Puo­lu­eet otta­vat kan­taa Iin kehittämiseen

Ran­ta­poh­ja kysyi kun­ta­vaa­leis­sa Iis­sä ehdol­la ole­vien puo­luei­den edus­ta­jil­ta näke­myk­siä kun­nan talou­des­ta, elin­voi­man lisää­mi­ses­tä, vaa­li­kau­den tavoit­teis­ta, tuu­li­voi­mas­ta ja kylien kehittämisestä.

Kes­kus­tan Iin kun­nal­lis­jär­jes­tön sih­tee­ri Hel­ka Tapio sanoo, että puo­lu­een mie­les­tä sekä kun­ta­ve­ron nos­ta­mi­nen että kun­nan hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen ovat ikä­viä vaih­toeh­to­ja talou­den korjaamiseen.

– Vero­jen koro­tuk­seen ei mie­lel­lään men­nä. Kil­pail­taes­sa uusis­ta asuk­kais­ta pitää meil­lä olla myös kil­pai­lu­ky­kyi­nen vero­pro­sent­ti. Kiin­teis­tö­ve­ro­ja on vas­ta päi­vi­tet­ty, eikä niis­sä ole korot­ta­mis­ta. Hen­ki­lös­tö­re­surs­se­ja ja pal­ve­lui­den tar­jon­taa voi­daan tar­kas­tel­la ja elä­köi­ty­mi­siä pitää pys­tyä hyödyntämään.

Kun­nan mah­dol­li­suuk­sis­ta lisä­ve­lan ottoon kes­kus­ta tote­aa, että vel­ka­taak­ka tuli­si kye­tä vähentämään.

– Iis­sä on vuo­den 2020 tilin­pää­tök­sen mukaan vel­kaa 4898 euroa asu­kas­ta koh­den, kon­ser­ni mukaan lukien 7182 euroa asu­kas­ta koh­den ja lai­nan­hoi­to­ka­te on heik­ko, alle pro­sen­tin. Vel­ka­mää­rä on kas­va­nut suu­rien inves­toin­tien myö­tä. Inves­toin­tien tulee olla kes­tä­väl­lä tasol­la ja oli­si ollut hyvä pitää väli­vuo­si suu­ris­ta inves­toin­neis­ta. Iin tuli­si kye­tä vähen­tä­mään velkataakkaansa.

Iin elin­voi­maa kes­kus­ta lisäi­si panos­ta­mal­la asu­kas- ja yrityshankintaan.

– Uusi elin­kei­no-ohjel­ma on val­mis­tu­nut ja sen toteu­tu­mis­ta tulee seu­ra­ta ja rapor­toi­da val­tuu­te­tuil­le sään­nöl­li­ses­ti. Uusien vuo­kra-asun­to­jen tar­pee­seen tulee vastata.

Kes­kus­tan tär­kein tavoi­te tule­val­la vaa­li­kau­del­la on pitää Ii kas­va­va­na, kehit­ty­vä­nä ja itse­näi­se­nä kun­ta­na, jos­sa kun­ta­lai­set voi­vat elää hyvää elämää.

– Iis­sä on tur­val­li­nen ja viih­tyi­sä asuin- ja kas­vu­ym­pä­ris­tö. Toi­mi­vat ja hyvät perus­pal­ve­lut sekä har­ras­tuk­set ovat kun­ta­lai­sil­le tär­kei­tä. Iis­sä on mah­dol­li­suu­det ret­keil­lä ja har­ras­taa myös puh­taas­sa luon­nos­sa ja vesis­töis­sä, Tapio sanoo tavoitteista.

Tule­via tuu­li­voi­ma-aluei­ta tulee kes­kus­tan mie­les­tä tar­kas­tel­la tapauskohtaisesti.

– Ii on yksi tuu­li­voi­man edel­lä­kä­vi­jöis­tä, ja se näkyy tulois­sa. Mah­dol­li­ses­ti tule­via uusia aluei­ta tulee tar­kas­tel­la tapaus­koh­tai­ses­ti, kuun­nel­la maa­no­mis­ta­jia ja kun­ta­lai­sia. Asui­na­luei­den lähei­syy­teen ei suu­ria kes­kit­ty­miä pidä raken­taa ja tur­val­li­suus sekä mai­se­ma­nä­ky­mät on otet­ta­va huo­mioon. Mikä­li nyt kaa­vai­lus­sa ole­vat hank­keet ete­ni­si­vät, tar­koit­tai­si se, että noin 30 kilo­met­riä meren­ran­nik­koa Kuivaniemi–Olhava–Pohjois-Ii välil­lä oli­si val­jas­tet­tu tuu­li­voi­ma­loil­la, eikä se tun­nu enää kohtuulliselta.

Ii voi­si kes­kus­tan mie­les­tä par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä muun muas­sa palaut­ta­mal­la toi­min­taan lähineuvostot.

– Lähi­neu­vos­to­jen toi­min­nas­sa koh­dis­tus tulee suo­raan kylil­le ja tyh­jän­päi­väi­nen byro­kra­tia jää pois välis­tä. Todel­la hyviä hank­kei­ta toteu­tet­tiin nii­den kaut­ta. Kun­nan tuli­si har­joit­taa osal­lis­ta­vaa bud­je­toin­tia yhdes­sä kylien asuk­kai­den ja aluei­den yhdis­tys­ten kans­sa. Näin alu­een tär­keät hank­keet nousi­si­vat kär­keen. Rahoi­tus­ta hank­kei­siin ja tukea toteu­tuk­seen oli­si mah­dol­lis­ta saa­da myös ulko­puo­lel­ta. Kui­va­nie­men ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­ta on vään­net­ty niin pit­kään, että se on jo noloa kat­sel­ta­vaa. Oulun­kaa­ri on jär­jes­tä­nyt pal­ve­lui­ta aiem­min osit­tain ja sitä samaa on tar­koi­tus jär­jes­tää myös tule­vai­suu­des­sa, kos­ka se on kan­nat­ta­vaa. Näin on Oulu­kaa­ren tahol­ta ilmoi­tet­tu. Tila­ky­sy­myk­set tuli­si rat­kais­ta heti.

Kokoo­muk­sen Iin kun­nal­lis­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja Jus­si Kurt­ti­la sanoo, että mitään yhtä pelas­ta­vaa kei­noa talou­den oikai­se­mi­sek­si ei ole, vaan han­ka­la talous­ti­lan­ne vaa­tii monen­lai­sia korjausliikkeitä.

– Talou­den sopeu­tus­kei­no nume­ro yksi ei saa kui­ten­kaan olla kun­ta­lais­ten kuk­ka­rol­la käy­mi­nen. Työn vero­tus on Suo­mes­sa jo tapis­sa, eikä sitä voi enää kiris­tää. Sen sijaan pal­ve­lu­ja on pys­tyt­tä­vä tuot­ta­maan fik­sum­min ja tehok­kaam­min. Tavoit­teem­me on, että kun­nal­lis­ve­roa ei nos­te­ta val­tuus­to­kau­den aikana.

Veron­ko­ro­tuk­sen sijas­ta kokoo­muk­sen mie­les­tä pal­ve­lu­verk­koa tulee tar­kas­tel­la niin, että pal­ve­lui­ta tar­jo­taan kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti siel­lä, mis­sä niil­le on käyttäjiä.

– Hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­sen tulee tapah­tua ensi­si­jai­ses­ti pal­ve­lu­ver­kon tar­kas­te­lun myö­tä sekä elä­köi­ty­mis­ten kautta.

Kokoo­muk­sen mie­les­tä kun­nan lai­na­kan­ta on jo nyt kor­kea, eikä vel­ka­mää­rää voi­da kas­vat­taa loputtomiin.

– Syö­mä­vel­kaa ei pidä jat­kos­sa­kaan ottaa, vaan käyt­tö­ta­lou­den tulee pyö­riä ilman lai­na­ra­haa. Lai­na­ra­haa voi­daan käyt­tää joi­hin­kin tar­kas­ti har­kit­tui­hin investointeihin.

Kun­nan elin­voi­mai­suus raken­tuu puo­lu­een mukaan suu­res­ta mää­räs­tä eri tekijöitä.

– Perus­pal­ve­lui­den tulee olla toi­mi­via ja saa­vu­tet­ta­vis­sa. Tar­vi­taan moni­puo­li­sia ja laa­duk­kai­ta har­ras­tus- ja lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia, kult­tuu­ri­tar­jon­taa sekä moni­puo­lis­ta asun­to- ja tont­ti­tar­jon­taa uusien asuk­kai­den hou­kut­te­le­mi­sek­si. On tär­ke­ää, että Iis­sä on yri­tyk­sil­le hyvät edel­ly­tyk­set toi­mia ja työllistää.

Kokoo­muk­sen tär­kein tavoi­te tule­val­la val­tuus­to­kau­del­la on kun­nan talou­den saat­ta­mi­nen tasapainoon.

– Kun­ta­lais­ten pal­ve­luis­ta ja Iin säi­ly­mi­ses­tä itse­näi­se­nä kun­ta­na ei pys­ty­tä huo­leh­ti­maan ilman kes­tä­vää talout­ta. Talou­den saat­ta­mi­nen tasa­pai­noon vaa­tii puo­lueil­ta yhteis­tä tah­to­ti­laa ja tii­vis­tä yhteis­työ­tä. Talou­den tasa­pai­no­tus pitää pys­tyä teke­mään hei­ken­tä­mät­tä kun­nan elin­voi­maa ja hou­kut­te­le­vuut­ta asuin­paik­ka­na. Yrit­tä­jyyt­tä tuke­vat rat­kai­sut sekä lap­si­per­hei­den pal­ve­lui­hin panos­ta­mi­nen ovat täs­sä kes­kei­ses­sä asemassa.

Tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta kokoo­mus tar­kas­te­lee tapauskohtaisesti.

– Tuu­li­voi­maa on raken­net­tu Iihin pal­jon ja ylä­ra­ja puis­to­jen mää­räs­sä var­mas­ti lähes­tyy. Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen kate­go­ri­nen vas­tus­ta­mi­nen tai puo­lus­ta­mi­nen ei ole jär­ke­vää, vaan uusia hank­kei­ta tulee tar­kas­tel­la tapaus­koh­tai­ses­ti hyö­ty­jä ja hait­to­ja pun­ni­ten. Raken­ta­mi­ses­ta pää­tet­täes­sä tulee ottaa huo­mioon myl­ly­jen vai­ku­tuk­set aina­kin luon­non moni­muo­toi­suu­teen, aluei­den vir­kis­tys­käyt­töön ja mai­se­maan sekä tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen maa­no­mis­ta­jil­le ja kun­nal­le tuo­ma mer­kit­tä­vä talou­del­li­nen hyöty.

Ii voi­si par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä tasa­pai­noi­sen talou­den myötä.

– Tasa­pai­noi­nen talous on myös kylien elin­voi­man ja kehit­ty­mi­sen tae. Pää­tök­sen­teos­sa pitäi­si pys­tyä tun­nis­ta­maan kylien eri­tyis­piir­teet ja ‑tar­peet (väli­mat­kat, väes­tön­ke­hi­tys jne.) ja kehit­tää nii­tä sil­tä poh­jal­ta. Päät­tä­jien pitäi­si pys­tyä kat­so­maan asioi­ta koko kun­nan näkö­kul­mas­ta ja vält­tää kylä­po­li­ti­koin­tia sekä kai­ken­lais­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, Kurt­ti­la sanoo.

Perus­suo­ma­lais­ten Iin kun­nal­lis­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja Pet­ri Hyvö­nen sanoo, että ennen kun­ta­ve­ron nos­ta­mis­ta tai hen­ki­lös­tön vähen­tä­mis­tä pitää sel­vit­tää kun­nan kulurakenne.

– Ensin pitää sel­vit­tää, onko mis­tään kei­no­ja sääs­tää tai kar­sia kulu­ra­ken­net­ta hei­ken­tä­mät­tä pal­ve­lu­ja. Jos muu­ta kei­noa ei ole, sil­loin talout­ta voi kor­ja­ta nos­ta­mal­la veroja.

Vel­kaan­tu­mis­ta oli­si perus­suo­ma­lais­ten näke­myk­sen mukaan syy­tä estää.

– Lisä­vel­kaan­tu­mi­nen oli­si hyvä estää, mut­ta jos esi­mer­kik­si uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la saa­daan sääs­tö­jä tule­vai­suu­des­sa, niin sil­loin se kan­nat­taa. Esi­mer­kik­si uuteen päi­vä­ko­tiin inves­toi­mal­la voi­daan sääs­tää päi­vä­ko­te­ja yhdistämällä.

Iin elin­voi­maa perus­suo­ma­lai­set lisäi­si­vät yllä­pi­tä­mäl­lä pal­ve­lut lähel­lä kun­ta­lai­sia sekä luo­mal­la har­ras­te­mah­dol­li­suuk­sia ja yri­tyk­sil­le elinvoimaa.

Tule­van vaa­li­kau­den tär­kein tavoi­te perus­suo­ma­lai­sil­le on saa­da Iin kun­nan talous kuntoon.

– Lisäk­si tavoit­tee­na on teh­dä sel­lai­sia pää­tök­siä, joil­la kun­ta pär­jää ja kehittyy

Tuu­li­myl­ly­jen mää­rää ei perus­suo­ma­lais­ten mie­les­tä tuli­si enää lisätä.

– Kun­nas­sam­me alkaa olla jo pal­jon tuu­li­myl­ly­jä, joten lisää ei halu­ta. Raken­ne­taan nyt nämä, joil­le lupa on annet­tu, mut­ta ei enem­pää, Hyvö­nen sanoo.

Iin kun­ta voi Hyvö­sen mie­les­tä par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä pitä­mäl­lä pal­ve­lut, kuten kou­lut ja päi­vä­ko­dit myös sivukylillä.

– Ei jat­ku­va kes­kit­tä­mi­nen aja kuin sivu­ky­lät alas.

Sosia­li­de­mo­kraat­tien Iin kun­nal­lis­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja Ris­to Säk­ki­nen vas­taa, että kun­nal­lis­ve­roa voi­daan jou­tua nos­ta­maan kysyt­täes­sä kor­ja­taan­ko talout­ta kun­ta­ve­roa nos­ta­mal­la vai hen­ki­lö­kun­taa vähentämällä.

– Toi­min­to­jen tulee olla oikein­to­teu­tet­tu­ja oma­na työ­nä. On huo­leh­tia rahan­käy­tös­tä. Hal­val­la saa har­voin hyvää ja tör­sää­mäl­lä tuh­laa vähät­kin Kun­nal­lis­ve­roa voi­daan jou­tua nos­ta­maan, ehkä tilapäisesti.

Vel­kaa Ii voi ottaa Säk­ki­sen mie­les­tä lisää tie­tyin edellytyksin.

– Ii voi ottaa vel­kaa raken­nusin­ves­toin­tei­hin. Vain vält­tä­mät­tö­miin. Laa­dus­ta ei tule tin­kiä, vaan on sat­sat­ta­va laa­tuun. Pitää myös olla roh­keut­ta luo­pua huo­nois­ta kiin­teis­töis­tä ja teh­dä ter­vei­tä tilalle.

Iihin saa­daan lisää elin­voi­maa roh­keil­la teoilla.

– Sama roh­keus kuin ilmas­to­asiois­sa on voi­maa. Iin tulee olla edel­lä­kä­vi­jä elin­voi­mas­sa. Mat­ki­mal­la Oulua ja Kem­pe­let­tä emme pär­jää, Säk­ki­nen sanoo.

Sosia­li­de­mo­kraat­tien tule­van vaa­li­kau­den tär­kein tavoi­te on toi­mia iiläis­ten parhaaksi.

– Tavoit­tee­na on toi­mia kaik­kien iiläis­ten par­haak­si, jot­ta Ii on meil­le hyvä kun­ta. Tämä tar­koit­taa toi­min­taa kun­nas­sam­me sekä tule­vas­sa hyvinvointialueessa/ sotes­sa. Vah­va yhteis­työ vie eteen­päin, kylä­po­li­ti­koin­ti vetää taaksepäin.

Sosia­li­de­mo­kraa­tit halua­vat, että iiläi­siä kuul­tai­siin tuulivoimasta.

– Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen tuo muka­naan mer­kit­tä­vät kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot. Maa­kun­ta­kaa­va on luo­nut kehyk­set tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sel­le. Iin sosia­li­de­mo­kraa­tit ovat teh­neet val­tuus­toa­loit­teen laa­jem­man kan­sa­lais­kuu­le­mi­sen toteut­ta­mi­sek­si, jot­ta kun­nan­val­tuus­to toi­mii vii­saas­ti asias­sa. Oli­si syy­tä teh­dä myös seu­ran­ta­tut­ki­mus­ta toteu­tu­neen tuu­li­voi­man hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta. Pää­tös­ten tulee poh­jau­tua tie­toon enem­män kuin luuloon.

Ii voi par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä huo­leh­ti­mal­la koko kunnasta.

– Paras­ta on huo­leh­tia koko kun­nan asioi­den hoi­dos­ta. Tär­kein­tä on taa­ta, että iiläi­sil­lä on mah­dol­li­sim­man hyvin asiat riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä päin Iitä asuu. Kylien elin­voi­ma on riip­pu­vai­nen Iin Hami­nas­ta ja sitä ympä­röi­vis­tä alueis­ta. Jos taa­ja­mis­sa on vir­keyt­tä ja elä­mää, niin se voi luo­da ja tuo­da sitä muu­al­le­kin. Iil­lä on arvon­sa vain yhte­näi­se­nä, Säk­ki­nen sanoo.

Vasem­mis­to­lii­ton Iin kun­nal­lis­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja Tei­jo Lie­des ker­too, että puo­lu­een mie­les­tä tulo­ve­ron koro­tus on tak­so­jen koro­tus­ta tas­a­puo­li­sem­pi kei­no hank­kia tulo­ja kunnalle.

– Vaik­ka väliai­kai­nen tulo­ve­ro­pro­sen­tin korot­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta, tulee kei­noa käyt­tää vas­ta, kun muu ei auta. Hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta, jos löy­tyy teh­tä­vä, jos­sa työ­tä ei ole. Sil­loin­kin tule tar­kas­tel­la hen­ki­lös­tön koko­nais­mää­rää ja etsiä työn­ku­vat, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tehok­kaan pal­ve­lu­tuo­tan­non esi­mer­kik­si siir­tä­mäl­lä hen­ki­lös­töä toi­siin tehtäviin.

Vasem­mis­ton mie­les­tä lisä­lai­nan otta­mi­nen ei ole mahdotonta.

– Kos­ka korot ovat alhaal­la ja kun­ta saa lai­naa edul­li­ses­ti, kun­ta voi ottaa vie­lä vel­kaa inves­toin­tei­hin, joil­le voi­daan arvioi­da takai­sin­mak­suai­ka. Esi­mer­kik­si uusi Hami­nan päi­vä­ko­ti tulee ehdot­to­mas­ti inves­toi­da. Käyt­tö­ta­lous tulee edel­leen pysyt­tää sel­lai­sel­la tasol­la, että sii­hen ei vel­kaa ote­ta. Jos korot pysy­vät alhaal­la ja inflaa­tio hie­man koho­aa, velan otta­mi­nen ei ole iso riski.

Elin­voi­maa Iihin saa­daan Lie­dek­sen mukaan pit­kä­jän­tei­sel­lä poli­tii­kal­la, jos­sa huo­leh­di­taan aina­kin kol­mes­ta perusasiasta:

– On huo­leh­dit­ta­va jär­ke­väs­tä ja asu­tuk­sen ja elin­kei­no­toi­min­nan huo­mioon otta­vas­ta kaa­voi­tuk­ses­ta, hyvis­tä perus­pal­ve­luis­ta sekä maa­seu­tu­mai­sen, tur­val­li­sen ja viih­tyi­sän elä­mä­nym­pä­ris­tön tur­vaa­mi­ses­ta luon­non ehdoil­la. Tai­ka­kei­noa veto­voi­maan ei ole, mut­ta ter­ve itse­tun­to ja iiläi­nen iden­ti­teet­ti ovat hyvä lähtökohta.

Tule­van vaa­li­kau­den tär­kein tavoi­te vasem­mis­tol­la on tur­va­ta kun­nan pysy­mi­nen itse­näi­se­nä kuntana.

– Tämä edel­lyt­tää kes­tä­vää talout­ta ja elin­voi­mai­suut­ta, mut­ta myös erot­tu­mis­ta toi­sis­ta Oulun seu­dun kun­nis­ta posi­tii­vi­ses­ti. Ilmas­to­työ on ollut täs­tä hyvä esi­merk­ki, mut­ta erot­tu­mis­ta tar­vi­taan laa­jem­min, ja se saa­vu­te­taan hyvin jär­jes­te­tyil­lä ja tehok­kail­la palveluilla.

Tuu­li­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­seen Lie­des suh­tau­tuu varauksella.

– Ollin­kor­ven tuu­li­voi­ma­puis­to on supis­tu­mas­sa ilmei­ses­ti noin 15 voi­ma­lan puis­tok­si. Tämä on hyväk­syt­tä­vis­sä voi­ma­loi­den jär­ke­väl­lä sijoit­ta­mi­sel­la. Sen jäl­keen alka­vat raken­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­det olla käy­tet­ty. Kova­sin­kan­kaan alu­een voi­ma­la­hank­kei­ta arvos­tel­laan, eikä kun­nan int­res­sis­sä ole tukea kun­ta­lais­ten voi­mak­kaas­ti vas­tus­ta­maa han­ket­ta. Merel­le raken­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta, mut­ta se ei näy­tä ete­ne­vän ilmei­ses­ti lii­an kal­lii­den kus­tan­nus­ten vuoksi.

Ii voi­si vasem­mis­ton mie­les­tä par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä kun­nan elin­voi­mai­suu­den turvaamisella.

– Tämä puo­les­taan tur­va­taan par­hai­ten tur­vaa­mal­la kes­kus­taa­ja­man ja sen lie­vea­luei­den elin­voi­mai­suus ja työ­pai­kat sekä työ­voi­man saa­ta­vuus. Nämä pyr­ki­myk­set ovat jos­sain mää­rin ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta jos kun­nan elin­voi­mai­set alu­eet alka­vat taan­tua, ei kylien­kään pal­ve­luis­ta ja elin­voi­mas­ta ole mah­dol­lis­ta huo­leh­tia. Kun­nan tulee tukea voi­mak­kaas­ti kylien omaa aktii­vi­suut­ta ja hakea rat­kai­su­ja: jos pal­ve­lua ei voi tuot­taa nykyi­sel­lä raken­teel­la tehok­kaas­ti, täy­tyy muut­taa pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta­po­ja, siis ei lak­kaut­taa, vaan tuot­taa eri taval­la ja mah­dol­li­ses­ti eri paikassa.

Iin Vih­reät ry:n puheen­joh­ta­ja Heli-Han­ne­le Haa­pa­nie­mi nime­ää hen­ki­lös­tön kun­nan tär­keim­mäk­si voi­ma­va­rak­si kysyt­täes­sä kor­ja­taan­ko talout­ta veron­ko­ro­tuk­sil­la vai henkilöstövähennyksillä.

– Kun­tien ja kun­tayh­ty­mien kuluis­ta noin puo­let ovat hen­ki­lös­tö­ku­lu­ja. Osaa­va ja hyvin­voi­va hen­ki­lös­tö on kun­nan tär­kein voi­ma­va­ra. Päte­vän hen­ki­lö­kun­nan saa­mi­nen on iso haas­te. Pal­ve­lu­tar­peet, kun­tien teh­tä­vät ja toi­min­ta­ta­vat muut­tu­vat, joten teh­tä­vän­ku­via tulee tar­kas­tel­la sään­nöl­li­ses­ti. Elä­köi­ty­mis­ten yhtey­des­sä tulee etsiä sääs­tö­jä myös hen­ki­lös­tön mää­räs­tä. Ennen veron­ko­ro­tuk­siin tur­vau­tu­mis­ta pitää vah­vis­taa toi­mia asuk­kai­den ja yri­tys­ten saa­mi­sek­si. On käy­tä­vä läpi jär­ke­vät sääs­töt, yhteis­työ mui­den kun­tien kans­sa, kil­pai­lut­ta­mi­nen, toi­min­nal­li­set kokei­lut ja raken­teel­li­set uudistukset.

Kun­ta voi Haa­pa­nie­men mie­les­tä ottaa lisää vel­kaa tie­tyin edellytyksin.

– Iis­sä on inves­toi­tu voi­mak­kaas­ti vel­ka­ra­hal­la. Inves­toin­ti voi olla tuot­ta­va, jos se paran­taa kun­nan kas­vue­del­ly­tyk­siä, lisää asu­kas­mää­rää ja sitä kaut­ta vero­tu­lo­ja. Kun­nan aktii­vi­nen kehit­tä­mi­nen vaa­tii rahoi­tus­ta, eivät­kä velan­hoi­to­ku­lut saa vaa­ran­taa pal­ve­lui­ta. Ris­kit tulee tun­nis­taa ja nii­hin varau­tua, vaik­ka lai­no­jen hoi­to­ku­lut ovat alhaiset.

Vih­reät lisäi­si­vät Iin elin­voi­maa hyvin­voi­vien ihmis­ten kautta.

– Elin­voi­mal­la tar­koi­te­taan yleen­sä yri­tys­toi­min­nan kas­vua ja elin­kei­no­toi­min­nan edel­ly­tys­ten kehit­tä­mis­tä. Laa­jem­min elin­voi­ma kyt­ke­tään hyvin­voin­tiin, jol­loin sii­nä koros­tu­vat työ­pai­kat, työ­voi­man saan­ti ja toi­meen­tu­lo­mah­dol­li­suu­det. Hyvin­voi­vat ihmi­set jak­sa­vat opis­kel­la, har­ras­taa, työs­ken­nel­lä ja huo­leh­tia lähei­sis­tään. Osal­li­suu­den ulko­puo­lel­le jää­mi­nen, sai­ras­ta­vuus, työt­tö­myys ja pie­ni­tu­loi­suu­teen kyt­key­ty­vät toi­meen­tu­lo­vai­keu­det ovat haas­tei­ta, joi­hin vas­taa­mal­la kun­nan elin­voi­maa voi­daan lisä­tä. Tun­nis­ta­mal­la lisäk­si luon­non sekä kult­tuu­ri­ses­ti elä­vän ympä­ris­tön mer­ki­tys, voi­daan kun­nan elin­voi­maa vah­vis­taa kestävästi.

Vih­rei­den tär­kein tavoi­te tule­val­la vaa­li­kau­del­la on pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen talou­del­li­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la yhteis­työs­sä kun­ta­lais­ten, viran­hal­ti­joi­den ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kans­sa. Pää­tök­sen­teon val­mis­te­lun tulee olla avoin­ta ja eri vaih­toeh­dot pitää esi­tel­lä jo valmisteluvaiheessa.

Uusia tuu­li­voi­ma-aluei­ta ei Haa­pa­nie­men mukaan tule tavoitella.

– Jo kaa­voi­te­tut on syy­tä saa­da raken­tu­maan. Moni­puo­lis­ta uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­toa tar­vi­taan. Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen vai­ku­tus luon­toon on voi­ma­kas, eikä moni­muo­toi­suu­den vaa­li­mi­nen saa jää­dä ilmas­to­ta­voit­tei­den jal­koi­hin. Luon­non kan­to­ky­vyn ja ihmis­ten sie­to­ky­vyn raja alkaa tul­la Iis­sä vastaan.

Ii voi par­hai­ten huo­leh­tia kylien­sä kehi­tyk­ses­tä huo­leh­ti­mal­la koko kun­nan kehityksestä.

– Uudes­sa elin­kei­no-ohjel­mas­sa on toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia useal­le alu­eel­le. Aktii­vi­ses­ti toi­mi­vas­sa kylien neu­vot­te­lu­kun­nas­sa kes­kus­tel­laan ajan­koh­tai­sis­ta asiois­ta, jae­taan koke­muk­sia, teh­dään aloit­tei­ta ja syven­ne­tään yhteis­työ­tä kylien, yhdis­tys­ten ja kun­nan välil­lä. Kylä- ja asu­ka­syh­dis­tyk­set eivät kata koko kun­taa ja osa kun­ta­lai­sis­ta on vaa­ras­sa jää­dä ulko­puo­li­sik­si täs­tä kehittämisestä.