Juha­ni Ukon­maa­na­hos­ta ei pitä­nyt tul­la juok­si­jaa. Neli­vuo­ti­aa­na sai­ras­tet­tu lie­vä polio­hal­vaus oli jät­tä­nyt toi­seen jal­kaan jäl­ken­sä, niin­pä poi­ka oli hidas ja hive­nen yli­pai­noi­nen, kaik­kea muu­ta kuin urhei­li­ja. Kun­nian lii­kun­tain­nos­tuk­sen viriä­mi­ses­tä Ukon­maa­na­ho antaa Vesa­lan kou­lun opet­ta­ja Jor­ma Mäel­le.

Yli­kii­min­gin Ala­vuo­ton kyläs­sä kos­ken ran­nal­la sei­soo suo­ma­lai­nen har­vi­nai­suus. Kyläyh­dis­tyk­sen raken­ta­mas­sa myl­lys­sä pyö­rii perin­tei­seen tapaan raken­net­tu, sii­pi­rat­taal­la pyö­ri­vä vesimylly. 

Maa­ta­lous­kaup­pa Hank­ki­ja toi 1950-luvul­la Suo­meen suu­ren mää­rän tsek­ki­läi­siä pik­kut­rak­to­rei­ta, Zeto­rei­ta. Ne pal­ve­li­vat maa­ti­loil­la pel­to­töis­sä ja niil­lä kul­je­tet­tiin myös mai­toa kylil­tä meijereihin.

Yli­kii­min­gin kou­lun opet­ta­jat pol­kai­si­vat syk­syl­lä käyn­tiin pro­jek­tin, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on teh­dä oppi­lail­le tutuk­si oman alu­een kult­tuu­ria, his­to­ri­aa, ihmi­siä ja tapah­tu­mia. Mate­ri­aa­li­na käy­te­tään Saa­ra Haa­pa­mäen kir­joik­si kokoa­mia tari­noi­ta Ylikiimingistä.