His­to­rian alku­hä­mä­ris­tä läh­tien ihmi­nen on pyr­ki­nyt kek­si­mään yhä tuhoi­sam­pia tapo­ja tap­paa toi­si­aan. Tämän kehi­tyk­sen loo­gi­nen pää­te­pis­te näh­tiin toi­sen maa­il­man­so­dan lop­pu­puo­lel­la, kun Yhdys­val­lat esit­te­li maa­il­mal­le ato­mi­pom­min, tuo­mion­päi­vän aseen, joil­la ihmis­kun­ta pys­tyi­si halu­tes­saan hank­kiu­tu­maan itses­tään lopul­li­ses­ti eroon.

Kou­lu­kiusat­tu tyt­tö kat­soo tui­ma ilme kas­voil­laan koh­ti kame­raa. Edes­sä avau­tuu kun­nan lii­kun­ta­hal­li, jon­ne kaik­ki hänen lukion­sa oppi­laat – kiusaa­jat mukaan­lu­kien – ovat kokoon­tu­neet kat­so­maan sali­ban­dy­fi­naa­lia. Seläs­sään tytöl­lä on sel­kä­rep­pu, jon­ka sisäl­tä löy­tyy oma­te­koi­nen pommi.

Kuka­pa oli­si usko­nut, että vie­lä 2020-luvul­la­kin teh­dään uusia Roc­ky-elo­ku­via? Vaik­ka Syl­ves­ter Stal­lo­nen esit­tä­mä “Ita­lia­lai­nen ori” ripus­ti itse hans­kat nau­laan jo 2006, on vuo­des­ta 2015 saa­tu seu­ra­ta tämän kuu­lui­sim­man vas­tus­ta­jan, Apol­lo Cree­din pojan ottei­ta. Nyt teat­te­rei­hin saa­puu jo Creed-sar­jan kol­mas ja koko sar­jan yhdek­säs elokuva.

Kau­hue­lo­ku­via on tuo­tet­tu Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti vähän. Erik Blom­ber­gin klas­si­nen Val­koi­nen peu­ra (1952) pal­kit­tiin aikoi­naan jopa Can­ne­sin elo­ku­va­juh­lil­la, mut­ta sen jäl­keen mai­nit­ta­vat tapauk­set ovat olleet las­ket­ta­vis­sa yhden käden sor­mil­la. Olli Soi­nion Kuu­ta­mo­so­naat­ti (1988), Jus­si-voit­ta­ja AJ Anni­lan Sau­na (2008) ja koro­nan takia vähäl­le huo­miol­le jää­nyt Pahan­hau­to­ja (2022) ovat toki kaik­ki elo­ku­vi­na hyviä, mut­ta eivät sel­lai­sia hit­te­jä, että maas­sam­me oli­si kos­kaan pääs­syt syn­ty­mään omaa kauhuelokuvabuumia.