Kylä­kou­lun mah­dol­li­nen lak­kaut­ta­mi­nen hir­vit­tää oppi­lai­ta ja hei­dän vanhempiaan

Kuk­ko­lan per­he muut­ti Keis­kaan, jot­ta lap­set sai­si­vat käy­dä kou­lun pie­nes­sä ja tur­val­li­ses­sa Keis­kan kou­lus­sa, jos­sa per­heen äiti Noo­ra­kin opis­ke­li. Pie­nes­sä ja yhtei­söl­li­ses­sä kou­lus­sa vie­te­tyt vuo­det oli­vat per­heen äidin mie­les­tä elä­män paras­ta aikaa. Myös per­heen isä Pet­te­ri arvos­taa pie­niä kyläkouluja.

– Keis­kan kou­lul­la minul­la oli pal­jon ystä­viä, joi­den kans­sa olem­me erit­täin lähei­siä vie­lä tänä­kin päi­vä­nä ja muis­te­lem­me mones­ti aikaam­me Keis­kan kou­lus­sa. Kou­lun yhtei­söl­li­syys opet­ti pal­jon ja loi tur­val­li­suu­den tun­teen, Noo­ra Kuk­ko­la kertoo.

– Itse kävin ala­kou­lun Par­ku­mäel­lä, eli olen itse­kin kylä­kou­lun kas­vat­ti. Paras­ta sii­nä oli, kun tun­si kaik­ki ja isoon kou­luun siir­ryt­täes­sä tun­tui, että on saa­nut hyvät eväät tule­vai­suu­teen, Pet­te­ri Kuk­ko­la lisää.

Ensi syk­sy­nä per­heen Vin­ja-tytär aloit­taa Keis­kan kou­lus­sa kol­man­nen luo­kan. Vin­jas­ta­kin oli­si todel­la har­mi, jos Keis­kan kou­lu lak­kau­tet­tai­siin, sil­lä kou­lus­sa on niin pal­jon hyviä puolia.

– Tääl­lä on paras­ta, kun on niin pal­jon kave­rei­ta kai­kil­ta luok­ka-asteil­ta. En usko, että isois­sa kou­luis­sa se oli­si mah­dol­lis­ta, kos­ka lap­sia on niin pal­jon. Keis­kan kou­lus­sa kiusaa­mi­seen on aina myös puu­tut­tu heti ja asiat on help­po sel­vit­tää, kun opet­ta­ja tun­tee kaik­ki oppi­laat, Vin­ja Kuk­ko­la sanoo.

Jos Keis­kan kou­lun lak­kau­tus toteu­tuu, Vin­ja ker­ke­ää käy­dä vie­lä kak­si luku­kaut­ta kou­lua, jon­ka jäl­keen siir­ty­mi­nen Hau­ki­pu­taan kou­luun on muu­ten­kin edes­sä. Per­hee­seen kuu­luu myös vii­si­vuo­tias Väi­nö, kol­me­vuo­tias Vil­jo ja yhdek­sän kuu­kau­den ikäi­nen Veik­ko, jot­ka oli­si­vat kaik­ki vuo­rol­laan menos­sa Keis­kan kou­luun. Per­heen van­hem­pia kau­his­tut­taa aja­tus kou­lu­mat­kas­ta sekä kas­vot­to­mas­ta opetuksesta.

– Kyl­lä hir­vit­tää aja­tus lait­taa eka­luok­ka­lai­nen kul­ke­maan tääl­tä Hau­ki­pu­taan kou­luun, kun vie­res­sä oli­si aivan käyt­tö­kun­toi­nen ja hyvä kou­lu, Noo­ra sanoo.

– Itses­tä tun­tuu aivan käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, jos hyvä­kun­toi­nen kou­lu, jon­ka käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat mui­hin kou­lui­hin ver­rat­tu­na var­mas­ti edul­li­set, lak­kau­te­taan. Maa­läm­pö ja ter­ve raken­nus, niin mik­si pitäi­si luo­pua, Pet­te­ri ihmettelee.

Kou­lu­mat­ka Kuk­ko­lan per­heen lap­sil­la monin­ker­tais­tui­si ja San­ta­hol­man­tien kovat ajo­no­peu­det pelot­ta­vat. Polii­sin Hau­ki­pu­taan pis­teen put­kas­ta pääs­sei­den nuok­ku­mi­nen mat­kan var­rel­la sijait­se­val­la bus­si­py­sä­kil­lä­kään ei ilah­du­ta van­hem­pia. Tal­ven pimeys yhdis­tet­ty­nä ajo­no­peuk­siin ja use­aan kym­me­neen uuteen kou­lu­mat­kaa­jaan ei kuu­los­ta van­hem­mis­ta hyväl­tä yhdistelmältä.

– Meil­lä saat­taa men­nä kou­lu­mat­kaan tun­ti­kin kave­rei­den kans­sa, vaik­ka mat­kaa on vain muu­ta­ma sata met­riä, niin meil­lä­hän meni­si Hau­ki­pu­taal­le var­maan kak­si tun­tia ennen ja jäl­keen kou­lu­päi­vän, Vin­ja miettii.

Van­hem­pia mie­ti­tyt­tää kou­lu­mat­kan lisäk­si isot luok­ka­koot sekä Hau­ki­pu­taan kou­lun reh­to­rin sanat, ettei kou­luun mah­du enem­pää oppi­lai­ta. Monia Keis­kan kou­lun van­hem­pia ihme­tyt­tää, mik­si pitää väki­sin siir­tää oppi­lai­ta kou­luun, jos­sa ei ole tilaa uusil­le oppi­lail­le, eten­kin, kun Keis­kan kou­lu on erit­täin toi­mi­va edelleen.

– Reh­to­ri sanoi, että ylä­kou­lun oppi­lai­ta voi­daan sit­ten jou­tua siir­tä­mään Län­si­tuu­len kou­luun. Eli kyl­lä tämä asia kos­ket­taa mei­tä kaik­kia alu­een van­hem­pia ja eten­kin lap­sia ja nuo­ria, Noo­ra lisää.

– Kyl­lä minua pelot­taa iso kou­lu. Siel­lä­hän menee var­mas­ti huk­kaan. Eikä siel­lä pys­ty­tä puut­tu­maan samal­la taval­la kiusaa­mi­seen. Keis­kan kou­lul­la kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa ja opet­ta­jat, mikä on minus­ta paras­ta, Vin­ja sanoo.

Per­he toi­voo­kin, että lak­kau­tuk­sia kat­sot­tai­siin kou­lu­koh­tai­ses­ti eikä iso­na rykel­mä­nä. Kuk­ko­lat osti­vat alu­eel­ta van­hem­man talon, jon­ka he remon­toi­vat. He usko­vat, että alu­eel­la edes­sä ole­va suku­pol­ven­vaih­dos tuo lisää per­hei­tä alu­eel­le. Ja mikä per­hei­tä on hou­kut­ta­nut alu­eel­le, on nime­no­maan Keis­kan koulun.

– Nyt on kat­sot­tu vain oppi­las­mää­rän mah­dol­lis­ta vähe­ne­mis­tä las­ku­kaa­vo­jen mukaan, mut­ta alu­een poten­ti­aa­lia ei ole otet­tu huo­mioon lain­kaan. Mitä jos kou­lun peräs­sä alu­eel­le muut­tai­si­kin lisää per­hei­tä. On eri­kois­ta, että ensin halu­taan lopet­taa kou­lu ja sit­ten kaa­voit­taa lähel­tä lisää asui­na­luet­ta, eihän sii­nä ole jär­keä, Noo­ra toteaa.

Fan­ni

– Yhtei­söl­li­syys on ollut aina Keis­kan kou­lun ja koko tämän alu­een jut­tu, Noo­ra sanoo.

Vin­ja ker­too, että Keis­kan kou­lus­sa paras­ta on myös se, että luon­to on lähel­lä ja he käyt­tä­vät ope­tuk­ses­sa pal­jon luon­non­ma­te­ri­aa­le­ja esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kan las­ku­ja teh­des­sä. Hiih­to­la­dut läh­te­vät vie­res­tä, luon­to on lähel­lä ja urhei­lu­kent­tä on kun­nos­sa. Per­he ihmet­te­lee mik­si tämä poten­ti­aa­li pitäi­si jät­tää käyt­tä­mät­tä ja he toi­vo­vat, että mah­dol­li­sim­man moni kävi­si alle­kir­joit­ta­mas­sa Oulun pie­net lähi­kou­lut tulee säi­lyt­tää ‑kun­ta­lais­aloit­teel­le, sil­lä asia kos­kee kaikkia.

–Pelot­taa kyl­lä, mil­tä elä­mä näyt­tää, jos tääl­lä ei ole enää lähi­kou­lua, Per­he tiivistää.

Kun­ta­lais­aloit­tees­sa on täl­lä het­kel­lä pii­run ver­ran vajaat 2000 nimeä ja tavoit­tee­na on saa­da 4000 nimeä kasaan ennen ensi vii­kon maa­nan­tai­ta. Aloit­teen voi käy­dä alle­kir­joit­ta­mas­sa osoit­tees­sa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/32328