Kolumnit

Voi­daan hyvin: Digi­taa­lis­ta hel­po­tus­ta asiak­kaan arkeen

Digi­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ter­vey­den­huol­lon osa-alu­ee­na on ollut val­ta­kun­nal­li­nen tavoi­te jo vuo­sien ajan. Oulun­kaa­rel­la käy­te­tään asiak­kaan pal­ve­lu­jen tuke­na eri­la­sia säh­köi­siä pal­ve­lu­ja, jot­ka hel­pot­ta­vat asioin­tia ja vähen­tä­vät kuor­mi­tus­ta vastaanotoilla. 

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Kou­lut­ko muka oppi­lai­ta varten?

Seu­raan huo­les­tu­nee­na alu­eem­me ala­kou­lu­lais­ten hyvin­voin­tia. Ei voi olla niin, että pie­ni lap­si väri­see pelos­ta astel­les­saan kou­lun por­teis­ta sisään maa­il­man tur­val­li­sim­paan paik­kaan, suo­ma­lai­seen ala­kou­luun. Tuo lap­si, joka aikai­sem­min oli täyn­nä tar­moa tutus­tua uusiin ihmi­siin ja oppia uutta.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Kes­kus­ta­kam­puk­sen lam­mi­kos­sa uiva mus­ta jout­sen uhkaa alu­eem­me ICT-sektoria

Oulu on mer­kit­tä­vä tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan (TKI) kes­kus. Mai­ne poh­joi­sen Pii­laak­so­na perus­tuu näyt­töi­hin, jot­ka on annet­tu nel­jän vuo­si­kym­me­nen (40) aika­na. 2010-luvun alku­vuo­si­na Nokia luo­pui kulut­ta­ja­mark­ki­noil­le suun­na­tuis­ta puhe­li­mis­ta, joka vai­kut­ti kor­kea­kou­lu­jen, tut­ki­mus­lai­tos­ten, yri­tys­ten ja jul­ki­sen sek­to­rin muo­dos­ta­maan pii­laak­soon väliai­kai­ses­ti pie­nen maan­jä­ris­tyk­sen tavoin.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Ii – siel­lä on se joki

Ii tun­ne­taan ja sitä mark­ki­noi­daan merel­li­se­nä ja joel­li­se­na kun­ta­na. Vesis­töt ovat­kin kun­nas­sam­me todel­li­nen hel­mi. Kui­va­nie­men Vatun­gis­ta Oja­ky­län Praa­vaan löy­tyy meren­ran­taa. Meil­lä on myös useam­pi joki sekä järvi.




Päät­tä­jäl­tä: Ben­sa-ase­mal­le vai terveysasemalle?

Rahal­la saa ja ben­sal­la pää­see, on nyky­ajan mukai­nen sanon­ta sii­tä, miten iso mer­ki­tys öljyyn perus­tu­vil­la polt­toai­neil­la edel­leen on. Näin tulee ole­maan vie­lä pit­kään, vaik­ka lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­nen ja eri­lai­set bio­polt­toai­neet yleistyvät.


Päät­tä­jäl­tä: Lupa äänestää

Kan­san­val­lan eli demo­kra­tian pää­piir­re on tasa-arvoi­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus. Suo­mi oli edel­lä­kä­vi­jä koko maa­il­mas­sa anta­mal­la ylei­sen ja yhtä­läi­sen äänioi­keu­den yli 24 vuot­ta täyt­tä­neil­le vuon­na 1906. Mie­len­kiin­toi­sek­si asian tekee se, että tuol­loin Suo­mi kuu­lui osak­si Venä­jää, mis­sä vas­taa­vaa uudis­tus ei toteutettu.


Päät­tä­jäl­tä: Hyvin­voin­tia­lue raken­ne­taan yhteistyöllä

Alue­vaa­li­päi­vä on 23.1., ja alue­val­tuus­tot aloit­ta­vat toi­min­tan­sa maa­lis­kuus­sa. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den sekä pelas­tus­toi­men jär­jes­tä­mis­vas­tuut siir­ty­vät hyvin­voin­tia­lu­eel­le vuo­den 2023 alus­ta. Muu­tok­sen val­mis­te­lu on kui­ten­kin jo pit­käl­lä. Minul­la on ollut tilai­suus seu­ra­ta sitä koh­tuul­li­sen lähel­tä laa­jan poliit­ti­sen seu­ran­ta­ryh­män 2. varapuheenjohtajana.


Päät­tä­jäl­tä: Hyvin­voin­tia vai masennusta?

WHO:n (Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö) mukaan masen­nus oli vuon­na 1990 maa­il­man­laa­jui­ses­ti nel­jän­nek­si mer­kit­tä­vin ihmi­sen ter­vey­teen koh­dis­tu­va uhka. Vuon­na 2000 se oli kol­man­nek­si tär­kein, ja vuon­na 2017 se oli nous­sut jo tär­keim­mäk­si ihmi­sen ter­veyt­tä uhkaa­vak­si teki­jäk­si ohi min­kään yksit­täi­sen somaat­ti­sen (fyy­si­sen) sairauden.


Päät­tä­jäl­tä: Koh­ti muu­tos­ten vuot­ta 2022

Vuo­den vaih­tues­sa on tapa­na ker­ra­ta men­nei­tä ja samal­la koh­dis­taa aja­tuk­set uuteen vuo­teen. Iin kun­ta­stra­te­gian lin­jauk­sis­sa on mää­rä­tie­toi­ses­ti jo kah­den val­tuus­to­kau­den ajan suun­tau­dut­tu koh­ti tule­vai­suut­ta. On etsit­ty rat­kai­su­ja ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seen ja kier­to­ta­lou­teen, luo­tu resurs­si­vii­sas tie­kart­ta ja vie­ty toi­min­ta talous- ja toi­min­ta­suun­ni­tel­ma­ta­sol­la käy­tän­töön eri toimialoille.


Päät­tä­jäl­tä: Tär­keät aluevaalit

Kol­men vii­kon kulut­tua alue­vaa­leis­sa äänes­te­tään edus­ta­jat alue­val­tuus­toon Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­eel­la. Nämä alue­val­tuu­te­tut päät­tä­vät myös Ran­ta­poh­jan alu­een väes­tön sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den pal­ve­lu­ver­kos­ta ja pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä käsit­täen myös ensi­hoi­to- ja pelas­tus­toi­men palvelut.



Har­taus: Her­ran huoneessa

Kah­dek­san päi­vää jou­lus­ta, jou­lun lap­si sai nimen Jee­sus ja sen ajan sää­dös­ten ja tavan mukaan hänet ympä­ri­lei­kat­tiin. Jee­suk­sen nimi oli ilmoi­tet­tu Marial­le jo ennen hänen ras­kaut­taan ja Joo­se­fil­le Marian ras­kau­den aika­na. Jee­sus tar­koit­taa: ”Her­ra on apu, Her­ra pelas­taa”. Kris­ti­tyt usko­vat, vain yksi nimi pelas­taa. Tämän nimen kaut­ta saam­me avun elä­mäs­sä ja kuolemassa.


Rent­ta­he­le­kun jou­lu: Kun jou­lu on…

Se alkoi sian tap­pa­mi­ses­ta syk­syl­lä. Koti­pos­su, jota kesä liho­tet­tiin, pan­tiin sanan­mu­kai­ses­ti lihoik­si. Ei se mei­tä lap­sia miten­kään hir­vit­tä­nyt. Kai­kil­le kylän pos­suil­le kävi samoin. Hom­mas­sa aja­tel­tiin jo jou­lua. Ras­vai­ses­ti aja­tel­tiin­kin. Pak­su val­koi­nen ihra­ker­ros piti pos­su­raa­dos­sa olla! Sinap­pis­ta jou­lu­kink­kua himoit­tiin jo syk­syn kura­ke­lien aikana.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus