Syntyneiden määrä jatkoi Suomessa hienoista nousuaan tammi–syyskuussa 2026, jolloin syntyi 36 323 lasta. Se oli 1 830 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025. Viimeisten 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,36:een.
– Syntyvyys kääntyi Suomessa varovaiseen nousuun vuonna 2025, ja nousu on jatkunut myös tämän vuoden tammi–syyskuussa. Silti syntyvyys on edelleen matalalla tasolla, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,36 viimeisten 12 kuukauden aikana (lokakuu 2025–syyskuu 2026), selviää väestön ennakkotilaston tiedoista. Se on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37.
Kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi korkein syntyvyys saavutettiin vuonna 2021, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku kävi pohjalukemissa vuonna 2024, jolloin se oli 1,25. Vuonna 2023 se oli 1,26.
– Vuoteen 2025 verrattuna äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvien syntyvyys on noussut, kun taas vieraskielisten syntyvyys on pysynyt lähes ennallaan. Suomenkielisten ja vieraskielisten syntyvyys alkaa olla samalla tasolla, Toivola kertoo.
Äidinkielenään suomea puhuvilla kokonaishedelmällisyysluku oli viimeisen 12 kuukauden aikana 1,35, ruotsia puhuvilla 1,62 ja vieraskielisillä 1,36. Vuonna 2025 suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29, ruotsinkielisten 1,51 ja vieraskielisten 1,37.
Suurimmissa vieraskielisten ryhmissä naisten kokonaishedelmällisyysluvut olivat viimeisten 12 kuukauden aikana laskevia venäjänkielisillä (0,89), ukrainankielisillä (0,97) ja vironkielisillä (1,04). Venäjän‑, viron- ja ukrainankielisten osuus kaikista vieraskielisistä hedelmällisyysikäisistä naisista on noin 30 %.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.



