Val­ta­rin kou­lun nuor­ten kou­lu­ter­veys­ky­se­ly — Koro­nae­pi­de­mia on vai­kut­ta­nut nega­tii­vi­ses­ti Iiläi­siin nuoriin

Val­ta­rin kou­lul­la on teh­ty kak­si kou­lu­ter­veys­ky­se­lyä vuo­si­na 2019 ja 2021. Kou­lu­ku­raat­to­ri Mari Oika­ri­nen teki näis­tä kyse­lyis­tä koos­teen, jon­ka poh­jal­ta kir­joi­tim­me tämä artikkelin.

Kyse­lyn vas­taus­ten perus­teel­la poi­kien tyy­ty­väi­syys on pysy­nyt ennal­laan, mut­ta tyt­tö­jen on las­ke­nut 20 pro­sen­til­la. Lisäk­si 76 pro­sent­tia pojis­ta ja 70 pro­sent­tia tytöis­tä koke­vat saa­van­sa tar­vit­taes­sa apua. Vaik­ka ahdis­tu­nei­suus on lisään­ty­nyt, nyky­ään nuo­ril­la on hel­pom­pi kes­kus­tel­la asiois­taan. Tyt­tö­jen tyy­ty­väi­syy­den las­ke­mi­sen lisäk­si ystä­vys­suh­tei­den tilan­teet ovat huo­non­tu­neet. Tyt­tö­jen koke­mus yhdes­tä lähei­ses­tä kave­ris­ta on las­ke­nut 16 pro­sen­til­la. Pojat koke­vat tilan­tees­sa paran­nus­ta. Heil­lä on parem­pi tilan­ne vuo­teen 2019 ver­rat­tu­na, ja useam­pi kokee omis­ta­van­sa lähei­sen ystä­vän. Huo­no itse­tun­to ja ahdis­tu­nei­suus ovat myös sel­väs­ti pahem­mal­la tasol­la tyt­tö­jen kuin poi­kien kannalta.

Koos­tees­sa oli myös koh­ta elin­ta­vois­ta, jon­ka mukaan 40 pro­sent­tia nuo­ris­ta ei syö aamu­pa­laa, eikä 34 pro­sent­tia kou­lu­lou­nas­ta. Vuo­teen 2019 ver­rat­tu­na tilan­ne on pysy­nyt sama­na muu­ten, mut­ta kou­lu­lou­naan kan­nal­ta paran­tu­nut. Unen­mää­rä on huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi, monet nuo­ret nuk­ku­vat alle 8 tun­tia arkisin.

Vaik­ka nuo­ris­ta 28 pro­sent­tia on sitä miel­tä, että Iis­sä on help­poa hank­kia huu­mei­ta, päih­tei­den (kuten alko­ho­lin, tupa­kan ja kan­na­bik­sen) käyt­tö on vähentynyt.

Vii­mei­sen vuo­den aika­na 21 pro­sent­tia oppi­lais­ta on koke­nut sek­su­aa­lis­ta häi­rin­tää ja 12 pro­sent­tia fyy­sis­tä uhkaa. Vii­kos­sa 5 pro­sent­tia on koke­nut olleen­sa kou­lu­kiusat­tu­na ja 15 pro­sent­tia koke­nut kiusaa­mis­ta netis­sä. Kui­ten­kin 30 pro­sent­tia on ker­to­nut kiusaa­mi­ses­ta jol­le­kin aikui­sel­le. Suu­rin osa oppi­lais­ta on saa­nut tukea opet­ta­jal­ta, kou­lu­terk­ka­ril­ta, ‑psy­ko­lo­gil­ta tai ‑kuraat­to­ril­ta. Lähes kaik­ki oppi­laat ovat sitä miel­tä, että vas­taa­no­toil­le on help­po päästä.

Kyse­lyn perus­teel­la tytöt koke­vat pahem­paa oloa, mut­ta poi­kia­kaan ei saa unoh­taa. Tyt­tö­jen ja poi­kien kas­va­tus voi olla eri­lai­nen jois­sain per­heis­sä. Aja­tel­laan, että poi­kien pitäi­si olla kovia eikä tun­teel­li­sia, kun taas tyt­tö­jen pitäi­si olla herk­kiä. Vaik­ka oikeas­ti se, miten asiat kokee joh­tuu ihmi­ses­tä itses­tään. Mil­lai­nen hänen his­to­rian­sa on, onko koke­nut kiusaa­mis­ta tai muu­ta. Kiusaa­mi­seen täy­tyy puut­tua. Nuor­ten täy­tyi­si uskal­taa puut­tua kiusaa­mi­seen, kos­ka aikui­set eivät tie­dä kai­kis­ta tapauksista.

Vii­me aikoi­na val­lin­nut koro­nae­pi­de­mia on vai­kut­ta­nut nega­tii­vi­ses­ti iiläi­siin nuo­riin. Yhtey­den­pi­to kave­rei­hin on vähen­ty­nyt ja ris­ti­rii­dat per­hees­sä ovat lisään­ty­neet. Kui­ten­kin vain pie­ni osa nuo­ris­ta kokee huol­ta tartunnoista.

Mari Oika­ri­nen ker­too, että kou­lu­koh­tai­nen oppi­las­huol­to­ryh­mä (OHR) on poh­ti­nut ensi luku­vuo­del­le tapo­ja paran­taa nuor­ten olo­ja. Esi­mer­kik­si aio­taan perus­taa “ker­ho­ja” tai mui­ta ryh­miä, jois­sa voi­si luo­da uusia ystävyyssuhteita.

Nuo­ren elä­mä koos­tuu kol­mes­ta osas­ta. Kou­lu, per­he ja vapaa-aika. Kou­lus­sa hen­ki­lö­kun­ta on vas­tuus­sa nuo­ris­ta, koto­na ja vapaa-ajal­la huol­ta­jat. Jos nuo­ri ei nuku tai syö riit­tä­väs­ti, nuo­ri ei voi hyvin. Huol­ta­jien teh­tä­vä oli­si huo­leh­tia näis­tä. Hei­dän pitäi­si muu­ten­kin enem­män kysel­lä kuu­lu­mi­sia ja antaa posi­tii­vis­ta palau­tet­ta. Ne ovat tär­kei­tä, kos­ka kuu­lu­mi­sia kyse­le­mäl­lä ja posi­tii­vis­ta palau­tet­ta anta­mal­la itse­tun­to kas­vaa, ja nuo­ri oppii ole­van­sa tärkeä.

Lumia Tuo­mi­kos­ki, Rian­na Neva­lai­nen, Tuo­mas Hek­ka­la ja Lil­ja Lohi

Jut­tu on syn­ty­nyt osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een kou­lu­jen välis­tä yhteistyötä