Keskustelemme

Teks­ta­rit

Tors­tai­na 6.4 pojat ker­toi­vat Vesi-Jatu­lis­ta. Kyl­lä oli täyt­tä huu­haa­ta koko jut­tu. Itse käyn kol­me ker­taa vii­kos­sa ja aina on sii­vo­ja töissä.T oiset kävi­jä­kin ker­to­vat, että Vesi-Jatu­li on Oulun seu­dun siis­tein uima­hal­li. En ole ker­taa­kaan löy­tä­nyt purk­kaa sei­näl­tä enkä muu­ta­kaan tör­kyä. Liu­ku­mä­ki­kin on ollut puh­das ja siis­ti, kun olen las­ten­lap­sia käyttänyt.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Vesi-Jatu­li on hyvä uimahalli

Ran­ta­poh­jas­sa oli 6.4. kir­joi­tus otsi­kol­la “Vesi-Jatu­li on huo­noin uima­hal­li Oulun seu­dul­la”. Kir­joi­tus oli täyn­nä paik­kan­sa­pi­tä­mät­tö­miä väit­tei­tä epä­siis­tey­des­tä ja muis­ta viois­ta. Vesi-Jatu­li on toi­mi­vuu­del­taan erin­omai­nen, ja tilat ovat siis­tit, kos­ka nii­tä sii­vo­taan koko ajan. Hen­ki­lö­kun­ta on ystä­väl­lis­tä. Vesi­jum­pat ja muut akti­vi­tee­tit tuot­ta­vat iloa suu­rel­le jou­kol­le ihmi­siä. Haluan kiit­tää sii­tä, että Vesi-Jatu­li on aika­naan raken­net­tu Hau­ki­pu­taal­le – ja uskon, että suu­ri käyt­tä­jä­kun­ta on kans­sa­ni samaa mieltä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Tie­dol­la vai tietämättömyydellä?

Iin ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­ta on jäl­leen läh­te­nyt esit­tä­mään Olha­van kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta. Kysei­sen esi­tyk­sen myö­tä käy­tän­nös­sä pysäy­te­tään Iin väes­tön­ke­hi­tys kun­nan poh­joi­so­sis­ta, Olha­vas­ta ja Kuivaniemeltä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Har­taus: Valo voit­taa lopul­ta pimeyden

Vii­me aikoi­na valo ja pimeys ovat olleet jäl­leen monel­la taval­la, ja ihan kon­kreet­ti­ses­ti­kin mie­les­sä­ni. Mei­dän maa­il­mas­sam­me on pal­jon pimeyt­tä, meis­sä on pal­jon pimeyt­tä; Raa­ka sota repii edel­leen Ukrai­naa. Nuo­ri­son jen­giy­ty­mi­nen on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti maassamme. 



Har­taus: Käy yrt­ti­tar­has­ta polku

Pää­siäi­sa­jan kau­neim­piin vir­siin kuu­luu sel­keäs­ti ”Käy yrt­ti­tar­has­ta pol­ku”. Pysäh­dym­me sen kos­ket­ta­van sano­man äärel­le. Jee­sus on tul­lut tus­kai­se­na rukoi­le­maan Get­se­ma­nen puu­tar­haan. Isän tah­dol­le kuu­liai­se­na hän rukoi­lee, että kaik­ki­val­ti­aan Juma­lan tah­to sai­si toteu­tua, vaik­ka tule­va näyt­tää inhi­mil­li­ses­ti mahdottomalta.


Päät­tä­jäl­tä: Mikä on Suo­men uusi suunta?

Vaa­lit on käy­ty, ja kan­sa on pääs­syt anta­maan äänen­sä. Kam­pan­jois­saan puo­lu­eet käyt­ti­vät kukin mie­les­tään tavoit­tei­taan kuvaa­via isku­lausei­ta. Yksi puo­lue halusi eteen­päin ja toi­sen mie­les­tä tar­vit­tiin suun­nan­muu­tos ja kol­mas halusi pelas­taa Suo­men. Oma puo­lu­ee­ni halusi suo­jel­la elämää.


Pää­siäis­ter­veh­dys: Ylös­nouse­mus tuo ilon

Suu­rin­ta kris­til­lis­tä juh­laam­me pää­siäis­tä on vie­tet­ty jo kol­me­na vuon­na poik­keuk­sel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa. Kris­tuk­sen ylös­nouse­muk­sen rie­mul­lis­ta juh­laa on var­jos­ta­nut maa­il­man, Euroo­pan ja Suo­men tilan­ne ensin pan­de­mian kes­kel­lä ja sit­ten sodan varjossa.




Teks­ta­rit 30.3.

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa vali­taan poliit­tis­ten pää­tös­ten­te­ki­jöi­tä lakien sää­tä­mi­seen ja val­tion asioi­den jär­jes­tä­mi­seen. Kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaat jou­tu­vat har­joit­ta­maan kah­ta vies­tin­tää. Vali­tuk­si tuloon kuu­luu esil­lä olo…



Lap­si­per­he­köy­hyys haas­taa lii­an monen arkea

Hyvin­voi­va koti on onnel­li­sen lap­suu­den tur­va­sa­ta­ma. Samal­la hyvin­voi­va ja tasa­pai­noi­nen koti aut­taa van­hem­paa tai van­hem­pia jak­sa­maan arjes­sa. Per­heet ovat­kin yhteis­kun­nan perus­yk­si­köi­tä, joi­ta hyvin­voin­ti­val­tion on tuet­ta­va. Puhum­me pal­jon ennal­taeh­käi­se­vis­tä toi­mis­ta, mik­si niin usein unoh­dam­me lap­si­per­he­köy­hyy­den kit­ke­mi­sen tärkeyden?



Pide­tään huol­ta har­vaa­na­su­tus­ta Pohjois-Suomesta

Har­vaa­na­su­tus­ta seu­dus­ta, jota Poh­jois-Suo­mi on, täy­tyy pitää huol­ta. Glo­baa­li kehi­tys ja huol­to­var­muus­ti­lan­ne on osal­taan nos­ta­nut poh­joi­sen ulot­tu­vuu­den uudel­le tasol­le. Kan­sal­li­ses­ti on kova vään­tö menos­sa sii­tä, miten rahat jae­taan maa­kun­tien kes­ken, lisäk­si on EU:n kohee­sio­po­li­tiik­ka joka ei toteu­du poh­joi­ses­sa niin kuin pitäi­si. EU:n kohee­sio­po­li­tii­kan tavoit­teen on vähen­tää kehi­ty­se­ro­ja aluei­den välil­lä ja luo­da hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­siä mui­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Poli­tii­kal­la tavoi­tel­laan nykyis­tä parem­paa talou­del­lis­ta, sosi­aa­lis­ta alu­eel­lis­ta tasa­pai­noa Euroopassa.