Historiaharrastus toi mukanaan kirjoja, karttoja ja kotimuseon kokoamisen
Ylikiiminkiläinen Veikko Jurvakainen esittelee uusinta kirjaansa kodissaan Vepsän kylällä.
Lue lisääYlikiiminkiläinen Veikko Jurvakainen esittelee uusinta kirjaansa kodissaan Vepsän kylällä.
Lue lisääViime viikolla vepsänkyläläiset kuulivat terveisiä naapurista kokoontuessaan perinteiseen tapaansa perjantaina iltakahville koululle. Koulun läheisyydessä sijaitsevan Aution torpan vaiheista tuli kertomaan paikan nykyinen omistaja Seija Pelkonen.
Viljojen puinnit ovat alkaneet eteläisessä Suomessa ja myös pohjoisempana on puimureita jo liikkunut pelloilla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Sadosta voidaan paikoittain odottaa hyvää tai kohtalaisen hyvää. Paikoittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, osassa maata on kärsitty kuivuudesta, kun toisaalla rankkasateet ovat pyyhkineet viljaa lakoon.
Kairan Kuitu Oy järjesti valokuituillan Nuijamiesten lavalla. Mukana oli myös maarakennuksesta vastaavia urakoitsijoita sekä hankkeen yhteistyökumppaneita, jotka hoitavat laitepuolta ja internet-yhteyksiä. Keväällä vastaavassa illassa asukastupa osoittautui liian pieneksi kiinnostuneille ja nyt tilaisuus oli järjestetty lavan discorakennukseen, joka sekin uhkasi käydä ahtaaksi väkimäärälle.
Ylikiimingin Nuorittanjoen törmällä rehottava puutarha on emäntänsä ilon ja ylpeyden aihe. Kesäisin Eeva-Maria Pöysköä ei saa houkuteltua kotoa pidemmälle matkalle, vaan hän omistautuu mielipuuhalleen, puutarhassa kuopsuttelulle, kastelulle ja rikkaruohojen kitkemiselle.
Oulun Seudun Mobilistit järjesti viime lauantaina retkeilyajon, jonka reitti kulki Oulusta Muhoksen Laitasaaren kautta Ylikiiminkiin ja Kiiminkiin. Ylikiimingissä pysähdyttiin Seolla ja Nuorittalla Rantapirtissä Erkki ja Eeva-Maria Pöyskön pihalla.
Tervastiima-viikon aloitus keräsi viime viikon keskiviikkona runsaan juhlayleisön seuraamaan perinteistä tervahaudan sytytystä. Ylikiimingin Puhaltajien tahdissa nautittiin musiikista, kauniista kesäillasta sekä makkaroista ja lätyistä.
Ylikiimingin Joloksella toimivan Sortolan tilan kesään mahtuu ainakin yhdet kunnon täytekakkukahvit. Tilan kirjoihin ja kansiin viety historia on nimittäin saavuttanut pyöreät 300 vuotta.
Tällä hetkellä Sortolan navetassa Leskelänniemellä lypsäviä lehmiä on noin 50 ja lisäksi parikymmentä hiehoa ja vasikkaa. Kuten muillakin maatiloilla Suomessa, tilalla taistellaan kallistuneiden tuotantopanosten ja alhaisten tuottajahintojen puristuksessa.
–Juuri kävi säiliöauto pihassa, en ole ikinä ostanut näin kallista polttoöljyä, huokaa tilaa siskonsa kanssa pitävä Markku Kokkoniemi.
– Kustannukset ovat kyllä nousseet julmasti, mutta kyllä tässä vielä pärjäillään. Itku ei auta markkinoilla, ei muuta kuin positiivisesti eteenpäin, hän virnistää jatkoksi.
Maitotilalla hyvälaatuinen rehu on tuotannon lähtökohta, siksi Sortolassakin toivotaan hyvää satokautta. Tällä hetkellä Markku laittaa poikiensa Vernerin ja Oskarin kanssa korjuukoneita kuntoon. Säilörehun ensimmäinen satsi olisi kohta korjattavana.
– Meillä on rytminä se, että peltolohko on ensin neljä vuotta nurmella, sitten vuoden viljalla. Tänä vuonna otimme viljelyyn myös hernettä, jolla korvaamme osan ostettavasta rypsistä ja saamme siten valkuaista karjalle, Kokkoniemi kertoo.
Oulun ympäristössä Sortola tuli tunnetuksi tilajäätelöstä, jota ehdittiin valmistaa kymmenisen vuotta. Jäätelön teosta vastasi Markun vaimo Sanna, joka joutui lopulta vaihtamaan alaa terveydellisistä syistä. Tällä hetkellä Markun ja Pirkko-siskon maatalousyhtymä suuntaa vakaasti perinteiseen maidontuotantoon.
Ylikiimingin Nuijamiesten Lavan avajaisia vietetään Susanna Heikin ja Leif Lindemanin tahdeissa tulevana lauantaina 21.5. Järjestäjiä jännittää, miten väki lähtee korona-ajan jälkeen liikkeelle. Pandemian takia kaksi edellistä kesää typistyi tyngiksi eikä ohjelmaa voitu toteuttaa koko kesän mittaisena.
Ylikiimingin koulun kentällä saattoi tiistaina testata, miten onnistuisi maalaisurheilu sanan varsinaisessa merkityksessä. LandeCrossfit-tapahtuman ideana oli kertoa, että kuntoilun ei todellakaan tarvitse olla välineistä kiinni. Kunnon kohottamiseen käyvät niin kivet, kannot kuin täysinäiset vesikanisteritkin.