Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Aulis Antero Kanniala Iistä kuoli 11.7. Hän oli 87-vuotias.
Lue lisääAulis Antero Kanniala Iistä kuoli 11.7. Hän oli 87-vuotias.
Lue lisääSunnuntaina hieman ennen puoltayötä hätäkeskus ilmoitti poliisille, että moottoripyöräilijä oli törmännyt poroon Yli-Tannilassa. Poliisin partio tapasi paikalta motoristin, joka kertoi ajaneensa Pudasjärveltä Yli-Iin suuntaan suoralla tieosuudella, kun poro oli juossut tielle. Hän oli yrittänyt väistää poroa siinä onnistumatta. Vauhtia moottoripyörällä oli noin 80 kilometriä tunnissa.
Lue lisääUusiutuvan energian – etenkin tuulivoiman – rakentaminen on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan yksi harvoista kasvualoista Suomessa. Rakentaminen on näkynyt etenkin Pohjois-Suomessa.
Lue lisääRantapohjassa oli tiistaina 15.7. juttu marjatilanteesta. Siihen hieman tarkennusta ajattelin antaa, koska olen metsäammattilainen, joka kiertää Pohjois-Pohjanmaata laidasta laitaan ja pystyn seuraamaan siten marjatilannetta.
Lue lisääRantapohjasta 19.4.1979: Sota-aikana oli kerran eräs amerikkalainen vierailulla pääsiäisenä Suomessa. Ruoka-aikana oli sitten mämmiä jälkiruokana. Päästyään kotimaahansa hän antoi tiedoksi, että Suomeen pitää lähettää nopeasti ruokatarvikkeita, kun siellä syödään ruoka moneen kertaan. S.J. Ii
Yli-iiläisen Kakko-Niemelä ‑sukuseuran järjestämä historiaretki suuntautui tällä kertaa Iijoen vartta ylöspäin päätyen vierailulle Hirvelän kotimuseoon. Yli-Iin pitäjäpäiviin liittyen museolla pidettiin Avoimet ovet ‑tapahtumaa viime viikonlopun ajan.
Lauri Johan Virtanen Iistä kuoli 24.6. Hän oli 85-vuotias.
Yli-Iissä kiiteltiin viikonloppuna säiden haltijaa ja sitä, että tapahtuma siirrettiin jo alkujaan viikkoa entisestä myöhäisemmäksi. Helteinen sää kokosi Pitäjäpäiville runsaan määrän kävijöitä niin omalta kylältä, lähialueilta kuin maamme rajojen ulkopuolelta.
Rantapohjasta 8.2.1979: Piika on lähdössä palveluspaikastaan. Hyvästeltyään isäntäväen hän muistaa talon koiraa ja kumartuu pöydän alla makaavaa koiraa kohti ja sanoo: – Sinä Tessu olet ollut minulle niin suurena apuna astioiden tiskauksessa. Nimim. Iiläinen.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki ensi vuonna. Kulttuuriohjelmaa Oulun ja 39 kumppanikunnan alueella tekevät sadat toimijat Oulusta, Suomesta ja Euroopasta. Ohjelmaa täydentämään haetaan uusia projekteja ohjelmahaun kautta. Ohjelmahaun tavoitteena on löytää monipuolista kulttuuriohjelmaa, jossa kulttuuri ymmärretään laveasti.
Yli-Iin Tannilan maamiesseurantalolla pääsivät sunnuntaina niin paikalliset, loma-asukkaat kuin muutkin kävijät kokoontumaan kesätapahtumaan, jollaista kylällä ei vuosiin ole järjestetty. Kohtaamisia Tannilassa ‑tapahtuman toripöydistä löytyi monenlaista tuotetta käsitöistä kukkasiin ja saunavihtoihin, ja kauppakin kävi. Myös munkkikahvit ja grillimakkarat kävijöille maittoivat, ja tapahtuman ohjelmanumerot vetivät kansan seurantalon saliin. Etenkin taikuri Roope Ylitalon esitys tyhjensi pihapiirin tyystin, kun kaikki väki kerääntyi taikurin ihmeitä tarkalla silmällä seuraamaan.
Koivuojan siltaa korjataan Yli-Iin Tannilasta Pudasjärvelle johtavalla Siuruantiellä. Työt alkavat tällä viikolla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa, että silta on suljettu liikenteeltä…
Pohjois-Pohjanmaan museo vaihtaa nimensä Oulun museoksi. Perusteena nimenmuutokselle on, että uusi nimi viestii selkeästi, että kulttuurihistoriallinen museo sijaitsee Oulussa. Nimen toivotaan myös parantavan museon löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Oulu on tunnettu nimi sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Vesivoimalaitosten avoimista ovista on tullut jokavuotinen perinne Iijoella. Tällä kertaa avoimien ovien päivää vietettiin Iijoen ensimmäisellä vesivoimalaitoksella Pahkakoskella. Keskiviikkoiltapäivän ja.…..
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä yleisiltä uimarannoilta 23.–24.6.2025. Uimarantojen vedenlaatu täytti indikaattoribakteereille asetetut laatuvaatimukset. Oulun Pyykösjärven uimarannalla havaittiin vähäinen määrä sinilevää.
Vuonna 2022 Hanne Rosenlund (os. Kaleva) sukulaisineen sai idean, joka lähti itämään koko suvun yhteisistä hetkistä ja vahvoista siteistä omiin juuriin. Ajatus sukuvaakunasta ei ollut vain koristeellinen tai historiallinen kunnianosoitus, se oli ennen kaikkea yhteinen symboli tiiviin suvun jäsenille.