Päät­tä­jäl­tä: Ener­gian­tuo­tan­to hajau­tet­tu­na järjestelmänä

EU:ssa ollaan lin­jaa­mas­sa, että polt­to­moot­to­ri­au­to­jen val­mis­tus lope­tet­tai­siin koko­naan. Auto­jen ener­gia­läh­teek­si kaa­vail­laan säh­köä. Lie­nee­kö jär­ke­vää siir­tyä vain yhden ener­gia­läh­teen varaan.

Säh­kö­au­toi­hin siir­ty­mi­nen vaa­tii akku­tuo­tan­non suur­ta kas­vua. Tämä vas­taa­vas­ti vaa­tii run­saas­ti akku­mi­ne­raa­lien etsi­mis­tä ja uusien kai­vok­sien avaa­mis­ta. Ran­ta­poh­jan aluel­le­kin TUKES on myön­tä­nyt malminetsintäluvan.

Mie­les­tä­ni nyt pitäi­si miet­tiä asi­aa pit­käl­lä aika­jän­teel­lä. Jos autot liik­kuu jat­kos­sa pel­käs­tään säh­köl­lä, se tar­koit­taa väis­tä­mät­tä sitä, että akku­mi­ne­raa­lien saa­mi­sek­si kai­ve­taan pie­net­kin esiin­ty­mät. Kai­vok­sia tulee pal­jon ja maa­pe­rä jou­du­taan kään­tä­mään ylö­sa­lai­sin lähes joka kol­kal­ta. Samal­la taval­la yksi­sil­mäis­tä toi­min­taa oli lopet­taa tur­ve­tuo­tan­to ker­ral­la ja nyt pää­tös­tä ollaan peru­mas­sa oma­va­rai­suusas­teen nos­ta­mi­sek­si. Siir­ty­män pit­kä­ai­kai­sia vai­ku­tuk­sia ei arvioi­tu riit­tä­vän hyvin ja kauaskantoisesti.

Eeva-Maria Park­ki­nen.

Liik­ku­mi­nen pitää taa­ta har­vaan asu­tus­sa maas­sam­me, vaik­ka siir­rym­me­kin pääs­töt­tö­mään ener­gian­tuo­tan­toon. Aurinko‑, tuu­li- ja vesi­voi­man lisäk­si pitäi­si kehit­tää bio- ja vetye­ner­gian tuo­tan­toa ja mah­dol­lis­taa nii­den käyttö.

Oulun yli­opis­tos­sa on onnis­tut­tiin tuot­ta­maan vetyä pit­kä­ai­kai­sel­la ja hal­val­la kata­lyy­til­la luon­non­ve­des­tä aurin­gon­va­lol­la. Yli­opis­ton jul­kai­sus­sa (14.6.22) tode­taan seu­raa­vaa: ”H2O-vesi­mo­le­kyy­lin hajot­ta­mi­nen vedyk­si ja hapek­si valon avul­la tar­jo­aa uusiu­tu­van ja pääs­töt­tö­män rat­kai­sun ener­gia­pul­maan. Valo­ka­ta­lyy­siä on tut­kit­tu ja kokeil­tu jo kym­me­niä vuo­sia ympä­ri maa­il­maa, mut­ta ongel­ma­na on ollut kes­tä­vän ja tehok­kaan kata­lyy­tin löy­tä­mi­nen.” Tämä aurin­ko­ve­ty tar­vit­see pal­jon lisää tut­ki­mus­työ­tä, jot­ta se on tule­vai­suu­des­sa mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tää suu­res­sa mittakaavassa.

Tut­ki­muk­set tuot­ta­vat erin­omai­sia tulok­sia, joten yhden kor­tin varas­sa ei kan­na­ta ”ener­gia­pe­liä” pela­ta. Ovet pitää jät­tää avoi­mik­si uusil­le inno­vaa­tioil­le ja mahdollisuuksille.

Eeva-Maria Park­ki­nen, Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kesk), Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan jäsen