“Hervan kaavakahveilla” 6.10.2026 Yli-Olhavan MMS:lla keskusteltiin Hervan datakeskushankkeen suunnitelmista ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Tilaisuudessa tuli ilmi, että hankkeen todellista mittakaavaa on vaikea käsittää.
Datakeskuksia voidaan vertailla useilla eri mittareilla. Hervan hanke nousee suunnitellun maa-alan perusteella yhdeksi Suomen ja koko Pohjoismaiden suurimmista ja massiivimmista datakeskusalueista mikäli hanke etenee toteutukseen. Tämän kokoluokan maavaraukset ovat datakeskusalueille poikkeuksellisen suuria. Alueelle suunnitellaan viittä (5) datakeskusyksikköä sekä niitä tukevaa infraa mm. hulevesialtaita, alueen sisäisiä teitä, sisäisiä pysäköintialueita, jätevedenpuhdistamo, kytkin- ja sähköasema, 15 varavoimageneraattoria. Lisäksi teollisuusalueelle datakeskusta tukevaa akkuteollisuutta.
Hervan datakeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) pääkonsulttina toimii konsulttiyhtiö Ove Arup & Partners Ireland Limited. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Tässä laaditussa arviointiohjelmassa on erittäin paljon epätarkkuuksia ja ristiriitaisia tietoja. Lupa- ja valvontavirasto mainitsee, että hankkeen kuvaus on yleispiirteinen, koska datakeskuksen toiminnot ja rakenteet puuttuvat. Hukkalämmön talteenottoa ja sen ohjaamista hyötykäyttöön ei ole tarkasteltu osana energiatehokkuutta. Laatijaa kehotetaan tarkkuuteen mm. karttojen ja kuvien osalta, lukuja pitää täsmentää, nykytilakuvausta tulee täydentää ja tarkentaa. Rakentamisessa tarvittavat maa-ainesmäärät sekä rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden määrät, käyttö sekä mahdolliset läjitysalueiden kuvat puuttuvat.
Lupa- ja valvontaviranomainen pyysi lausuntoja vaikutusalueen kunnilta, muilta viranomaisilta ja yksityishenkilöiltä joita asia todennäköisesti koski. Saaduissa mielipiteissä suhtaudutaan hankkeeseen pääosin erittäin kriittisesti. Keskeiset huolet ovat hankkeen vaatima suuri maa-alue, pitkä rakennusaika (jopa 10 vuotta) ja vaikutusten pitkäkestoisuus. Rakentamisen vaatimia poikkeuksellisen suuria maansiirtoja pidetään yhtenä hankkeen merkittävimmistä ympäristöhaitoista. Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteaa, että datakeskushankkeen arvioitu kiviainestarve on noin 6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on seudullisesti ja maakunnallisesti erittäin merkittävä määrä. Se vastaa lähes kahden vuoden Pohjois-Pohjanmaan koko nykyistä kiviaineksen ottomäärää.
Erittäin vakavia huolia ovat mahdolliset vaikutukset Konttijärven pohjavesialueeseen, suojeltuun Kivijärvensuohon ja Olhavajoen vedenlaatuun sekä poikkeuksellisen suuret maansiirrot. Kun alueella etenee samanaikaisesti muita energia- ja infrahankkeita (Yli-Olhavan tuulivoima-alueen 50 tuulivoimalaa, uudet mahdolliset sähkölinjat) yhtenäiset luontoalueet pirstoutuvat yhä pienemmiksi erillisiksi laikuiksi, katkaisevat eläinten liikkumisreittejä ja hajottavat niiden elinalueita, kun metsäalueet korvataan asvaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Hervan datakeskus on täysin yksityisellä rahoituksella toteutettava miljardiluokan teollisuushanke. Sähkön pitää virrata datakeskuksessa 24/7 eikä se saa katketa sekunniksikaan, jotta tekoälyn vaatimat supertietokoneet toimivat. Kun tekoäly vaatii laskentatehoa, se vaatii myös jäähdytysjärjestelmät. Hervan sähköasema ja datakeskuksen oma kytkin- ja sähköasema liitetään yhteen enintään neljällä 400 kV voimajohdolla. Suomen kantaverkossa 400 kV on korkein mahdollinen jännitetaso. Neljä tällaista linjaa tarkoittaa, että Herva kytketään suoraan sähkönsiirron “valtatielle”.
Datakeskuksen rakennustyöt kilpailutetaan EU-laajuisesti. Sitä ei koske julkisia hankintoja säätelevä hankintalaki. Rakentaminen vaatii erikoisosaamista, kyse ei ole perinteisestä hallirakentamisesta. Valmiit datakeskukset ovat pitkälti automatisoituja, joten osaajat työskentelevät tuhansien kilometrien päässä datakeskuksen huminasta.
Tarja ja Auvo Anisimaa


