Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Tikan­kont­ti­met­sä suo­jel­tiin Kiimingissä

Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiö osti lop­pu­vuo­des­ta 14 heh­taa­rin met­sä­kiin­teis­tön Oulun Kii­min­gis­tä. Alu­ees­ta tekee mer­kit­tä­vän sen sijain­ti Kii­min­gin kalk­kia­lu­eel­la. Kal­kin ansios­ta alu­een maa­pe­rä on hyvin ravin­tei­kas­ta, jon­ka vuok­si siel­lä esiin­tyy pal­jon har­vi­nai­sia kas­ve­ja, sie­niä ja sammalia.

Lue lisää

Ylä­kou­lu­lais­ten Met­sä­vi­sa tulee taas

Ylä­kou­lu­lais­ten met­sä­tie­to­kil­pai­lu Met­sä­vi­sa harp­paa uudel­le vuo­si­kym­me­nel­leen koro­na­ku­ri­muk­sen syvim­mäl­lä het­kel­lä. Sil­ti jäl­leen yli 300 ylä­kou­lua on ilmoit­tau­tu­nut mukaan kaik­kial­ta Suo­mes­ta. Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta muka­na ovat Yli­kii­min­gin, Val­ta­rin, Hau­ki­pu­taan ja Pate­nie­men kou­lut. Oppi­laat paker­ta­vat met­sä­ai­hei­den paris­sa Met­sä­vi­sa-päi­vä­nä, kes­ki­viik­ko­na 9. päi­vä­nä helmikuuta. 



Vil­kas­ta metsätilakauppaa

Vii­me vuo­si jat­kui met­sä­ti­la­kau­pan osal­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la vilk­kaa­na. Maan­mit­taus­lai­tok­sen tilas­ton mukaan mui­den kuin suku­lais­ten väli­siä yli kym­me­nen heh­taa­rin met­sä­ti­la­kaup­po­ja teh­tiin Poh­jois-Poh­jan­maal­la vii­me vuon­na noin 500 kpl. Poh­jois-Suo­men Met­sä­mark­ki­noi­den (PSMM) kaut­ta teh­ty­jen tila­kaup­po­jen kes­ki­heh­taa­ri­hin­ta oli vii­me vuo­den aika­na Poh­jois-Poh­jan­maal­la noin 2 800 euroa/metsämaahehtaari (pois lukien kitu- ja jou­to­maat). Vuo­teen 2020 ver­rat­tu­na hin­ta on nous­sut perä­ti 30%. 


Puu­kaup­pa kävi vii­me vuon­na vilkkaana

Vero­hal­linto muis­tut­taa, että vii­me vuon­na pui­ta myy­nei­den pitää ilmoit­taa tulot met­sä­ta­lou­den veroil­moi­tuk­sel­la tänä kevää­nä. Myös puu­kau­pan arvon­li­sä­ve­rot on ilmoi­tet­ta­va ja maksettava. 


Jää­lin Autogril­li uudistui

Jää­lin Mes­sin enti­sis­sä tilois­sa avau­tui kes­ki­viik­ko­na uudis­tet­tu Jää­lin Autogril­li. Yrit­tä­jä Niko Lei­no­nen ker­too, että Jää­lin Autogril­lin avaa­mi­nen tun­tuu ikään kuin paluul­ta juu­ril­le. Hänen van­hem­pan­sa nimit­täin pyö­rit­ti­vät Lei­no­sen lap­suu­des­sa legen­daa­ris­ta punais­ta gril­li-kip­saa, jon­ka taak­se nykyi­nen gril­li­ra­ken­nus raken­net­tiin vuon­na 2009.


Joko­han on mark­ki­nat ensi kesänä?

Ran­ta­poh­jas­ta 25.2.1973: Pap­pi oli saa­pu­nut erää­seen taloon kas­ta­maan las­ta. Papin kysyee­sä lap­sen syn­ty­mä­ai­kaa isän­tä tuu­ma­si: “S esyn­tyi sil­loin, kun tuo naa­pu­rin isän­tä lait­toi made­kouk­ku­ja tuon­ne kos­ken­nis­kaan. Emän­tä oli tois­ta miel­tä: “Kyl­lä­hän se syn­tyi sil­loin. kun aurin­ko pais­toi tuon lato­räh­jön takaa.” Her­man­ni Iistä


Päät­tä­jäl­tä: Kes­kus­ta­kam­puk­sen lam­mi­kos­sa uiva mus­ta jout­sen uhkaa alu­eem­me ICT-sektoria

Oulu on mer­kit­tä­vä tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan (TKI) kes­kus. Mai­ne poh­joi­sen Pii­laak­so­na perus­tuu näyt­töi­hin, jot­ka on annet­tu nel­jän vuo­si­kym­me­nen (40) aika­na. 2010-luvun alku­vuo­si­na Nokia luo­pui kulut­ta­ja­mark­ki­noil­le suun­na­tuis­ta puhe­li­mis­ta, joka vai­kut­ti kor­kea­kou­lu­jen, tut­ki­mus­lai­tos­ten, yri­tys­ten ja jul­ki­sen sek­to­rin muo­dos­ta­maan pii­laak­soon väliai­kai­ses­ti pie­nen maan­jä­ris­tyk­sen tavoin.





Yhdis­te­tyn pojil­la kulkee

Takun pojat tie­tä­vät mikä on muo­tia mäen ja yhdis­te­tyn puo­lel­la tal­vi­sin ja on vai­keam­pi saa­da kuin Air Jor­da­nit: Cupin johtajan.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Päät­tä­jäl­tä: Ii – siel­lä on se joki

Ii tun­ne­taan ja sitä mark­ki­noi­daan merel­li­se­nä ja joel­li­se­na kun­ta­na. Vesis­töt ovat­kin kun­nas­sam­me todel­li­nen hel­mi. Kui­va­nie­men Vatun­gis­ta Oja­ky­län Praa­vaan löy­tyy meren­ran­taa. Meil­lä on myös useam­pi joki sekä järvi.


Teks­ta­rit

Miten­kä se Iin per­sut ja ääni­ku­nin­kaat meni­kään teil­lä vaa­li­lu­pauk­sis­sa, vie­lä­kö muis­tat­te?. “Emme tule hyväk­sy­mään enää lisää tuu­li­voi­ma­loi­ta Iihin”. Nyt kui­ten­kin yhte­nä jouk­ko­na val­tuus­tos­sa olit­te hyväk­sy­mäs­sä Ollin­kor­ven tule­van tuu­li­puis­ton voimaloineen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mart­ti Asun­maan kolum­ni: Kylien syn­ty Haukiputaalla

Jää­kau­den jäl­keen koko Suo­mi oli veden pei­tos­sa ja maan­nousu alkoi. Hau­ki­pu­taan itä­osat (noin 50 met­riä kor­keat) nousi­vat ensin meren pei­tos­ta. Sin­ne tuli­vat ensim­mäi­set ihmi­set, jot­ka raken­si­vat vie­lä­kin näky­viä jätin­kirk­ko­ja ihmis­voi­min nos­tet­ta­vis­ta kivis­tä. Nimi on myö­hem­min tul­lei­den suo­ma­lais­ten anta­ma, joil­la oli vain myy­tis­tä tie­toa suu­ri­ko­koi­sis­ta jatu­leis­ta eli jät­ti­läi­sis­tä, joi­ta luul­tiin olleen ennen heitä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus