Päät­tä­jäl­tä: Lap­siys­tä­väl­li­nen kau­pun­ki tar­vit­see kyläkoulunsa

Pek­ka Aittakumpu.

Maa­lis­kuus­sa jul­kais­tun kyse­lyn tulos­ten mukaan lähes mil­joo­na suo­ma­lais­ta haluai­si muut­taa maal­le. Moni suo­ma­lai­nen haa­vei­lee asu­mi­ses­ta väl­jem­min ja lähem­pä­nä luontoa.

Tähän tar­pee­seen kun­nat voi­vat myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­la vas­ta­ta muun muas­sa kaa­voi­tuk­sen ja pal­ve­lu­tar­jon­nan avulla.

Lap­si­per­heel­le lähi­kou­lu on tär­keä arjen pal­ve­lu. Oulus­sa tun­tei­ta ovat jäl­leen herät­tä­neet poh­din­nat kylä­kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­sis­ta. Kylä­kou­lu­jen puo­les­ta on jou­dut­tu tais­te­le­maan val­tuus­to­kausi val­tuus­to­kau­den perään.

Kylä­kou­lu­jen lak­kaut­ta­mis­ta perus­tel­laan sääs­tö­tar­peil­la, mut­ta toi­mi­via lähi­kou­lu­ja ei ole kan­nat­ta­vaa lak­kaut­taa talou­den­kaan näkö­kul­mas­ta. Suo­men kou­lu­ja kos­ke­vien tilas­to­jen perus­teel­la on hyvin kysee­na­lais­ta, onko kylä­kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­sis­ta tul­lut kun­nil­le min­kään­lai­sia sääs­tö­jä. Päin­vas­toin näyt­tää sil­tä, että kulut ovat saat­ta­neet jopa kasvaa.

Suo­men Kylät ry:n mukaan yli puo­let Suo­men perus­kou­luis­ta on lak­kau­tet­tu vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na. Lak­kau­tuk­set ovat koh­dis­tu­neet eri­tyi­ses­ti maa­seu­dun lähi­kou­lu­verk­koon. Kes­kit­tä­mi­nen on joh­ta­nut oppi­lai­den huo­mat­ta­vaan kul­je­tus­tar­pei­den lisään­ty­mi­seen, päi­vit­täis­ten kou­lu­mat­ka-aiko­jen pite­ne­mi­seen ja kou­lu­työs­ken­te­lyn rau­hat­to­muu­den kasvuun.

Kylä­kou­lun mer­ki­tys­tä ei voi­da las­kea lyhyt­jän­tei­ses­ti vain rahas­sa. Kylä­kou­lu on mones­ti pie­nel­le lap­sel­le tur­val­li­nen ja rau­hal­li­nen oppi­mi­sym­pä­ris­tö. Kylä­kou­lu on myös koko kylän sydän, joka luo ympä­ril­leen monen­lais­ta har­ras­tus­toi­min­taa ja vapaa-ajan tekemistä.

Kylien elin­voi­mai­se­na pitä­mi­nen pal­ve­lee sitä, että koko Suo­mi pide­tään asut­tu­na ja että koko maan voi­ma­va­rat saa­daan par­haa­seen mah­dol­li­seen käyt­töön. Alue­po­li­tiik­ka on myös tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa, kos­ka asut­tu raja on tur­val­li­sin raja.

Oulun toi­mi­viin kylä­kou­lui­hin tulee saa­da työ- ja kou­lun­käyn­ti­rau­ha. Jat­ku­va kou­lu­jen lak­kau­tus­pu­he hei­ken­tää Oulun veto­voi­maa ja rasit­taa tur­haan alu­eel­la asu­via lap­sia ja per­hei­tä. Toi­mi­via ja tur­val­li­sia kylä­kou­lu­ja ei pidä lak­kaut­taa. Lap­sen etu on myös kau­pun­gin etu.

Nyt tulee kes­kit­tyä sii­hen, miten Oulus­ta teh­dään entis­tä hou­kut­te­le­vam­pi paik­ka niin ihmi­sil­le kuin yri­tyk­sil­le. Sil­loin on vält­tä­mät­tä teh­tä­vä töi­tä myös sen eteen, että kau­pun­ki vas­taa ihmis­ten haa­vei­siin asua väl­jem­min ja maa­seu­tu­mai­sem­mas­sa ympäristössä.

Oulus­sa on run­saas­ti mah­dol­li­suuk­sia saa­da alu­eel­le uusia lap­si­per­hei­tä ja myös roh­kais­ta per­heen perus­ta­mi­seen, kun kaa­voi­tuk­sel­la ja pal­ve­luil­la pide­tään huo­li veto­voi­mai­ses­ta asui­nym­pä­ris­tös­tä koko laa­jan kau­pun­gin alu­eel­la. Lap­siys­tä­väl­li­sel­lä ja lap­si­rik­kaal­la kau­pun­gil­la on valoi­sa tulevaisuus.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu, kan­san­edus­ta­ja, Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta