Yli-Ii

Ter­veel­lis­tä sen olla pitää!

Ran­ta­poh­jas­ta 5.7.1979: Van­ha Tii­na-muo­ri meni lää­kä­riin ja halusi saa­da jotain lää­ket­tä sär­kyyn. Lää­kä­ri kir­joit­ti resep­tin ja sanoi Tii­nal­le, että täs­sä on nyt sel­lai­nen lää­ke, joka tekee tei­dät kym­me­nen vuot­ta nuo­rem­mak­si. Sil­loin muo­ri hätään­tyi: “Mut­ta miten­käs sen minun kan­sa­ne­läk­kee­ni sil­loin käy?” S.K. Trollhättan

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Van­han kuvan ker­to­maa: Van­has­sa kuvas­sa Pert­ti Hai­po­lan nuo­ri­so-orkes­te­ri, muka­na nuo­ri Jamp­pa Tuominen

Pit­kän lin­jan oulu­lais­muusik­ko Pert­ti Hai­po­la antoi Ran­ta­poh­jan käyt­töön vuo­del­ta 1961 ole­van kuvan, johon on ikuis­tet­tu Pert­ti Hai­po­lan nuo­ri­so-orkes­te­ri. Kuva on otet­tu yhtyeen har­joi­tus­ti­las­sa. Yhtyeen lau­luso­lis­ti­na oli tuol­loin vas­ta 12-vuo­tias Jar­mo Tuo­mi­nen, joka tun­net­tiin myö­hem­min Jamp­pa Tuo­mi­se­na, yhte­nä iskel­mä­tai­vaan kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä. Orkes­te­rin joh­ta­ja Pert­ti Hai­po­la oli tuol­loin 18-vuotias.

Lue lisää

Työt­tö­myy­des­sä las­kua kuu­kau­den takai­seen Poh­jois-Poh­jan­maal­la, Oulun työt­tö­myys 13,5 ja Iin 12,5 %

Poh­jois-Poh­jan­maal­la oli elo­kuun lopus­sa noin 22 700 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa, mikä on 1 500 hen­keä (+7 %) enem­män kuin vuo­si sit­ten. Työt­tö­mien mää­rä kui­ten­kin las­ki hei­nä­kuus­ta 2 800 hen­gel­lä. Vähen­nys­tä toteu­tui kai­kis­sa pää­am­mat­ti­ryh­mis­sä, mut­ta eri­tyi­ses­ti nais­val­tai­sis­sa ope­tus- ja kas­va­tusa­lan ammat­ti­ni­mik­keis­sä (kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jat, las­ten­hoi­to­työn­te­ki­jät ym.). Muu­tok­seen liit­tyy nor­maa­lia sään­nöl­lis­tä kausi­vaih­te­lua, muis­tut­taa maa­kun­nan ELY-keskus.

Lue lisää

Tuu­li­voi­mayh­tiö säh­köis­ti Iso­suon suotornin

Yli-iiläi­nen Kau­ko Kak­ko hyp­pää suo-ojan yli ja suun­taa lop­pu­met­rit koh­ti Iso­suon lai­taan vuon­na 2002 raken­net­tua tor­ni­mök­kiä. Mök­ki on Syväm­maan Luon­to ry:n unel­mien täyt­ty­mys ja taan­noi­nen haa­ve kehit­tää suo­mat­kai­lua alu­eel­la. Vuo­det ovat teh­neet teh­tä­vän­sä, ja Kak­ko myön­tää, että jotain tart­tis kipeäs­ti tehä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Toi­mit­ta­jal­ta: Poimintoja

En taval­li­ses­ti kat­so tosi-tv:tä, mut­ta nyt joten­kin nap­pa­si. MTV3:n Alo­ne Suo­mi ‑ohjel­ma kieh­too karul­la ase­tel­mal­laan. Kisai­li­jat ovat Ina­rin­jär­ven ran­nal­la yksin. Varus­teet ovat var­sin niu­kat, ja ruo­ka­kin pitää hank­kia luon­nos­ta. Vet­tä sataa. Välil­lä on pak­ka­nen. Tyh­miä kes­ki­näi­siä kisai­lu­ja ei toi­vot­ta­vas­ti näh­dä­kään. Omaa sel­viy­ty­mis­tais­te­lu­aan käy myös suo­ma­lai­nen tv-iko­ni MTV3, joka on tuot­ta­nut tap­pio­ta jo vuo­si­kausia. Täl­lä het­kel­lä nor­ja­lai­so­mis­tuk­ses­sa ole­va Maik­ka­ri lie­nee jäl­leen sääs­tö­kuu­ril­la. Alo­ne on muu­ten suo­mek­si “yksin”.



Onko mit­ta täynnä?

Ran­ta­poh­jas­ta 21.6.1979: “Onnea nyt sit­ten, kun tei­dän nuo­rim­mai­nen­kin on nyt saa­nut val­ko­la­kin”, onnit­te­lee vie­ras mai­to­ta­lon emän­tää. Tähän emän­tä lausah­taa: “No, sai­han se poi­ka lakin, mut­ta ei ollut pal­jon älliä todis­tuk­ses­sa.” Iiläinen


174-vuo­tias Kii­min­gin pap­pi­la siir­tyi yksi­tyi­so­mis­tuk­seen – Pap­pi­la­kult­tuu­ri henkitoreissaan

Ensim­mäi­nen laki pap­pi­loi­den raken­ta­mi­ses­ta Suo­meen annet­tiin jo 1300-luvul­la. Mää­räyk­set piti­vät sisäl­lään yksi­tyis­koh­tia muun muas­sa huo­nei­den luku­mää­räs­tä sekä lisä­ra­ken­nuk­sis­ta. Ne kos­ki­vat luon­nol­li­ses­ti myös kii­min­ki­läi­siä, jot­ka 1781 lopul­la osti­vat Jaa­ra­lan tilan, jol­la sijait­si riit­tä­väs­ti vil­je­lys­maa­ta ja hir­si­nen pää­ra­ken­nus. Tuol­loin seu­ra­kun­ta oli saa­nut lupauk­sen omas­ta papista.


Kau­pun­gin poten­ti­aa­li­set tuu­li­voi­ma-alu­eet hier­tä­vät asukkaita

Oulun kau­pun­ki on mää­ri­tel­lyt tuu­li­voi­man stra­te­gi­sis­sa lin­jauk­sis­saan poten­ti­aa­lia­luei­ta, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti sovel­tui­si­vat alle seu­dul­li­sen koko­luo­kan (mak­si­mis­saan yhdek­sän voi­ma­lan suu­rui­sen) tuu­li­voi­mal­le. Poten­ti­aa­lia­lueil­la ei ole todet­tu kau­pun­gin lin­jaus­ten mukais­ten suo­jae­täi­syyk­sien tai mui­den tie­dos­sa ole­vien asioi­den perus­teel­la tuu­li­voi­maa estä­viä tekijöitä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Mis­sä sijait­see Suo­men sur­kein kylä­tie vuo­si­mal­lia 2025?

Mil­lais­ta tie­tä sinä kul­jet? Suo­men Kylät ry ja Suo­men Tie­yh­dis­tys ry etsi­vät Suo­men sur­kein­ta kylä­tie­tä kuva­kil­pai­lul­la. Kil­pai­luun voi osal­lis­tua lähet­tä­mäl­lä kuvan ties­tä kil­pai­luun 6.10 men­nes­sä ja kir­joit­ta­mal­la, miten kuvas­sa näky­vä tien kun­to han­ka­loit­taa elä­mää­si. Suo­men sur­kein kylä­tie vuo­si­mal­lia 2025 vali­taan Maa­seu­dun Tule­vai­suu­den verk­ko­si­vuil­la tapah­tu­val­la yleisöäänestyksellä.


Toi­mit­ta­jal­ta: Syk­sy on hyvä

Eili­saa­mu­na läh­din liik­keel­le puo­li kuu­den aikaan. Kii­min­ki­jo­ki­var­si oli var­sin sumui­nen. Näky­mät oli­vat aika ajoin kuin pos­ti­kor­tis­ta. Leh­ti­pui­hin jo kehit­ty­nyt rus­ka helot­ti nouse­van aurin­gon valos­sa usvan läpi kau­nii­na näky­nä. Aamu oli läm­pö­ti­lal­taan var­sin kesäi­nen. Ei ole ihan taval­lis­ta, että tähän aikaan vuo­des­ta on mel­ko var­hain aamul­la 14–15 astet­ta lämmintä.