Veh­nä maailmanpolitiikassa

Veh­nä on ollut kaut­ta aiko­jen ihmis­kun­nan tär­kein ruo­ka­vil­ja. Veh­nän vuo­si­tuo­tan­to hen­keä koh­ti kuvaa ihmis­kun­nan ruo­an­tuo­tan­non huol­to­var­muut­ta. Tänään tuo­tam­me veh­nää maa­pal­lol­la kes­ki­mää­rin noin 98 kiloa hen­keä koh­ti vuodessa.

Suo­mes­sa veh­nän tuo­tan­to alkoi itse­näis­ty­mi­sen aikoi­hin. Vil­je­ly kehit­tyi asteit­tain. Pää­sim­me par­haim­mil­lam­me 200 kiloon hen­keä koh­ti vuon­na 2014. Sen jäl­keen alkoi maa­ta­lou­tem­me taan­tu­ma. Vuon­na 2022 tuo­tim­me 157 kiloa hen­keä kohti.

Maa­il­man­po­li­tii­kan kes­kiös­sä veh­nä oli edel­li­sen ker­ran 1980-luvul­la. Neu­vos­to­liit­to jou­tui osta­maan veh­nää län­nes­tä. Pel­lot oli­vat olleet yhtei­so­mis­tuk­ses­sa 70 vuo­den jak­son. Sit­keäs­ti yri­tet­ty kom­mu­nis­ti­nen maa­ta­lous ei ollut ruven­nut toimimaan.

Vuon­na 1984 Neu­vos­to­lii­ton oli ostet­ta­va 28 mil­joo­naa ton­nia ulko­mais­ta veh­nää. Maa­il­man­kau­pan kysyn­tään vas­ta­si Yhdys­val­lat. Se toi vien­ti­mark­ki­noil­le 39 mil­joo­naa ton­nia vuodessa.

Kol­hoo­si­maa­ta­lous ja huo­no huol­to­var­muus ovat perim­mäi­siä syi­tä, mik­si Neu­vos­to­liit­to luhis­tui. Uuden val­lan aika­na Venä­jä aluk­si jat­koi veh­nän tuon­tia, mut­ta vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa tapah­tui käänne.

Kol­hoo­si­pel­lot oli­vat muun­tu­neet yksi­tyis­ta­lou­den yhtiö­pel­loik­si. Pel­lot alkoi­vat tuot­taa. Vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa Venä­jä siir­tyi veh­nän tuo­jas­ta veh­nän viejäksi.

2010-luvun alus­sa Venä­jä ete­ni vie­jien kär­ki­kol­mik­koon, Yhdys­val­tain ja Euroo­pan unio­nin rin­nal­le. Vuon­na 2016 Venä­jä otti kol­mi­kon joh­to­pai­kan. Sen net­to­vien­ti oli 27 mil­joo­naa ton­nia, Yhdys­val­tain 25 ja Euroo­pan unio­nin 22 mil­joo­naa tonnia.

Seu­raa­vien vuo­sien kas­vu­lu­ke­mat vah­vis­ti­vat ase­tel­man. Vuon­na 2017 Venä­jä vei veh­nää ennä­tys­mää­rän­sä 41 mil­joo­naa ton­nia. USA vei 20 ja EU 17 mil­joo­naa tonnia.

Pää­suun­ta on jat­ku­nut. Yhdys­val­tain maa­ta­lous­mi­nis­te­riön mar­ras­kuus­sa 2022 päi­vi­tet­ty las­kel­ma ennus­ti, että Venä­jä tuli­si tule­val­la kau­del­la 2022/2023 vie­mään 41,7 mil­joo­naa ton­nia, USA 21,1 ja EU 35,0 mil­joo­naa tonnia.

Samaan sar­jaan oli vii­me vuo­si­na nouse­mas­sa Ukrai­na. Sodan myö­tä ase­tel­ma kui­ten­kin seko­si. Ukrai­nan vuo­si­vien­ti on jo puo­lit­tu­nut. Pys­tyy­kö mus­tan mul­lan maa jat­kos­sa tuot­ta­maan veh­nää riit­tä­väs­ti edes omiin tarpeisiinsa?

Maa­il­man­kau­pan veh­nän osta­vat – öljyl­lään – Lähi-idän ja Poh­jois-Afri­kan levot­to­mat maat. Nii­den yhteen­las­ket­tu net­to­tuon­ti on tasol­la 53 mil­joo­naa ton­nia. Sen oli­si­vat kat­ta­neet Venä­jän ja Ukrai­nan vien­nit koko­naan, ilman nykytilannetta.

Krii­si hei­jas­tuu välit­tö­mäs­ti Lähi-Idän mai­den ruo­kaan. Esi­mer­kik­si Liba­no­nis­sa puo­let kan­sa­lais­ten vuon­na 2020 kulut­ta­mas­ta veh­näs­tä oli läh­töi­sin Ukrainasta.

Maa­il­man­po­li­tii­kan krii­si on koros­ta­nut veh­nän mer­ki­tys­tä. Veh­nän hin­ta on käväis­syt kaik­kien aiko­jen ennä­tys­lu­ke­mis­sa. Onko tämän päi­vän Ukrai­nan krii­sis­sä poh­jim­mil­taan kyse veh­nän valt­ti­kor­tis­ta maailmanpolitiikassa?

Huol­to­var­muus terä­vöit­tä­nee jat­kos­sa niin Suo­men kuin koko EU:n maa­ta­lou­den tule­via tavoit­tei­ta. Veh­nän ja muun ruo­an tuo­tan­toa on varmistettava.

Lisään­ty­vä veh­nän­vil­je­ly on myös eko­lo­gi­ses­ti mah­dol­lis­ta. Ilmas­tom­me läm­pe­ne­mi­sen myö­tä veh­nän tuleen­tu­mis­ra­ja siir­tyy yhä pohjoisemmaksi.

Veli Poh­jo­nen, maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri, Kuusamo