Kiiminki

Jou­ko Vah­to­la: Kan­sal­lis­pu­ku Suomessa

Suo­ma­lai­suus­hen­gen ja kan­sal­lis­tun­non nous­tes­sa 1870-luvun jäl­ki­puo­lel­la alet­tiin huo­mio­ta kiin­nit­tää myös iki­van­haan kan­san­omai­seen pukeu­tu­mi­seen ja sen arvoon. Kan­san­pu­vus­ta tuli kan­sal­lis­pu­ku. Sana kan­sal­lis­pu­ku mai­nit­tiin ensi ker­ran sano­ma­leh­des­sä vuon­na 1872 (US 7.6.1872), kun tuli tie­toon, että Ruot­sin val­tio­päi­vil­lä taa­la­lai­nen Ola­vi Lars­son oli esiin­ty­nyt ainoa­na omas­sa kan­sal­li­ses­sa Taa­lain­maan puvussaan.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Niko Mik­ko­las­ta tuplamestari

Kii­min­gis­tä kotoi­sin ole­va NHL-puo­lus­ta Niko Mik­ko­la nos­ti Kes­ki­vii­kon vas­tai­se­na yönä jää­kie­kon himo­tuim­man pokaa­lin ilmaan jo tois­ta ker­taa, kun Flo­ri­da Pant­hers voit­ti Stan­ley Cupin finaa­lis­sa Edmon­ton Oiler­sin. Mik­ko­lan jouk­kue voit­ti otte­lusar­jan nume­roin 4–2.

Lue lisää

Ella Sei­te­ri voittoisana

Kii­min­gin Urhei­li­joi­den Ella Sei­te­ri voit­ti ikä­luok­kan­sa T11 kor­keu­den omal­la ennä­tyk­sel­lään ylei­sur­hei­lun junior­­ga­­mes-kisois­­sa, jot­ka pidet­tiin 14–15.6. Lap­peen­ran­nas­sa. Sei­te­ri hyp­pä­si 143 cm.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Oulun lukiois­sa aloit­taa 1763 opiskelijaa

Oulun lukioi­hin valit­tiin kaik­ki­aan 1763 opis­ke­li­jaa. Oulu­lais­lu­kiois­ta Kas­tel­lin lukioon ja Oulun Lyseon lukioon oli kor­kein kes­kiar­vo­ra­ja. Alhai­sim­mat kes­kiar­vo­ra­jat oli­vat Oulun.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Eku Tome­ty tavoit­te­lee EM-kehää

Vaik­ka Pro­ject Team Tome­tyn val­men­nus­tii­mi oli vakaas­ti päät­tä­nyt jät­tää EM-nyrk­kei­lyt välis­tä vie­lä Eku Tome­tyn olles­sa B‑juniori, niin nel­jäs pyyn­tö Suo­men Nyrk­kei­ly­lii­ton osal­ta sai tii­min pyör­tä­mään pää­tök­sen. EM-kisat käy­dään jou­lu­kuun puo­len­vä­lis­sä Sak­san Kienbaumissa. 


Kii­min­gin Urhei­li­joil­le mita­li­sa­det­ta lisä­pai­no­leu­an­ve­don MM-kisoista

8. kesä­kuu­ta Lem­pää­läs­sä jär­jes­tet­tiin lisä­pai­no­leu­an­ve­don MM-kisat, jos­sa Kii­min­gin Urhei­li­joil­le satoi menes­tys­tä. Vili Suor­sa voit­ti mies­ten 80 kilo­gram­man sar­jas­sa kul­taa uudel­la MM-ennä­tyk­sel­lään 102,5 kg. Suor­sa ker­too, että vii­me vuo­si­na on ollut sai­ras­tu­mi­sia ja louk­kaan­tu­mi­sia, jot­ka ovat vai­kut­ta­neet kisa­kun­toon. Nyt tree­ni kui­ten­kin tuot­ti hie­non tuloksen.



Plank­ku­jen sahaus­ta Koitelissa

Kaik­kien täkä­läis­ten tun­te­mil­la Kii­min­gin Koi­te­lin­kos­kil­la on ollut jo kau­an mai­ne hie­no­na luon­non näh­tä­vyy­te­nä ja vir­kis­tys­paik­ka­na. Siel­lä vie­rai­le­van ylei­söl­lä on ehkä vähem­män tie­dos­sa, mil­lai­nen teol­li­nen his­to­ria Koi­te­lin­kos­kel­la on.



Puu, jäkä­lä ja sam­mal pää­osis­sa Ant­ti Lai­ti­sen teok­seen Koitelinkoskelle

Kuva­tai­tei­li­ja Ant­ti Lai­ti­nen kas­voi Hau­ki­pu­taal­la, mis­sä met­sä ja meri tuli­vat hänel­le lähei­sik­si. Luon­to ja luon­non­ma­te­ri­aa­lit ovat­kin kes­kei­nen osa hänen tai­teel­lis­ta ilmai­su­aan. Hänen Kii­min­kiin, Koi­te­lin­kos­ken vir­kis­ty­sa­lu­eel­le luo­ma ins­tal­laa­tio on yksi Oulu2026-kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den Cli­ma­te Clock ‑tai­de­rei­tin kuu­des­ta teok­ses­ta Oulun alueella.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


St1 uudis­taa huoltoasemia

Kym­me­nen ase­maa Oulun seu­dul­la saa kesän aika­na uuden ilmeen, kun Shell-brän­­dä­­tyt huol­toa­se­mat muu­te­taan St1-ase­­mik­­si. Ase­mien uudis­tuk­set ovat osa St1:n laajempaa.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­pe­li pesäpallo

Pal­lo­pe­le­jä, jois­sa pal­loa lyö­tiin ”kar­tul­la”, sit­tem­min mai­lal­la, pelat­tiin omil­la sään­nöil­lä Suo­mes­sa­kin var­sin­kin jo 1800-luvun jäl­ki­puo­lel­la. Ivar Wilsk­man, suo­ma­lai­sen lii­kun­ta­kult­tuu­rin moni­puo­li­nen pio­nee­ri ja vai­kut­ta­ja 1870-luvul­ta 1920-luvul­le, oli myös pal­loi­lu-urhei­lun edis­tä­jä. Vuon­na 1903 hän jul­kai­si teok­sen Pal­lo­leik­ke­jä. Sii­nä hän kuvai­li eri pal­lo­la­jien luon­net­ta ja sään­tö­jä lähin­nä lap­sia ja nuo­ria aja­tel­len; muka­na oli­vat kunin­gas­pal­lo, raja­pal­lo, jal­ka­pal­lo, kop­pa­pal­lo, polt­to­pal­lo, köy­si­pal­lo, puo­lue­pal­lo, pii­ri­pal­lo, kuvio­pal­lo ja verkkopallo.


Kuu­kau­den esi­ne: Lei­pä­juus­ton paistolauta

Juus­to­ja on val­mis­tet­tu ammoi­sis­ta ajois­ta läh­tien. Val­mis­tus­ta­pa on poh­jim­mil­taan sama kuin tuhat­kun­ta vuot­ta sit­ten, tek­nii­kois­sa on toki tapah­tu­nut muu­tok­sia. Ensim­mäi­set kir­jal­li­set mai­nin­nat suo­ma­lai­ses­ta juus­ton val­mis­tuk­ses­ta ovat 1500-luvulta.