Kel­lon ja Kii­min­gin aluei­den kou­lu­jen pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tyk­set etenevät

Vii­me vii­kon tiis­tai­na 21.6. Sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­ta päät­ti, että he esit­tä­vät kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le ja edel­leen kau­pun­gin­val­tuus­tol­le hyväk­syt­tä­väk­si Tak­ku­ran­nan ja Kivi­nie­men kou­lu­jen yhdis­tä­mi­sen hal­lin­nol­li­ses­ti Kel­lon yhte­näis­pe­rus­kou­luun 1.8.2022 alkaen sekä Kii­min­ki­joen kou­lun yhdis­tä­mi­sen Kii­min­ki­puis­ton kou­luun. Siir­ty­mi­sen yhtey­des­sä Kii­min­ki­joen kou­lu lak­kaa ja syn­tyy uusi, Kii­min­ki­puis­ton yhtei­näi­nen perus­kou­lu sekä moni­toi­mi­ta­lo. Myös Tak­ku­ran­nan kou­lun toi­min­ta itse­näi­se­nä kou­lu­na lak­kaa ja kou­lu on jat­kos­sa Kel­lon kou­lun Tak­ku­ran­nan yksik­kö. Kel­lon kou­lun reh­to­ri toi­mii molem­pien kou­lu­jen rehtorina.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Kesäi­ses­sä Tapu­li­kah­vi­las­sa sees­tei­nen tunnelma

Hau­ki­pu­taan kir­kon eteen on avat­tu 15.6. jo aikai­sem­mil­ta kesil­tä tut­tu Hau­ki­pu­taan Tapu­li­kah­vi­la. Sää on aurin­koi­nen, ja kesä­työn­te­ki­jät ovat juu­ri avaa­mas­sa idyl­lis­tä kah­vi­laa asiak­kail­le. Ihmi­siä vie­rai­lee kah­vi­las­sa päi­vit­täin kym­me­niä, tosin sade­päi­vi­nä siel­lä ei juu­ri­kaan käy kuhi­na. Onnek­si vie­lä tai­vaal­ta ei juu­ri­kaan ole ripo­tel­lut, vaan joka ikä­luo­kan asiak­kaat ovat saa­neet naut­tia aurin­gos­ta kah­vi­lan teras­sil­la. Odo­tet­ta­vis­sa on, että hei­nä­kuus­sa asia­kas­mää­rä kas­vaa mui­den vuo­sien tavoin. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Nuusa Nis­ka­la: Toi­sin elämisestä

Yksi minul­le mer­kit­tä­vä filo­so­fi­nen ajat­te­li­ja, anar­kis­ti ja femi­nis­ti, Emma Gold­man kir­joit­ti omae­lä­mä­ker­ras­saan vuon­na 1931 sii­tä, kuin­ka hän halusi tais­tel­la sel­lai­sen maa­il­man puo­les­ta, jos­sa jokai­nen sai­si olla vapaa ja ilmais­ta itse­ään halua­mal­laan taval­la. Hänen mukaan­sa oli tär­ke­ää, että jokai­nen yksi­lö voi­si tavoi­tel­la itsel­leen tär­kei­tä, kau­nii­ta ja ins­pi­roi­via asioi­ta. Kes­kus­te­lu oli virin­nyt sii­tä, kun joku mies oli kiel­tä­nyt hän­tä tans­si­mas­ta yhtei­sis­sä illa­nis­tu­jai­sis­sa perus­tel­len, että ”tuol­lai­nen kevyt­mie­li­syys ei sopi­nut sel­lai­sel­le, joka halusi muut­taa maa­il­maa”. Gold­ma­nin tans­si, näin hän itse sitä sanoit­taa, oli kes­ke­ne­räi­sen maa­il­man kes­kel­lä radi­kaa­li valin­ta elää toi­sin, niin kuin vapaus oli­si jo tot­ta ja ihmi­set oli­si­vat yhden­ver­tai­sia. ”Kai­kes­ta huo­li­mat­ta aion elää kau­nis­ta ide­aa­lia­ni todek­si”, hän kirjoittaa.