mie­lel­lään käyt­tää myös desin­fioin­tiai­net­ta Ruo­ka­vi­ras­to neu­voo. Mikä­li havait­see luon­non­lin­tu­jen jouk­ko­kuo­le­mia tai ‑sai­ras­tu­mi­sia, on syy­tä ottaa mah­dol­li­sim­man pian yhteyt­tä lähim­pään vir­kae­läin­lää­kä­riin. Jouk­ko­kuo­le­ma­na voi­daan pitää muun muas­sa useam­man kuin yhden jout­se­nen, yli vii­den muun vesi­lin­nun tai yli kym­me­nen muun kuol­leen lin­nun löy­ty­mis­tä samal­ta alu­eel­ta. Yksit­täi­sis­tä peto­lin­nuis­ta on myös hyvä teh­dä ilmoi­tus. Vir­kae­läin­lää­kä­rin tie­dot löy­ty­vät Ruo­ka­vi­ras­ton sivuil­ta. Ruo­ka­vi­ras­to myös muis­tut­taa, että sai­ras­ta tai vahin­goit­tu­nut­ta eläin­tä on pyrit­tä­vä aut­ta­maan, mut­ta mikä­li lin­nun hen­gis­sä pitä­mi­nen on ilmeis­tä jul­muut­ta eläin­tä koh­taan, eläin on lope­tet­ta­va tai huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että se lope­te­taan. Jos lin­tu vie­dään hoi­toon, on hoi­to­pai­kas­sa hyvä huo­mioi­da lin­tuinfluens­san leviä­mi­sen ris­ki ja tau­din leviä­mi­nen on pyrit­tä­vä estämään.

Ruo­ka­vi­ras­to on mää­rän­nyt kaik­ki min­kit lope­tet­ta­vak­si tur­kis­tar­hoil­ta, joil­la on todet­tu lin­tuinfluens­saa. Pää­tök­ses­sä on huo­mioi­tu Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen näke­mys ja ket­tu­ja ja supi­koi­ria kos­ke­vat lope­tus­pää­tök­set teh­dään tapaus­koh­tai­ses­ti. Mink­ki on ongel­mal­li­nen laji virus­tar­tun­to­jen suh­teen, kos­ka min­kin ylä­hen­gi­tys­teis­sä on sekä lin­tu­jen että ihmis­ten influens­sa­vi­ruk­sia sito­via resep­to­rei­ta, eli mink­ki voi toi­mia mui­ta nisäk­käi­tä tehok­kaam­min väli-isän­tä­nä viruk­sel­le. Lope­tus­mää­räyk­siä saa­nei­ta tur­kis­tar­ho­jen tie­to­ja ei jul­kis­te­ta ja eläin­ten omis­ta­jil­la on oikeus hakea val­tion varois­ta kor­vauk­sia lope­te­tuis­ta eläi­mis­tä. Lin­tuinfluens­saa on todet­tu hei­nä­kuun lop­puun men­nes­sä kah­del­la­kym­me­nel­lä turkistarhalla.