Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Havu­lan kiin­teis­tö tulee myyntiin

Yli­kii­min­gin Omais­hoi­ta­jat ry:n kon­kurs­sin myö­tä tyh­jen­ty­nyt Havu­lan asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­kön kiin­teis­tö on tulos­sa myyn­tiin lähi­viik­ko­jen aika­na. Kon­kurs­si­pe­sän hoi­ta­ja Asian­ajo­toi­mis­to Kas­si­sen Ursa Kas­si­nen ker­too, että Asu­mi­sen rahoi­tus- ja kehit­tä­mis­kes­kuk­sel­ta (ARA) on vas­ti­kään saa­tu pää­tös, että Havu­la on vapau­tet­tu ARA-asun­to­ja kos­ke­vis­ta rajoi­tuk­sis­ta. Havu­lan kiin­teis­tö sijait­see Oulun kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la. Havu­la on raken­net­tu vuon­na 2000–2001.


Ala­ky­län kaa­va etenee

Ala­ky­län, Tirin­ky­län, Hai­pus­ky­län ja Han­hi­pe­rän osay­leis­kaa­van laa­ti­mi­nen on kes­tä­nyt jo vuo­sia. Kaa­vas­ta on näh­ty usei­ta ehdo­tuk­sia, joil­la on pyrit­ty etsi­mään sekä asuk­kail­le että kaa­voi­tuk­sel­le sopi­via kom­pro­mis­se­ja. Han­kaus­ta on aiheut­ta­nut muun muas­sa tul­va­mal­lin­nus, jon­ka myö­tä raken­nus­lu­paa ei voi­da myön­tää pai­kal­le, jon­ne tie­yh­teys kat­ke­ai­si tul­van myötä. 


Elin­kel­poi­sen kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen on virhe

Suo­mes­sa on lak­kau­tet­tu vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na 2 900 kou­lua eli noin 56 pro­sent­tia kou­luis­ta. Jopa 94 pro­sent­tia maa­seu­tu­kou­luis­ta on lak­kau­tet­tu. Suu­rel­ta osin elin­kel­pois­ten kou­lu­jen lak­kau­tuk­sia on perus­tel­tu sääs­töil­lä. Kui­ten­kin vuo­sien 2000–2004 aika­na lak­kau­te­tuis­ta 300 kou­lus­ta on teh­ty sel­vi­tys, jon­ka perus­teel­la kun­tien perus­o­pe­tuk­sen menot ovat lak­kau­tus­ten myö­tä kas­va­neet noin 24 pro­sent­tia. Todel­li­sia sääs­tö­jä ei ole syn­ty­nyt, eikä lak­kau­tus­ten lap­si­vai­ku­tuk­sia ole tut­kit­tu, ei ennen eikä jäl­keen. Luvut tuli­vat esil­le Oulus­sa jär­jes­te­tyn panee­li­kes­kus­te­lun asian­tun­ti­ja­vie­rai­den puheenvuoroissa.


Maa­ti­loil­la on edes­sään karut ajat

Kau­niit koru­lauseet, lupauk­set maan­vil­je­lyk­sen tuke­mi­sek­si ja huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­sek­si eivät näy vil­je­li­jän arjes­sa. Siel­lä näky­vät apu­lan­to­jen, säh­kön, työ­ko­nei­den, varao­sien ja polt­toai­nei­den hinn­an­nousu sekä epä­var­ma tulevaisuus.


Vii­ni­vaa­ras­ta pää­tös vuo­den lop­puun mennessä

Jo usei­ta vuo­sia alue­hal­lin­to­vi­ras­ton (AVI) pää­tös­tä odot­ta­nut Oulun Veden Vii­ni­vaa­ran vesi­han­ke on nyt pää­tök­sen­te­ko­vai­hes­sa. Asia on esit­te­li­jän käsit­te­lys­sä, ja AVI:sta ker­ro­taan, että tavoit­tee­na on, että pää­tös anne­taan vuo­den lop­puun men­nes­sä. Pää­tök­sen­teos­sa tar­kas­tel­laan muun muas­sa hank­keen vai­ku­tuk­sia Kii­min­ki­joen ja Olvas­suon Natura-alueisiin.


Päät­tä­jil­le ja vir­ka­mie­hil­le luvas­sa kou­lu­jump­paa – Kau­pun­gin­joh­ta­ja Päi­vi Laa­ja­lan talous­ar­vio on 23 mil­joo­naa yli­jää­mäi­nen, tule­vi­na vuo­si­na Oulun talous kään­tyy alijäämäiseksi

Tule­vi­na vuo­si­na Oulus­sa tapah­tuu pal­jon. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Päi­vi Laa­ja­lan mukaan vauh­ti kiih­tyy inves­toin­tien suh­teen seu­raa­vien kol­men vuo­den ajan. Kaik­ki­aan Oulun kau­pun­gin inves­toin­tien tar­ve on noin 200 mil­joo­naa euroa vuo­sit­tain vuo­sien 2023–2025 aikana. 


Säh­kö­au­to­jen mää­rän nousu haas­taa auto­kor­jaa­mot – Jää­li­läi­sen DTC Auto­huol­lon Ant­ti Rin­ta­mä­ki uskoo, että mur­ros­vai­he iskee 2–3 vuo­den kuluttua

Jää­lin Väli­ky­läs­sä DTC Auto­huol­toa vuo­des­ta 2009 saak­ka pyö­rit­tä­nyt Ant­ti Rin­ta­mä­ki ker­too, että vie­lä täl­lä het­kel­lä täys­säh­kö­au­to­ja näkyy kor­jaa­mos­sa har­voin. Syyk­si hän näkee sen, että säh­kö­au­to­kan­ta on pää­asias­sa uut­ta, ja suu­rin osa autoi­li­jois­ta luu­lee, että auto on huol­let­ta­va takuun säi­ly­mi­sek­si merkkiautokorjaamossa. 



Veh­maan­suo­ta ennal­lis­tet­tiin tal­koil­la Kiimingissä

Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton Poh­jois-Poh­jan­maan pii­ri ja Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiö jär­jes­ti­vät yhdes­sä Kii­min­gin Veh­maan­suol­la suon ennal­lis­ta­mis­tal­koot. Veh­maan­suo on aika­naan oji­tet­tu met­sän kas­vun tehos­ta­mi­sek­si, mikä on Suo­mes­sa var­sin tyy­pil­lis­tä. Nyt tal­koil­la paran­net­tiin suon vesi­ta­lout­ta, jot­ta se saa­tai­siin palau­tet­tua alku­pe­räi­seen suun­taan muun muas­sa raken­ta­mal­la alu­eel­le kak­si patoa.