Alko­ho­li yhä useam­min syy­nä ter­vey­den­huol­lon vas­taa­no­tol­la käyntiin

Ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tös­tä joka kol­mas arvioi, että alko­ho­lin lii­al­li­seen käyt­töön liit­ty­vät vas­taan­ot­to­käyn­nit ovat lisään­ty­neet ja ne kuor­mit­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­tä. Tie­dot käy­vät ilmi Inno­lin­kin kyse­ly­tut­ki­muk­ses­ta, johon vas­ta­si 490 ensi­hoi­dos­sa, päi­vys­tyk­ses­sä ja perus­ter­vey­den­huol­los­sa työs­ken­te­le­vää ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ta eri puo­lil­la Suo­mea. Kyse­lyn teet­ti Ehkäi­se­vä päih­de­työ EHYT ry.

Alko­ho­lin käyt­tö on yhä useam­min pää­syy­nä tai vähin­tään mer­kit­tä­vä­nä taus­ta­syy­nä ter­vey­den­huol­lon vas­taan­ot­to- ja hoi­to­käyn­neil­lä. Kyse­lyyn vas­tan­neet arvioi­vat, että kes­ki­mää­rin joka vii­den­nel­lä (17 %) vas­taa­no­tol­le tule­val­la poti­laal­la alko­ho­lin lii­al­li­nen käyt­tö on pää­asial­li­nen syy käyn­tiin ja nel­jäs­osal­la mer­kit­tä­vä käyn­nin taus­ta- tai osasyy. 

Noin joka kol­mas arvioi, että alko­ho­lin lii­al­li­nen käyt­tö vas­taan­ot­to­käyn­tien syy­nä on lisään­ty­nyt vuo­den sisäl­lä. Ensi­hoi­dos­sa ja päi­vys­tyk­ses­sä tämä näkyy vie­lä vah­vem­min: jopa 44 pro­sent­tia arvioi alko­ho­lin käyt­töön liit­ty­vien käyn­tien lisääntyneen. 

– Tulok­set ker­to­vat sii­tä, miten ylei­siä alko­ho­liin liit­ty­vät ongel­mat ovat. Tie­däm­me, että koro­na-aika­na ongel­mat ovat lisään­ty­neet osal­la ihmi­sis­tä: Ne, jot­ka juo­vat pal­jon, juo­vat entis­tä enem­män. Avun­tar­peen lisään­ty­mi­nen näkyy myös EHY­Tin Päih­de­neu­von­nas­sa, jos­sa vas­tat­tu­jen puhe­lui­den mää­rä oli vii­me vuon­na 47 % suu­rem­pi kuin ennen koro­naa, tote­aa EHYT ry:n va. toi­min­nan­joh­ta­ja Mar­ja Paka­ri­nen.

Ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tö arvioi, että alko­ho­lin käyt­tö vas­taan­ot­to- tai hoi­to­käyn­tien syy­nä on ylei­sin­tä 50–65-vuotiaiden kes­kuu­des­sa. Joka kol­mas kokee, että ikä­ryh­mäs­sä alko­ho­li on syy­nä erit­täin tai mel­ko usein. 

Ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­töä kuor­mit­ta­vat olo­suh­teet, jois­sa poti­laan tilan­tee­seen liit­tyy alko­ho­lin lii­al­lis­ta käyt­töä. Ensi­hoi­dos­sa ja päi­vys­tyk­ses­sä koros­tu­vat vai­keu­det moti­voi­da poti­las­ta hoi­toon sekä poti­laan aggres­sii­vi­nen, enna­koi­ma­ton tai epä­asial­li­nen käy­tös. Osa vas­taa­jis­ta pitää lisäk­si haas­tee­na ajan ja hen­ki­lös­tön puu­tet­ta. Aikaa poti­las­ta koh­den koe­taan ole­van lii­an vähän, poti­lai­ta on lii­kaa saman­ai­kai­ses­ti ja mää­ri­tel­ty­jä työ­teh­tä­viä on paljon. 

Kyse­ly­tut­ki­muk­ses­ta käy ilmi, että pal­ve­lui­ta ei ole tar­peek­si saa­ta­vil­la, eivät­kä ne vält­tä­mät­tä sovel­lu potilaille.Oikeaa pal­ve­lua poti­laal­le voi olla han­ka­laa hah­mot­taa, kun ongel­mia on paljon​. Haas­tee­na nousee­kin esiin alko­ho­lion­gel­man kie­tou­tu­mi­nen mui­hin ongel­miin: alko­ho­lin­käy­tön yhdis­ty­mi­nen mie­len­ter­vey­son­gel­miin ja esi­mer­kik­si lääk­kei­den saman­ai­kai­seen käyttö​ön. Hoi­toa ei vält­tä­mät­tä voi toteut­taa, vaik­ka poti­las haluai­si­kin. Päih­deon­gel­ma voi estää mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn. 

– Ter­vey­den­huol­to on kes­kei­ses­sä ase­mas­sa alko­ho­lion­gel­mien ehkäi­sys­sä, havait­se­mi­ses­sa ja hoi­dos­sa, mut­ta tähän työ­hön tar­vi­taan var­hai­sen tuen ja puhu­mi­sen lisäk­si myös moniam­ma­til­li­sia pal­ve­lui­ta ja sel­keä hoi­to­jär­jes­tel­mä. Mie­len­ter­veys- ja päih­de­lain­sää­dän­töä ollaan par­hail­laan uudis­ta­mas­sa. Lain­sää­dän­nös­sä tulee tur­va­ta ihmis­ten yhden­ver­tai­nen oikeus pal­ve­lui­hin ja sii­hen, että mie­len­ter­vey­teen ja päih­tei­den käyt­töön saa apua saman­ai­kai­ses­ti. Hoi­dos­sa ei saa unoh­taa myös­kään läheis­ten avun­tar­vet­ta, Mar­ja Paka­ri­nen toteaa. 

Kyse­lyn toteut­ti Inno­link EHYT ry:n toi­mek­sian­nos­ta. Kyse­ly toteu­tet­tiin säh­köi­se­nä kyse­ly­nä sekä panee­li­tut­ki­muk­se­na mar­ras-jou­lu­kuus­sa 2021.Kysely oli suun­nat­tu eri­tyi­ses­ti ensi­hoi­dos­sa, päi­vys­tyk­sis­sä ja perus­ter­vey­den­huol­los­sa työs­ken­te­le­vil­le lää­kä­reil­le, sai­raan­hoi­ta­jil­le, ter­vey­den­hoi­ta­jil­le sekä lähi- ja perus­hoi­ta­jil­le. Kyse­lyyn vas­ta­si 490 hen­ki­löä. Vas­tauk­sia saa­tiin eri tie­don­ke­ruu­ka­na­vien ja yhteis­työ­ta­ho­jen kaut­ta. Tulok­set ovat suun­taa-anta­via. Yhteis­työ­kump­pa­nei­ta kyse­lyn jake­lus­sa oli­vat Suo­men Lää­kä­ri­liit­to, TEHY ry, Suo­men Ter­vey­den­hoi­ta­ja­liit­to ja Suo­men Sairaanhoitajat.