Yli­kii­min­gin Yrit­tä­jät jakoi tunnustusta

Ylikiimingin Yrittäjät palkitsi kaksi pitkän linjan yrittäjää sekä Vuoden yrittäjän. Vasemmalta Veijo Väänänen (Ylikiimingin Yrittäjät), Veijo Pitkänen (Vekranor Oy), Esa Laamanen (Esa Laamanen Oy), Henna Parkkinen (Ylikiimingin Yrittäjät puh.joht.), Matias Marttila-Tornio (MMT Koneurakointi Oy) ja Minna Pirilä (Ylikiimingin Yrittäjät siht.). (Kuva: Sirpa Laurila)Ylikiimingin Yrittäjät palkitsi kaksi pitkän linjan yrittäjää sekä Vuoden yrittäjän. Vasemmalta Veijo Väänänen (Ylikiimingin Yrittäjät), Veijo Pitkänen (Vekranor Oy), Esa Laamanen (Esa Laamanen Oy), Henna Parkkinen (Ylikiimingin Yrittäjät puh.joht.), Matias Marttila-Tornio (MMT Koneurakointi Oy) ja Minna Pirilä (Ylikiimingin Yrittäjät siht.). (Kuva: Sirpa Laurila)

Yli­kii­min­gin Yrit­tä­jät jul­kis­ti­vat perin­tei­seen tapaan­sa Ter­vas­tii­man tori­päi­vä­nä Vuo­den yrit­tä­jän. Samal­la sai tun­nus­tus­pal­kin­non 30-vuo­ti­ses­ta uras­ta kak­si yli­kii­min­ki­läis­tä yrit­tä­jää, Vei­jo Pit­kä­nen ja Esa Laa­ma­nen.

– Yri­tyk­se­ni Vekra­nor Oy tekee kone­pa­ja­työ­tä sekä kun­nos­sa­pi­to- ja huol­to­sei­sak­ki­töi­tä ympä­ri Suo­mea. Aloi­tin yrit­tä­jä­nä Ete­lä-Suo­mes­sa ja olin välil­lä toi­sen töis­sä, mut­ta veri veti jäl­leen yrit­tä­jäk­si, ker­too Pit­kä­nen omas­ta yrittäjäurastaan. 

Laa­ma­sen kul­je­tus­fir­ma on monel­le tutum­pi, onhan Esa Laa­ma­sen isä aloit­ta­nut puu­ta­va­ran kul­je­tuk­sen Arka­las­sa jo vuon­na 1954. 

– Yri­tyk­se­ni on perin­tei­nen, yli­kii­min­ki­läi­nen kul­je­tus­fir­ma. Ajam­me raa­ka­puu­ta yhdel­lä autol­la. Pojil­la­ni on myös sora-auto. Maa­lis­kuun alus­ta muu­tim­me fir­man osa­keyh­tiök­si, Laa­ma­nen ker­too yrityshistoriastaan. 

Vuo­den yrit­tä­jä, Matias Mart­ti­la-Tor­nio, on pyö­rit­tä­nyt yri­tys­toi­min­taa rei­lun nel­jän vuo­den ajan. Nyt MMT Koneu­ra­koin­ti Oy työl­lis­tää nuo­ren yrit­tä­jän lisäk­si kak­si työntekijää. 

– Ostin aluk­si yhden kai­vin­ko­neen sedäl­tä­ni Jan­nel­ta. Pari­na ensim­mäi­se­nä kesä­nä teh­tiin met­säs­sä tapah­tu­via kai­vuu­töi­tä, met­sä­oji­tuk­sia ja maan muok­kaus­ta. Sit­ten Inka­lan Pek­ka rupe­si hou­kut­te­le­maan mukaan maa­kaa­pe­li­hom­miin, Mart­ti­la-Tor­nio kertoo. 

Kulu­neen kesän myrs­kyt eivät aina­kaan ole hidas­ta­neet säh­köyh­tiöi­den intoa raken­taa säh­kö­kaa­pe­li­verk­koa maa­han tur­vaan tuu­lil­ta. Mart­ti­la-Tor­nio­kin yri­tyk­sel­le kulu­nut kesä on ollut työn­täy­tei­nen, täl­lä het­kel­lä raken­ne­taan säh­kö­kaa­pe­li­verk­koa verk­ko­yh­tiö Kaja­vel­le Kainuussa. 

– Kesät kai­ve­taan kaa­pe­lei­ta maa­han, tal­vet sit­ten pure­taan pois van­ho­ja ilma­lin­jo­ja. Kesäl­li­sen ison myrs­kyn jäl­keen säh­kö­mie­het oli­vat täy­sin työl­lis­tet­ty­jä, kun suur­häi­riö tuli pääl­le ja esi­mer­kik­si Kuusa­mo-Tai­val­kos­ki ‑alu­eel­la oli pal­jon talouk­sia ilman säh­köä. Jos kaa­pe­lit oli­si­vat jo olleet maas­sa, myrs­ky ei oli­si vai­kut­ta­nut säh­kön­ja­ke­luun, Mart­ti­la-Tor­nio kertoo. 

Har­vaan asu­tus­sa Poh­jois-Suo­mes­sa säh­kö­verk­ko­jen maa­kaa­pe­loin­nil­le on vie­lä tar­vet­ta. Mart­ti­la-Tor­nio povaa työn jat­ku­van vie­lä pit­kään. Yri­tyk­sen kas­vus­ta hän ei kui­ten­kaan haaveile.

– Aina­kin täl­lä het­kel­lä tun­tuu, että en vält­tä­mät­tä halua läh­teä laa­jen­ta­maan. Pit­käl­ti se joh­tuu hen­ki­lö­kun­nas­ta, on haas­ta­vaa löy­tää tar­peek­si osaa­vaa ja oma­toi­mis­ta väkeä töi­hin. Ja nyt saan olla itse­kin työ­maal­la puu­has­sa muka­na, Vuo­den yrit­tä­jä tuumii.