Kiiminki

Van­hat hur­ma­si­vat Jää­lin koululla

Kii­min­gin lukion van­hat aloit­ti­vat tans­sin­sa Kii­min­gin lukiol­la jo vii­me tors­tai­na, jol­loin he tans­si­vat lähei­sil­leen. Per­jan­tai­hin kuu­lui kol­me eril­lis­tä tans­sie­si­tys­tä, jois­ta ensim­mäi­nen oli Jää­lis­sä ja kak­si seu­raa­vaa lukiol­la. Tans­se­ja luot­saa­va lii­kun­nan opet­ta­ja Päi­vi Pak­ka­la-Piu­ho­la ker­too, että tans­se­ja har­joi­tel­laan yhden lukio­kurs­sin ver­ran, ja vähän pääl­le. Yhteen­sä siis rei­lut 20 tuntia. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Van­hat tans­si­vat lukioissa

Eili­sen penk­ka­ri­hu­mun jäl­keen lukiois­sa siir­ryt­tiin tans­si­maan van­ho­jen tans­se­ja. Van­ho­jen­tans­si­pe­rin­ne syn­tyi Suo­mes­sa 1930-luvul­la ja yleis­tyi 1950–60-luvulta läh­tien. Päi­vän aika­na lukion toi­sen luo­kan oppi­laat pukeu­tu­vat juh­la­vas­ti ja tans­si­vat niin van­hem­mil­leen kuin alu­een nuo­rem­mil­le oppilaille. 

Lue lisää

Abi­tu­rien­tit penkkariajelulla

Ran­ta­poh­jan alu­een lukioi­den abit ovat tänään penk­ka­ria­je­lul­la. Aurin­koi­nen sää hel­lii opis­ke­li­joi­ta, joil­la on seu­raa­vak­si edes­sään luku­lo­ma. Tähän jut­tuun koo­taan kuvat sekä Kii­min­gin, Hau­ki­pu­taan että Iin penk­ka­ria­je­lui­den tunnelmasta. 


Koti­maa­kun­nan his­to­ri­aa: Poh­jois-Poh­jan­maal­le asu­tus­ta jää­kau­den jälkeen

Kun hal­li­tus lin­ja­si 1994 uuden maa­kun­ta­jaon, jos­sa yhdek­sän entis­tä maa­kun­taa jaet­tiin 18 uudek­si maa­kun­nak­si, Kai­nuu irro­tet­tiin Poh­jois-Poh­jan­maas­ta maa­kun­ta­hal­lin­to­ko­kei­lus­sa 2004–2012 omak­si maa­kun­nak­seen, jota joh­taa edel­leen Kai­nuun Liit­to. Tämän­kin jäl­keen vuo­des­ta 2017 Poh­jois-Poh­jan­maa on poh­joi­sin ja suu­rin osa van­haa Poh­jan­maan maa­kun­taa ja on Suo­men suu­rim­pia maakuntia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Värik­käi­tä city­nurk­kia Jääliin

Ran­ta­poh­jas­ta 14.9.1978: Poi­ka meni ensim­mäis­tä päi­vää kou­luun. Illal­la palat­tu­aan kou­lus­ta äiti kii­ruh­ti kysy­mään, että miten meni. Poi­ka vas­ta­si: “Huo­nos­ti meni, pitää men­nä huo­men­na­kin.” V.S. Kuivaniemi

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Vies­tin­tä­joh­ta­jan vir­ka haettavaksi

Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti julis­taa vies­tin­tä­joh­ta­jan viran haet­ta­vak­si ja mää­rit­te­li sen kel­poi­suuseh­dot. Teh­tä­vään vaa­di­taan sovel­tu­va ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to, vah­va näyt­tö edun­val­von­ta­työs­tä sekä koke­mus vaa­ti­vis­ta orga­ni­saa­tio­vies­tin­nän joh­ta­mis- ja esi­hen­ki­lö­teh­tä­vis­tä. Lisäk­si edel­ly­te­tään pai­neen­sie­to­ky­kyä sekä erin­omai­sia vuo­ro­vai­ku­tus- ja vies­tin­tä­tai­to­ja suo­mek­si ja englanniksi.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Maa­seu­dun pie­net ja kes­ki­suu­ret yri­tyk­set kamp­pai­le­vat ole­mas­sao­los­taan Pohjois-Pohjanmaalla

Pit­kään jat­ku­nut kysyn­nän hei­ken­ty­mi­nen sekä kus­tan­nus­ten ja kor­ko­jen nousu ovat vai­keut­ta­neet enti­ses­tään maa­seu­dun yri­tys­ten lyhyen täh­täi­men näkymiä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Oulun Vesi halu­aa tut­kia perus­teel­li­ses­ti Oulun alu­een poh­ja­ve­si­va­ran­not – Vii­ni­vaa­ra-han­ket­ta ei kui­ten­kaan halu­ta kuopata

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa nousi jäl­leen esil­le Oulun Veden vara­ve­den han­kin­ta ja sii­hen liit­ty­vä Vii­ni­vaa­ran han­ke. Aihet­ta käsi­tel­tiin osa­na Oulun kau­pun­gin vesihuollon.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pek­ka Simo­nen jat­kaa Kokoo­muk­sen alue­val­tuus­to­ryh­män puheenjohtajana

Poh­jois-Poh­jan­maan Kokoo­muk­sen alue­val­tuus­to­ryh­mä on valin­nut jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­ses­saan puheen­joh­ta­jis­ton. Ryh­män puheen­joh­ta­ja­na jat­kaa kii­min­ki­läi­nen Pek­ka Simo­nen. Simo­nen on toi­mi­nut alue­val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2022 alkaen. Vara­pu­heen­joh­ta­jik­si valit­tiin jat­ko­kau­del­le Maa­rit Mati­nol­li Tyr­nä­väl­tä ja Mat­ti Hon­ka­la Raahesta. 




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­ru­noi­li­ja J. L. Runeberg

Johan Lud­vig Rune­berg (1804–77) vai­kut­ti Suo­mes­sa, jos­kin kir­joit­ti rik­kaan ja run­saan eep­pi­sen ja lyy­ri­sen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­ton­sa äidin­kie­lel­lään ruot­sin kiel­lä. Hänen vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men kult­tuu­ri­ke­hi­tyk­seen oli kan­sal­li­se­na ja aat­teel­li­se­na virit­tä­jä­nä ja hen­ki­sen liik­ku­vuu­den laa­jen­ta­ja­na niin val­ta­va ja moni­ta­hoi­nen, ettei sitä voi liioitella. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kii­min­ki­päi­viä vie­dään takai­sin perin­tei­sem­pään suuntaan

Kii­min­ki-Seu­ra on ollut kool­le kut­su­va­na taho­na, kun Kii­min­gis­sä on poh­dit­tu, saa­daan­ko Kii­min­ki­päi­vät jär­jes­tet­tyä tänä vuon­na. Taus­tal­la on se, kun Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry päät­ti, että heil­lä ei ole mah­dol­li­suuk­sia tapah­tu­maa järjestää.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus