Moot­to­ri­kelk­kai­lun mai­net­ta pilaa pie­ni vähemmistö

Moot­to­ri­kelk­kai­lu­ke­lit ovat nyt par­haim­mil­laan, ja aiem­pien vuo­sien tapaan se saa osan kelk­kai­li­jois­ta unoh­ta­maan lajia kos­ke­vat lait ja sää­dök­set. Polii­sin ohel­la kelk­kai­lua val­voo Raja­var­tio­lai­tos, ja Vir­pi­nie­men meri­var­tio­ase­mal­ta ker­ro­taan, että hei­dän osal­taan nouse­vat joka vuo­si esiin samat llmiöt.

– Ehdot­to­mas­ti eni­ten esiin­tyy tiel­lä tai tie­a­lu­eel­la aja­mis­ta. Joil­ta­kin kelk­kai­li­joil­ta tun­tuu unoh­tu­van myös se, että pen­ke­reet ja ojat­kin kuu­lu­vat tiealueeseen.

Hie­man har­vem­min eteen sat­tu­via tapauk­sia ovat meri­var­ti­joi­den mukaan rekis­te­röi­mät­tö­mil­lä kel­koil­la aja­mi­nen tai kel­kan kul­jet­ta­mi­nen ilman kypä­rää. Viran­omai­set muis­tut­ta­vat­kin, että myös kat­ta­mat­to­man reen kyy­dis­sä ole­vien on käy­tet­tä­vä ajon aika­na kypärää.

–  Rekis­te­röi­mät­tö­myys taas joh­tuu usein sii­tä, että kelk­ka on kevääl­lä pois­tet­tu kesän ajak­si rekis­te­ris­tä, eikä ole muis­tet­tu sitä uudel­leen rekis­te­riin ilmoit­taa, kun on otet­tu ajo­neu­vo taas käyttöön.

Alai­käi­siä kor­tit­to­mia kelk­kai­li­joi­ta ei näil­lä alueil­la juu­ri val­vo­jien haa­viin osu, vaan enem­män aje­lu on nuor­ten aikuis­ten ja vart­tu­neem­pien­kin har­ras­ta­jien laji.

– Nuo­ria tava­taan hie­man enem­män Tor­nioon saak­ka yltä­vän val­von­ta-alu­een poh­joi­so­sis­sa, mis­sä kelk­ko­ja­kin on pitem­män tal­ven ansios­ta runsaammin.

Alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na aja­mi­nen sen sijaan ei viran­omais­ten mukaan aiheu­ta juu­ri­kaan ongel­mia. Myös Iis­sä itse­kin asu­va van­hem­pi kons­taa­pe­li Jaak­ko Kaa­ki­nen tote­aa kehi­tyk­sen moot­to­ri­kelk­kai­lun saral­la kul­ke­neen parem­paan suuntaan.

– Pai­kal­li­ses­ti ongel­mia sil­loin täl­löin ilme­nee eten­kin pie­nil­lä teil­lä, joi­den kaut­ta pää­see hel­pos­ti merelle.

Tiel­lä tai tie­a­lu­eel­la aja­mi­nen on lain mukaan sal­lit­tua moot­to­ri­kel­kal­le vain tien yli­tyk­sen takia tai maas­tos­sa ole­van esteen ohit­ta­mi­sen vuok­si, ja tilan­teis­sa on nou­da­tet­ta­va eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta. Kel­kan vauh­ti on myös pidet­tä­vä riit­tä­vän alhai­se­na, jot­ta kelk­ka on hal­lit­ta­vis­sa myös koval­la tien­pin­nal­la. Lisäk­si Kaa­ki­nen muis­tut­taa, ettei pyö­rä­tiel­lä aja­mi­nen ole sal­lit­tua lainkaan.

– Viral­li­sil­la kelk­ka­rei­teil­lä aja­mi­nen on tie­lii­ken­ne­lain alais­ta, kelk­kau­ria taas kos­kee maas­to­lii­ken­ne­la­ki. Iis­sä aktii­vi­kelk­kai­li­jat näyt­tä­vät kyl­lä ole­van mel­ko hyvin sel­vil­lä käyt­täy­ty­mi­ses­tä, vaik­ka muu­ta­mia poik­keuk­sia tie­tys­ti aina löytyy.

Lukuis­ten Iin ja Hau­ki­pu­taan alu­een yksi­tyis­tei­den toi­mit­si­ja­mie­he­nä tai isän­nöit­si­jä­nä toi­mi­va Jani Maa­lis­maa puo­les­taan ker­too, että yksi­tyi­sil­lä teil­lä tai nii­hin kuu­lu­vil­la tie­a­lueil­la kelk­kai­le­mi­nen har­mit­taa myös tei­den var­sil­la asu­via sekä mui­ta tei­den osakkaita.

– Pahin tiel­lä aja­mi­seen liit­ty­vä ongel­ma on lii­an kova tilan­ne­no­peus, kelk­ka kun ei jäi­sel­lä tiel­lä pysäh­dy hel­pos­ti, joten vaa­ra­ti­lan­tei­ta syn­tyy. Pitäi­si muis­taa ottaa muut­kin tiel­lä­liik­ku­jat huomioon.

Myös Maa­lis­maa koros­taa tei­den penk­ko­jen ja ojien kuu­lu­mis­ta tiealueeseen.

– Auraus­val­lien pol­ke­mi­nen joh­taa sii­hen, ettei­vät tien auraa­ja tai tien käyt­tä­jät ero­ta, mis­sä tien reu­na menee. Ojien toi­sel­la puo­lel­la aja­mi­seen taas tar­vi­taan lupa maanomistajalta.

Maa­lis­maa on itse­kin aktii­vi­nen moot­to­ri­kelk­kai­lun har­ras­ta­ja, ja hän on alu­eel­la toi­mi­van Iiseu­dun kelk­kai­li­jat ‑ker­hon jäsen.

– Kelk­ka­ker­ho yllä­pi­tää Iin ja Yli-Iin alu­een rei­tis­töä, jon­ka kaut­ta pää­see myös Ranuan ja Syöt­teen suun­tiin, joten lail­lis­ta­kin ajo­väy­lää kyl­lä löytyy.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.