Kello

Kai­kil­le oma lääkäri!

Ran­ta­poh­jas­ta 8.9.1977: Vuo­si­sa­tam­me alku­puo­lel­la eräs opet­ta­ja ihmet­te­li oppi­laan äidil­le, että kun mil­lään eivät tah­do lap­set oppia f‑kirjainta lausu­maan. Sil­loin äiti tuus­kah­ti, että tääl­lä ei niin tyh­mää ihmis­tä ole­kaan, joka ei ossaa ähä­vää sanua. H.S.Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Yrit­tä­jyys oli maa­la­ri­sis­ko­jen pit­kä­ai­kai­nen haave

Maa­laus­pal­ve­lu MiPaa luot­saa­vat ident­ti­set kak­so­set Miia Peso­nen ja Piia Kari­nie­mi ker­toi­vat haa­veil­leen­sa yrit­tä­jyy­des­tä todel­la pit­kään. Nyt kuu­kau­den ver­ran toi­min­nas­sa ollut yri­tys syn­tyi, kun val­lit­se­van maa­il­man­ti­lan­teen ja raken­nusa­lan taan­tu­man vuok­si työt pal­kol­li­si­na alkoi­vat hiipumaan.

Lue lisää

Kivi­nie­men pilk­ki­mes­ta­ruu­den vei ansai­tus­ti Marian­ne Viinikainen

Vii­me lau­an­tai­na Kel­lon Kivi­nie­mes­sä sata­man edus­tan jää täyt­tyi iloi­sis­ta pilk­ki­jöis­tä, kun KTU jal­ka­pal­lon edus­tus­jouk­kue jär­jes­ti kol­mat­ta ker­taa pilk­ki­ta­pah­tu­man. Kisaa­jia oli tänä vuon­na pai­kal­la hie­man vajaat 130, jois­ta nuor­ten sar­jaan osal­lis­tui 26 pilk­ki­jää. Pilk­ki­mään Kel­loon tul­tiin niin lähia­lueil­ta kuin myös Oulus­ta ja Kuusa­mos­ta saak­ka. Oulus­ta kalaa nar­raa­maan oli­vat myös


Ahmat, Ahmat, Ahmat!

Ran­ta­poh­jas­ta 1.9.1977: Kou­lus­sa opet­ta­ja kysyi oppi­lail­ta, että mis­sä lom­pak­koa säi­ly­te­tään. Eräs poi­ka viit­taa innok­kaas­ti, ja opet­ta­ja antaa luvan vas­ta­ta. “P…setaskussa!”, kar­jai­see poi­ka. Opet­ta­ja punas­tuu ja selit­tää: “Ei, vaan taka­tas­kus­sa.” Nimim. Tosi­ta­paus, Oijärvi


Moot­to­ri­kelk­kai­lun mai­net­ta pilaa pie­ni vähemmistö

Moot­to­ri­kelk­kai­lu­ke­lit ovat nyt par­haim­mil­laan, ja aiem­pien vuo­sien tapaan se saa osan kelk­kai­li­jois­ta unoh­ta­maan lajia kos­ke­vat lait ja sää­dök­set. Polii­sin ohel­la kelk­kai­lua val­voo Raja­var­tio­lai­tos, ja Vir­pi­nie­men meri­var­tio­ase­mal­ta ker­ro­taan, että hei­dän osal­taan nouse­vat joka vuo­si esiin samat llmiöt.


Tuh­kausa­jat ovat Oulus­sa piden­ty­neet kolminkertaisiksi

Vai­na­jien tuh­kaus­jo­not ovat piden­ty­neet alku­vuo­den aika­na Oulun seu­ra­kun­tayh­ty­män hau­taus­pal­ve­luis­sa. Täl­lä het­kel­lä tuh­kaus­ta voi­daan jou­tua odot­ta­maan kuu­ti­sen viik­koa tavan­omai­sen kah­den vii­kon sijaan.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus






Ikään­ty­nei­tä huo­let­taa ajoterveys

Joka seit­se­mäs 65 vuot­ta täyt­tä­nyt autoi­li­ja on huo­man­nut ajo­ky­kyn­sä hei­ken­ty­neen iän myö­tä, ker­too Lii­ken­ne­tur­van tuo­re kyse­ly. Omas­ta ajo­ter­vey­des­tä kan­ne­taan myös huol­ta. Toi­saal­ta useam­pi kuin nel­jä vii­des­tä ker­too iän tuo­man koke­muk­sen aut­ta­van myös vält­tä­mään ris­ki­ti­lan­tei­ta liikenteessä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Poh­teen sääs­tö­suun­ni­tel­mat puhut­ti­vat Kel­lon ja Hau­ki­pu­taan asu­ka­sil­las­sa. Han­nan­ko­tia ei halu­ta lakkautettavan

Hau­ki­pu­taan ja Kel­lon asu­ka­sil­las­sa oli esil­lä asioi­ta run­sain mitoin. Väkeä oli myös pal­jon pai­kal­la Kel­lon kodik­kaas­sa yhtei­sö­ti­las­sa nuo­ri­so­seu­ran talol­la vii­me kes­ki­viik­ko­na. Pääl­lim­mäi­sek­si nousi­vat hyvin­voin­tia­lue Poh­teen sääs­tö­suun­ni­tel­mat. Huo­jen­ta­van tie­to­na kuul­tiin, että Hau­ki­pu­taan alu­eel­la pal­ve­lut säi­ly­vät kuta­kuin­kin nykyi­sel­lään pait­si ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen vuo­ro­hoi­to­yk­si­kön Han­nan­ko­din osal­ta, jota uhkaa lak­kaut­ta­mi­nen. Poteen suun­ni­tel­mis­ta oli ker­to­mas­sa alue­val­tuu­tet­tu ja alue­hal­li­tuk­sen jäsen Anne­li Näp­pä Kiimingistä. 



Kolum­ni: Monen­lai­sia muis­to­ja tal­vi- ja jat­ko­so­dan vuosilta

Suo­men käy­mis­tä sodis­ta vuo­si­na 1939–44 on monel­la suo­ma­lai­sel­la oma­koh­tai­sia muis­to­ja kir­joi­tet­tu­jen tut­ki­mus­ten lisäk­si. Urhool­li­ses­ti tais­tel­lut Suo­mi kär­si niis­sä lopul­ta muser­ta­van tap­pion. Rau­han­teos­sa vuon­na 1944 Suo­mi menet­ti yli 10 % pin­ta-alas­taan, jou­tui kar­koit­ta­maan sak­sa­lai­set soti­laat jot­ka oli­vat olleet ase­vel­jiä yli kol­men vuo­den ajan, pie­nen­tä­mään tun­tu­vas­ti omaa armei­jaan­sa, mak­sa­maan sota­kor­vauk­sia teol­li­suus­tuot­tei­na yl1 500 mil­joo­nan USA:n dol­la­rin arvos­ta, pane­maan van­keu­teen sodan­ai­kai­sen ylim­män poliit­ti­sen joh­don jne.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus