Vil­la­suk­ka on tämän tal­ven hittituote

*** Local Caption *** Tulossa olevat joulumyyjŠiset pitŠvŠt Piispan kamarin naiset kiireisinŠ. Vasemmalta Eeva Tomperi, Hilkka Hiltunen, Pirkko Rasi ja Tuula Rehu.

Yli­kii­min­gin Piis­pan­ka­ma­rin nai­set sen tie­tä­vät: hyvin teh­ty vil­la­suk­ka on lyö­mä­tön tal­via­sus­te. Tänä tal­ve­na sen arvoa koros­ta­vat kohon­neet läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set ja säh­kön sääs­tä­mi­nen. Vii­leäm­mäl­lä­kin lat­tial­la tar­ke­nee tal­lus­tel­la, kun jalas­sa on riit­tä­vän läm­pöi­set sukat.

Neu­lot­tu vil­la­suk­ka on iki­van­ha kek­sin­tö. Se ker­too pait­si ihmi­sen ja lam­paan yhtei­se­los­ta, myös käden­tai­to­jen kehit­tä­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä. Jo 1400-luvul­la nun­nat hank­ki­vat run­sai­ta tulo­ja luos­ta­reil­leen nime­no­maan vil­la­suk­kien neu­lo­mi­sel­la. Vil­la­suk­kien avul­la on voi­tet­tu jopa sotia, kun soti­laat on pidet­ty tais­te­lu­kun­nos­sa tur­vaa­mal­la jalat palel­tu­mil­ta. Tänä­kin tal­ve­na monet ahke­rat suo­ma­lais­neu­lo­jat ovat lähet­tä­neet suk­ki­aan Ukrai­nan rin­ta­mil­la taisteleville.

Yli­kii­min­gin asu­kas­tu­val­la toi­mi­vas­sa Piis­pan­ka­ma­ris­sa on vil­la­su­kis­sa varaa mis­tä vali­ta. On yksi­vä­ris­tä ja rai­dal­lis­ta, pit­si­pin­nal­la ja koho­neu­leel­la. Jou­kos­ta löy­tyy myös kel­ta­si­ni­siä Ukrai­na-suk­kia sekä upei­ta lapa­sia, joi­ta koris­taa Yli­kii­min­gin kir­kon ikku­nan kuva.

Suk­kia on saa­ta­vil­la kai­ken­lai­sia koko­ja, aina vau­vas­ta isom­paan­kin vaa­riin. Koke­nei­den neu­lo­jien käden­jäl­ki on tasais­ta eikä kan­ta­päis­sä ei ole huo­maut­ta­mi­sen varaa. Lisäk­si sukat neu­lo­taan pää­osin kone­pe­sun ja kulu­tuk­sen kes­tä­vis­tä lan­gois­ta, kuten 7 vel­jes­tä tai Nalle.

Ja jos joku halu­aa osta­mi­sen sijas­ta ope­tel­la vil­la­su­kan kuto­mis­ta ihan itse, voi saa­pua pai­kan pääl­le kuti­men­sa kans­sa. Piis­pan kama­rin nai­set opas­ta­vat kädes­tä pitäen esi­mer­kik­si kan­ta­pään neulomisessa.

Piis­pan kama­ri toi­mii Kii­min­gin seu­ra­kun­nan lähe­tys­työn hyväksi.

– Mei­tä aktii­vi­sia osal­lis­tu­jia on kym­men­kun­ta jaka­mas­sa emän­tä­vuo­ro­ja, lisäk­si per­jan­tai­sin kel­lo 11–13 tar­jo­tul­le kah­vil­le poik­ke­aa väkeä enem­män­kin. Vapaa­eh­toi­nen kah­vi­ra­ha menee lähe­tyk­sen hyväk­si, ker­too tämän ker­ran emän­tä Maria-Lii­sa Hiltunen.

Vuo­den aika­na ehdi­tään osal­lis­tua myös eri­lai­siin tapahtumiin.

– Vap­pu­na pais­te­taan munk­ke­ja ja tar­jo­taan simaa, hela­tors­tai­na pais­te­taan mak­ka­raa moto­ris­ti­kirk­koon osal­lis­tu­vil­le ja jou­lun alla neu­lo­taan ja lei­vo­taan myy­jäi­siin, luet­te­le­vat naiset.

Kaik­ki tulot kilah­ta­vat lähe­tys­työn kas­saan. Kun kysyn vuo­tuis­ta pot­tia, saan vas­tauk­sek­si vaa­ti­ma­ton­ta hymi­nää. Rahaa kui­ten­kin liik­kuu muka­vas­ti ja sen myö­tä voi­daan olla tuke­mas­sa lap­si­työ­tä Vie­nan-Kar­ja­las­sa sekä syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vien nuor­ten tukioh­jel­maa Botswanassa.

Täl­lä het­kel­lä Piis­pan­ka­ma­rin väkeä huo­les­tut­taa kokoon­tu­mis­ti­lan epä­var­ma tule­vai­suus. Tähän saak­ka on saa­tu olla vuo­kral­la asu­kas­tu­van kah­des­sa huo­nees­sa, jois­ta toi­ses­sa ovat pauk­ku­neet kah­det kan­gas­puut. Niil­lä on kudot­tu myyn­tiin pop­pa­noi­ta ja mattoja.

– Nyt meil­lä ei enää ketään inno­kas­ta ole kuto­jaa, vii­mei­set pop­pa­nat myy­dään myy­jäi­sis­sä. Toi­vom­me, että sai­sim­me säi­lyt­tää aina­kin tämän toi­sen huo­neen kokoon­tu­mis­paik­ka­na, Hil­tu­nen toteaa.

Pai­kal­la oli­jat yhty­vät toi­vee­seen. Hei­dän mie­les­tään Piis­pan­ka­ma­rin paik­ka on asu­kas­tu­val­la, siel­lä, mis­sä ihmi­set muu­ten­kin liikkuvat.

– Asu­kas­tu­val­la yhteis­työ mui­den kans­sa pelaa tosi hyvin, keit­tiön tytöt pese­vät mei­dän astiat ja myy­vät välil­lä tääl­tä suk­kia­kin, kun emme ole pai­kal­la. Tähän on ihmis­ten help­po tul­la esi­mer­kik­si naa­pu­ris­ta van­hus­ten rivi­ta­lol­ta, Hil­tu­nen luettelee.

– Sitä pait­si tämä on seu­ra­kun­nan mata­lan kyn­nyk­sen toi­min­taa. Lähe­tys­sih­tee­rim­me Kat­ri käy ahke­ras­ti tääl­lä, ker­too kuu­lu­mi­sia ken­til­tä ja pitää har­tauk­sia. Välil­lä saam­me myös vie­rai­li­joi­ta pai­kal­le, vas­ti­kään tääl­lä oli nuo­ri­pa­ri, joka on läh­dös­sä Israe­liin lähe­tys­työ­hön, huo­maut­taa Pirk­ko Rasi.

Tämän ker­ran kokoon­tu­mis­ta säes­tää ahke­ra puik­ko­jen kili­nä. Vie­lä ehtii neu­loa jota­kin varas­toon ennen jou­lu­myy­jäi­siä, jot­ka ovat asu­kas­tu­val­la per­jan­tai­na 9.12. klo 9–15. Sil­loin Piis­pan­ka­ma­ris­sa on tar­jol­la neu­lot­tu­jen asus­tei­den lisäk­si tort­tu­kah­via lähe­tyk­sen hyväksi.

Vil­la­suk­kia ja pal­jon mui­ta­kin iha­nia käsi­töi­tä on saa­ta­vil­la myös seu­ra­kun­tien yllä­pi­tä­mäs­tä pop-up-myy­mä­lä Käsi­työ­kaup­pa Sili­mu­kas­ta, joka löy­tyy Oulus­ta osoit­tees­sa Tori­ka­tu 7. Aukio­loai­ko­ja kan­nat­taa kat­soa face­boo­kis­ta Käsi­työ­kaup­pa Silimukka.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.