Jääli

Kym­me­net mar­jas­ta­jat eksy­vät vuo­sit­tain Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Kai­nuus­sa, polii­si neu­voo miten toi­mia, jos eksy­mi­nen tapahtuu

Mar­jas­tus­kau­den alka­mi­nen tie­tää Oulun polii­si­lai­tok­sel­le maas­toet­sin­tö­jä, sil­lä vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin kol­mi­sen­kym­men­tä mar­jas­ta­jaa eksyy maas­toon Kai­nuus­sa ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Polii­si toi­voo, ettei­vät mar­jas­ta­jat luot­tai­si lii­kaa omiin suun­nis­tus­ky­kyi­hin­sä. Eksy­neet mar­jas­ta­jat ovat usein hyvin koke­nei­ta, ja koke­mus voi tuo­da lii­al­li­sen var­muu­den tun­teen omas­ta jak­sa­mi­ses­ta ja osaamisesta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Vetäy­ty­nyt ien voi­daan yleen­sä kor­ja­ta ja kor­jaus taval­li­ses­ti auttaa

Säh­kö­ham­mas­har­ja ei ole taval­li­sin syy vetäy­ty­viin ike­niin. Tar­kem­min sanoen on hyvin har­vi­nais­ta, että ien vetäy­tyi­si säh­kö­ham­mas­har­jan vää­rän käy­tön seu­rauk­se­na. Yleen­sä ike­nen vetäy­ty­mi­sen syy on kiin­ni­tys­ku­dos­sai­raus eli ien­tu­leh­dus tai parodontiitti.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Man­sik­ka­kausi lähes­tyy lupaa­vis­sa merkeissä

Kesän ykkös­herk­ku eli man­sik­ka on taas kovas­sa kysyn­näs­sä. Kau­pan hyl­lyil­lä not­kuu ete­län man­sik­kaa jo ennen juhan­nus­ta, poh­joi­sen pää­sa­to­kausi alkaa perin­tei­seen tapaan juhan­nus­vii­kon­lo­pun jäl­ki­mai­nin­geis­sa. Vuo­den man­sik­ka­sa­don tilan­ne vai­kut­taa näil­lä näky­min normaalilta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Pie­nien ran­to­jen uima­ve­det hyväs­sä kunnossa

Kesän ensim­mäi­set uima­ve­si­näyt­teet on otet­tu Oulun seu­dun pie­nil­tä ylei­sil­tä uima­ran­noil­ta. Oulun seu­dun ympä­ris­tö­toi­men 19.–26.6. välil­lä otta­mien näyt­tei­den mukaan seu­dun uima­ran­nat täyt­ti­vät laa­tu­vaa­ti­muk­set Tyr­nä­vän Suu­ta­rin­jär­ven uima­paik­kaa lukuunottamatta. 

Lue lisää

Palau­tu­mi­sen lähteellä

Väli­ky­län ja Kor­ven­ky­län väli­maas­tos­sa sei­soo kau­nis, kel­tai­nen hir­si­ta­lo, jon­ka sisään ja piha­pii­riin kät­key­tyy ren­tou­tu­mi­sel­le ja palau­tu­mi­sel­le omis­tet­tu kei­das. Yrit­tä­jä Jaa­na Heis­ka­nen toi Ren­to­Vil­la-nimi­sen yri­tyk­sen­sä tuo­hon kel­tai­seen taloon rei­lu vuo­si taka­pe­rin, eikä ole katu­nut päätöstään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Kuu­kau­den esi­ne: Tyn­ny­ri­sa­ha vuo­del­ta 1707

Suo­men ensim­mäi­nen maa­il­man­kaup­pa­tuo­te oli ter­va. Se oli vält­tä­mä­tön aine pur­je­lai­vo­jen aika­kau­del­la lai­van­ra­ken­nus­teol­li­suu­del­le. Poh­jan­maal­la on ter­vaa pol­tet­tu vähäi­sis­sä mää­rin myyn­tiä var­ten jo 1500-luvun lopul­la. Vas­ta 1700-luku oli ter­van­pol­ton kul­ta-aikaa luo­den perus­tan poh­ja­lai­sel­le vau­rau­del­le ja yrittelijäisyydelle.


Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­to Kii­min­gin-Jää­lin vesienhoitoyhdistykselle

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö jakoi Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­ton Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­non Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le, joka on kak­si­tois­ta vuot­ta teh­nyt työ­tä Jää­lin­jär­ven hyväk­si. Pal­kin­non vas­taa­not­ti­vat yhdis­tyk­sen keu­la­mies Bir­ger Yli­sauk­ko-oja sekä vara­pu­heen­joh­ta­ja Eero Lai­ne.


Maa­ti­lan elä­mää tutuksi

Jää­lin kou­lul­la jär­jes­te­tään tänä kesä­nä kol­me päi­vä­lei­riä, jois­ta ensim­mäi­se­nä on vuo­ros­sa far­mi­viik­ko, jos­sa tutus­tu­taan maa­ti­lan eläi­miin ja elä­mään. Seu­raa­val­la vii­koil­la tee­ma­na on luon­to ja vii­mei­sel­lä tutus­tu­taan juhan­nuk­seen. Lei­rien ohjaa­ji­na toi­mi­vat kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat ja lei­ri­läi­si­nä on 1.-3-luokkalaisia.


Kima­lai­set jal­ka­pal­loa pelaamassa

Voit­kos uskoa, että kima­lai­set oppi­vat pelaa­maan jal­ka­pal­loa? Entäs sen, että ne oppi­vat siir­te­le­mään lego­pa­li­koi­ta saa­dak­seen pal­kin­non tai että ne oppi­vat vetä­mään narus­ta, jot­ta saa­vat soke­ri­vet­tä teko­ku­kas­ta? Sitä et kui­ten­kaan var­maan uskoi­si, että kima­lai­set oppi­vat myös teke­mään yhteis­työ­tä ja odot­ta­maan toi­si­aan ras­kaan työn edessä. 

Kima­lais­tut­ki­ja Olli Lou­ko­lan tut­ki­muk­set vesit­tä­vät aja­tuk­sen tyh­mis­tä, pie­niai­voi­sis­ta pör­riäi­sis­tä, jot­ka eivät pys­tyi­si oppi­maan tai tuntemaan.