Kii­min­ki­jo­ki ihmisille

Rivi­nok­ka, Kur­tin­hau­ta, Mie­hik­kä, Myl­ly­saa­ri, Koi­te­li, Reki­ky­lä, Joki­kok­ko, Ala­vuot­to, Innin­kos­ki, sekä monet muut upeat mai­se­ma­pai­kat ja vir­kis­tys­koh­teet tau­ko­paik­koi­neen värit­tä­vät Ran­ta­poh­jan alu­eel­la Kii­min­ki­jo­kea ala­juok­sul­ta ylä­juok­sul­le siir­ryt­täes­sä. Aluet­ta hal­ko­van Kii­min­ki­joen vir­kis­tys­käyt­tö on vuo­sien aika­na kui­ten­kin Koi­te­lia lukuu­not­ta­mat­ta hiipunut.

Nyt Kii­min­ki­joen var­rel­la on alka­mas­sa uusi Lea­de­rin rahoit­ta­ma han­ke, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on saa­da joen tau­ko­paik­ka­ver­kos­to parem­paan kuo­siin ja samal­la lisä­tä joen hou­kut­te­le­vuut­ta kalas­ta­jien, melo­jien ja mui­den ret­kei­li­jöi­den kes­kuu­des­sa. Kii­min­ki­joen vir­kis­tys­pai­kat kun­toon ‑nimi­ses­sä hank­kees­sa kar­toi­te­taan Kii­min­ki­joen pää­uo­man var­rel­la sijait­se­vat tau­ko- ja vir­kis­tys­pai­kat sekä pää­te­tään mit­kä vir­kis­tys­pai­kois­ta tul­laan kunnostamaan.

Kii­min­ki­joen sekä sen tau­ko- ja vir­kis­tys­paik­ko­jen kun­toon­saat­ta­mi­nen on koko Ran­ta­poh­jan alu­een, mut­ta myös Oulun kau­pun­gin asia, jon­ka eteen pitää teh­dä yhteis­työ­tä, totea­vat Kii­min­ki­jo­ki ry:n Pet­ri Haa­pa­la sekä Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­sen Pasi Haa­pa­kan­gas Myl­ly­saa­ren laavulla.

Kii­min­ki­jo­ki on Suo­men ensim­mäi­nen sään­nöl­li­sin tau­ko­pai­koin varus­tet­tu pit­kä vesiretkeilyreitti.

– Joen laa­jal­la valu­ma-alu­eel­la on upei­ta luon­to­koh­tei­ta, joi­ta mat­kai­li­jat eivät vält­tä­mät­tä löy­dä. Kyl­tit ja opas­teet ovat osin heik­ko­ta­soi­sia tai puut­tu­vat koko­naan, eivät­kä ole yhte­näi­siä. Raken­teet, opas­teet ja kyl­tit ovat suu­rim­mal­ta osin 90-luvul­ta peräi­sin. Yhte­näi­set opas­teet antai­si­vat alu­ees­ta nykyis­tä tar­kem­paa tie­toa ja aut­ta­vat löy­tä­mään koh­teet, ker­too Kii­min­ki­jo­ki ry:n Pet­ri Haa­pa­la.

Hank­keen aika­na tee­te­tään Kii­min­ki­joen alu­ees­ta net­tiin digi­taa­li­nen kart­ta, joka tulee myös mobii­li­lait­teil­la selat­ta­vak­si. Jo ken­ties tule­va­na syk­sy­nä val­mis­tu­va kart­ta aut­taa löy­tä­mään Kii­min­ki­joen ja lähi­seu­dun hie­not luon­to­koh­teet helpommin.

– Sel­lai­sia ovat vaik­ka­pa Vii­ni- ja Käl­väs­vaa­ran sekä Yli­kii­min­gin Kei­häs­kan­kaan läh­teet, Olvas­suon Kir­kas­lam­pi, Suo­men kor­kein putous Puo­lan­gan Hepo­kön­gäs sekä monet hie­not kos­ket Kii­min­ki­joen pää­uo­mas­sa. Alu­eel­ta löy­tyy myös usei­ta lam­pi- ja jär­vi­ka­las­tus­koh­tei­ta, lin­tu­tor­ne­ja sekä his­to­rial­li­sia koh­tei­ta, Haa­pa­la luettelee.

Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­läl­lä Sämp­pi­kos­ken ja Ala­kos­ken mai­se­mis­sa sijait­see Myl­ly­saa­ri, jon­ka laa­vun kyläyh­dis­tys kun­nos­ti vii­me syk­syn aika­na. Laa­vu ympä­ris­töi­neen toi­mii esi­merk­ki­nä sii­tä, miten joki­var­si nos­te­taan jäl­leen ihmis­ten käyttöön.

– Mei­dän kyläyh­dis­tyk­sen pää­asia on Kii­min­ki­jo­ki. Mie­lel­läm­me näki­sim­me sen nouse­van uuteen kukois­tuk­seen, lohen samoin kuin ravun ja usei­den kala­la­jien elpy­vän, sanoo kyläyh­dis­tyk­sen Pasi Haa­pa­kan­gas.

– Haa­vee­na on, että tur­ve­tuo­tan­non vähe­tes­sä joki­ve­den hap­pa­muus edel­leen vähe­nee, har­jus- ja lohi­kan­nat kas­vai­si­vat ja joes­ta tuli­si kes­tä­väs­ti suo­sit­tu kalas­tus­koh­de. Saa­tai­siin per­heet, lap­set ja melo­jat­kin takai­sin joel­le. Näki­sin mie­lel­lä­ni, että pit­kin joki­vart­ta oli­si pie­niä mat­kai­lua­lan yri­tyk­siä. Kii­min­ki­jo­ki­me­lon­ta ja monet kylien omat tapah­tu­mat toi­si­vat joel­le eloa. Kii­min­ki­jo­ki toi­si ihmi­set luon­toon, Haa­pa­la haaveilee.

Koi­te­li herää eloon kesällä

Koi­te­lin­kos­ket ran­ta­kal­lioi­neen on Kii­min­ki­joen ykkös­koh­de mones­sa­kin mie­les­sä. Se on pait­si kalas­ta­jien myös ret­kei­li­jöi­den ja per­hei­den sekä ohi kul­ke­vien mat­kai­li­joi­den suo­sios­sa. Se on myös ainoa paik­ka Kii­min­ki­joel­la, jos­sa useat eri yrit­tä­jät tar­joa­vat pal­ve­lui­taan kävijöille.

Miia Yli­nie­mi Tun­nel­ma­tu­val­la Koitelissa.

Koi­te­lin Tun­nel­ma­tu­pa on kesäi­sin auki nuor­ten työn­te­ki­jöi­den­sä voi­min. Tänä kesä­nä Go Arc­ticin kah­vi­la­toi­min­nas­ta Saha­saa­res­sa vas­taa Miia Yli­nie­mi, joka kat­se­lee Koi­te­lin alu­een herää­mis­tä kesään hyvil­lä mielin.

– Ihmi­set ovat tääl­lä kaik­ki hyväl­lä tuu­lel­la, mut­ta mik­si­pä ei. Mai­se­ma ja tun­nel­ma ovat ainut­laa­tui­sia. Tääl­lä voi rau­hoit­tua, kat­sel­la ja kuun­nel­la, naut­tia kai­kil­la ais­teil­la ympä­ris­tös­tä. Kos­ken­las­ki­jat ja kalas­ta­jat ovat monel­le luon­non ohel­la mie­lui­saa seurattavaa.

Saha­saa­ren Tun­nel­ma­tu­val­la Yli­nie­men lisäk­si on kesän aika­na töis­sä kah­dek­san kesä­se­te­li­läis­tä sekä satun­nai­sia apu­lai­sia. Lisäk­si man­te­reen puo­len jää­te­lö­kios­kil­la on omat työntekijänsä.

Go Arc­ticin lisäk­si Koi­te­lis­sa pal­ve­lui­taan tar­joa­vat Koi­te­lin Resi­dens­si, Backwood Action, Kii­min­ki­jo­ki ry ja Koi­te­li elää ry.