Ii

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).

Lue lisää

Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.

Lue lisää

Komp­pa­suo viher­tää taas – Vas­ta tule­vat vuo­det ja vuo­si­kym­me­net ker­to­vat ennal­lis­ta­mi­sen todel­li­sis­ta vaikutuksista

Tänään enti­nen tur­ve­suo, Komp­pa­suo Oijär­vel­lä näyt­tää tyys­tin eri­lai­sel­ta kuin vii­me syk­sy­nä. Komp­pa­suo on Mer­lin-hank­keen tur­ve­tuo­tan­nos­ta pois­tu­nut tark­kai­lusuo. Se on ensim­mäi­nen laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa toteu­tet­ta­va suo­kas­vil­li­suu­den palau­tus­han­ke Suo­mes­sa, ja sen toteut­ta­mis­ta ja tulok­sia seu­raa laa­ja jouk­ko asiantuntijoita.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Iis­sä juh­la­vuo­den klas­si­nen konsertti

Iin kir­kos­sa kuul­laan harv­nais­laa­tui­nen ja kor­kea­ta­soi­nen klas­si­sen musii­kin kon­sert­ti sun­nun­tai­na 13.10. Kysees­sä on 650v. juh­la­vuo­den klas­si­sen musii­kin pää­kon­sert­ti. Esiin­ty­mään saa­pu­vat kan­sain­vä­li­sen tason viu­lis­ti Man­fred Gräs­beck ja diplo­mi­pia­nis­ti ja ‑urku­ri Mai­ja Leh­to­nen. Molem­mat kon­ser­toi­vat pal­jon myös ulkomailla. 



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­lin­tu – laulujoutsen

Suo­men Lin­tu­jen­suo­je­lu­neu­vos­to valit­si lau­lu­jout­se­nen vuon­na 1981 kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen Suo­men kan­sal­lis­lin­nuk­si. Jout­se­nel­la on kui­ten­kin jo iki­van­ha ase­ma lin­tu­jen jou­kos­sa. Val­kea­na iso­na lin­tu­na lau­lu­jout­sen­ta pidet­tiin pyhä­nä eläi­me­nä, jon­ka uskot­tiin elä­vän ja liik­ku­van tämän- ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man välillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Ii hyväk­syi meri­tuu­li­voi­man kaavoitusaloitteen

Iin kun­nan­hal­li­tus päät­ti hyväk­syä Poo­kin meri­tuu­li­voi­mao­say­leis­kaa­van kaa­voi­tus­aloit­teen maa­nan­tai­ses­sa kokouk­ses­saan. Kysees­sä on Sky­born Renewables Poo­ki Oy:n kaa­voi­tus­aloi­te, jos­sa yhtiö esit­tää Iin kun­nan­hal­li­tuk­sel­le meri­tuu­li­voi­mao­say­leis­kaa­van laa­ti­mi­sen käyn­nis­tä­mis­tä Iin kun­nan sisäl­lä, Suo­men alue­ve­sil­lä maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kia noudattaen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus