Oijär­ven sään­nös­te­ly puhut­taa pai­kal­li­sia ja mökkiläisiä

Oijär­ven veden­kor­keut­ta on sään­nös­tel­ty nykyi­sen ohjeis­tuk­sen mukaan vuo­des­ta 2012. Sään­nös­te­lyn tavoit­teek­si on tuol­loin ase­tet­tu jär­ven saa­mi­nen luon­nol­li­sem­man kal­tai­sek­si sekä Kui­va­joen vir­taa­maan koh­dis­tu­van vaih­te­lun pienentäminen. 

Sään­nös­te­lyl­lä on pyrit­ty myös luo­maan jär­veen puh­dis­ta­va kevät­tul­va sekä paran­ta­maan vir­kis­tys­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia. Sään­nös­te­ly on ollut toi­mi­vaa ja ylei­sö­pa­lau­te sen suju­vuu­des­ta vähäis­tä. Vii­me vuo­den aika­na on Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus kui­ten­kin saa­nut Oijär­ves­tä enem­män sään­nös­te­lyä kos­ke­vaa palau­tet­ta, ja aiheen tii­moil­ta pää­dyt­tiin jär­jes­tä­mään ylei­nen tie­do­tus- ja keskustelutilaisuus. 

Nuo­ri­so­seu­ran­ta­lo Sam­po­las­sa pide­tys­sä tilai­suu­des­sa alus­ta­ji­na toi­mi­vat Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen vesis­töyk­si­kön pääl­lik­kö Tero Väi­sä­nen sekä vesi­ta­lous­asian­tun­ti­ja Riku Eske­li­nen, jon­ka hoi­dos­sa Oijär­ven sään­nös­te­ly on ollut vuo­des­ta 2020 lähtien.

Nykyi­sel­lään sään­nös­te­ly­pa­toa ava­taan ennen kevät­tul­vaa sen ver­ran, että jäät saa­daan irro­tet­tua padol­ta. Vir­taa­man lisään­tyes­sä luuk­ku­ja ava­taan vaiheittain.

– Juok­su­tuk­sen lisäyk­set teh­dään varoen sekä Kui­va­joen jää­ti­lan­ne huo­mioi­den. Juok­su­tuk­sen on kui­ten­kin olta­va riit­tä­vän suur­ta, ettei jär­veen syn­ny tul­va­va­hin­ko­vaa­raa, Eske­li­nen mainitsi.

Nykyi­sen käy­tän­nön myö­tä on Mur­sun­jär­ven eli Oijär­vi-Olha­va ‑maan­tien ete­lä­puo­lel­le jää­vän Oijär­ven osan veden­kor­keus pysy­tel­lyt alku­ke­säs­tä pidem­pään kor­keal­la tasol­la, mil­lä on ollut hei­ken­tä­vä vai­ku­tus Mur­sun­jär­ven Natu­ra-alu­een lin­nus­toon. Eske­li­sen mukaan tilan­net­ta pyri­tään kor­jaa­maan hie­man nopeam­mal­la kevät­tul­van las­ke­mi­sel­la, ettei­vät lin­tu­jen pesi­mä­pai­kat jää lii­an pit­käk­si aikaa veden alle. Ylei­sön jou­kos­ta hok­sau­tet­tiin, että Mur­sun­jär­ven veden­kor­keu­teen vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti myös maan­tie­sil­lan koh­dal­la ole­van vir­taa­ma-aukon ahtaus.

Kii­vain­ta kes­kus­te­lua tilai­suu­des­sa herät­ti­vät Väi­sä­sen ja Eske­li­sen esit­tä­mät suun­ni­tel­mat sään­nös­te­ly­pa­don kor­vaa­mi­ses­ta pohjapadolla.

– Val­tiol­la on tavoit­tee­na luo­pua sään­nös­te­lys­tä kaik­kial­la, mis­sä se suin­kin mah­dol­lis­ta on, kos­ka pados­ta aiheu­tuu val­tiol­le kulu­ja. Aikai­sem­min Oijär­vel­lä on tul­va­suo­je­lu rat­kais­sut sään­nös­te­ly­tar­peen, nykyi­sin sään­nös­te­ly yri­te­tään hoi­taa niin, että vesi­pin­ta käyt­täy­tyy kuin luon­non­ti­lai­nen jär­vi. Samal­la huo­mioi­daan valu­ma-alue koko­nai­suu­te­na, ja sil­le pyri­tään hake­maan rat­kai­sua, joka mah­dol­lis­taa muun muas­sa kalan­nousun. Samal­la pyri­tään enna­koi­maan ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia, Eske­li­nen taustoitti.

Kuu­li­joi­ta aja­tus poh­ja­pa­dos­ta ei vakuut­ta­nut, sil­lä sään­nös­te­ly­ka­na­vaan poh­ja­pa­to ei mah­du, joten se oli­si raken­net­ta­va jär­ven puo­lel­le. Sil­loin kul­ku veneel­lä kana­van var­ren kiin­teis­töil­le estyi­si. Epäil­tiin myös, että poh­ja­pa­to pahen­tai­si jär­ven liet­ty­mis­tä, kun kor­te ja tur­ve kerään­tyi­si­vät padon ylä­puo­lel­le. Nykyi­sel­lään sään­nös­te­ly­pa­to pitää jär­ven puh­taa­na. Lisäk­si esi­tet­tiin pel­ko, että poh­ja­pa­to pidät­täi­si lii­kaa vet­tä, mikä joh­tai­si kesä­mök­kien kastumiseen. 

– Pelas­tus­lai­tok­sen toi­mes­ta­kin suo­ja­taan vain vaki­tui­seen asu­mi­seen käy­tet­tä­vät kiin­teis­töt, vapaa-ajan asun­nois­ta pitää huo­leh­tia omis­ta­jan itse, kuu­li­jat muistuttivat.

Riku Eske­li­nen rau­hoit­te­li ylei­söä totea­mal­la, että kyse on vas­ta selvityksestä. 

– Sel­vi­tys­työs­sä nime­no­maan ver­ra­taan hank­keen vai­ku­tuk­sia nyky­ti­laan. Jos ongel­mien tode­taan lisään­ty­vän, ei rat­kai­suun tie­ten­kään men­nä. Samal­la teh­dään myös kai­raus­tut­ki­muk­sia, sil­lä vie­lä ei tie­de­tä sitä­kään, onko pato­ra­ken­net­ta mah­dol­lis­ta toteut­taa. Poh­ja­pa­to voi siis jää­dä koko­naan toteut­ta­mat­ta, jos sel­vi­tys sil­tä näyttää.

Sel­vi­tyk­seen ote­taan Oijär­ven osal­ta mukaan myös jär­jes­tel­mä, mis­sä robot­ti hoi­taa sään­nös­te­lyä auto­maat­ti­ses­ti sää­en­nus­tei­den mukaan, kun nykyi­sin kau­ko­käyt­töä ohjaa ihmi­nen. Auto­maa­tio on jo käy­tös­sä muu­ta­mis­sa koh­teis­sa muu­al­la Suomessa.