Rantapohja

Miten pik­ku­lin­tu sel­vi­ää pakkasessa?

Suo­mes­sa tal­veh­ti­mi­nen on pik­ku­lin­nul­ta stra­te­gi­sen tason pää­tös ja kovaa uhka­pe­liä, joka onnis­tues­saan pal­kit­see ruh­ti­naal­li­ses­ti. Jos peli onnis­tuu, on tal­veh­ti­ja kevääl­lä hyvä­kun­toi­se­na val­taa­mas­sa par­haat reviirit.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Totuus ei pala tulessakaan

Itse­näi­syyt­tä on juh­lit­tu, 102-vuo­tias­ta Suo­mea pai­kal­li­sis­sa juh­lis­sa ja val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Tämän vuo­den tee­ma­na lin­nan juh­lis­sa oli nap­piin osu­nut aihe; tie­to ja yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu. Debat­tia olem­me­kin vii­me aikoi­na saa­neet käy­dä ja pui­da poli­tiik­kaa turuil­la ja toreilla.






Toi­mit­ta­jal­ta: Mie­luum­min lähel­tä kuin verkosta

Pos­ti­la­kos­ta on ollut hyö­tyä­kin. Meis­tä moni on havah­tu­nut kivi­jal­ka­myy­mä­löi­den tär­key­teen. Verk­ko­kau­pas­ta on tul­lut suu­ri uhkaa­ja isoil­le­kin toi­mi­joil­le eivät­kä sen vai­ku­tuk­sil­ta ole vält­ty­neet pie­nem­mät­kään yrit­tä­jät. Lakon aika­na kivi­jal­ka­myy­mä­löi­den ovi on käy­nyt taval­lis­ta tiu­hem­paan, kun ihmi­set ovat halun­neet var­mis­taa tar­vit­se­man­sa tava­ran saannin.




Toi­mit­ta­jal­ta: Omaan nilkkaan

Kävi Pos­tin työ­rii­das­sa kuin­ka hyvän­sä, ovat molem­mat osa­puo­let teh­neet suur­ta hal­laa omal­le alal­leen ja työ­paik­ko­jen­sa säi­ly­mi­sel­le. Moni tie­to­ko­neen kans­sa tutuk­si pääs­syt on jo nyt esi­mer­kik­si käy­nyt tilaa­mas­sa itsel­leen las­kut säh­köi­ses­ti. Samoin moni huo­maa lak­ko­päi­vien aika­na, että leh­tien luke­mi­nen­kin onnis­tuu ihan hyvin tie­to­ko­neel­la tai äly­pu­he­li­mel­la. Ran­ta­poh­jan­kin digi­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jien mää­räs­tä ker­to­va käy­rä pon­nah­ti tiis­tai­na ennä­tyk­sel­li­seen lukemaan.


Vir­heet kor­ja­taan kyllä

Ran­ta­poh­jas­ta 10.1.1980: Jou­lun­ai­kaan vie­rai­li jou­lu­puk­ki kaup­po­jen luo­na ja aje­lut­ti lap­sia porol­la ja pul­kal­la. 4‑vuotias tyt­tö sai myös kyy­tiä. Hän ker­toi äidil­leen koto­na: ”Jou­lu­puk­ki­pa aje­lut­ti mei­tä sel­lai­sel­la veneen puo­lik­kaal­la.” H.V. Haukipudas