Oijär­ven sään­nös­te­ly puhut­taa pai­kal­li­sia ja mökkiläisiä

Yksi Oijärven säännöstelyn solmukohdista on järvisilta, jonka aukko on niin pieni, että veden virtaus järven eri osien välillä ei ole riittävää.Yksi Oijärven säännöstelyn solmukohdista on järvisilta, jonka aukko on niin pieni, että veden virtaus järven eri osien välillä ei ole riittävää.

Oijär­ven veden­kor­keut­ta on sään­nös­tel­ty nykyi­sen ohjeis­tuk­sen mukaan vuo­des­ta 2012. Sään­nös­te­lyn tavoit­teek­si on tuol­loin ase­tet­tu jär­ven saa­mi­nen luon­nol­li­sem­man kal­tai­sek­si sekä Kui­va­joen vir­taa­maan koh­dis­tu­van vaih­te­lun pienentäminen. 

Sään­nös­te­lyl­lä on pyrit­ty myös luo­maan jär­veen puh­dis­ta­va kevät­tul­va sekä paran­ta­maan vir­kis­tys­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia. Sään­nös­te­ly on ollut toi­mi­vaa ja ylei­sö­pa­lau­te sen suju­vuu­des­ta vähäis­tä. Vii­me vuo­den aika­na on Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus kui­ten­kin saa­nut Oijär­ves­tä enem­män sään­nös­te­lyä kos­ke­vaa palau­tet­ta, ja aiheen tii­moil­ta pää­dyt­tiin jär­jes­tä­mään ylei­nen tie­do­tus- ja keskustelutilaisuus. 

Nuo­ri­so­seu­ran­ta­lo Sam­po­las­sa pide­tys­sä tilai­suu­des­sa alus­ta­ji­na toi­mi­vat Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen vesis­töyk­si­kön pääl­lik­kö Tero Väi­sä­nen sekä vesi­ta­lous­asian­tun­ti­ja Riku Eske­li­nen, jon­ka hoi­dos­sa Oijär­ven sään­nös­te­ly on ollut vuo­des­ta 2020 lähtien.

Nykyi­sel­lään sään­nös­te­ly­pa­toa ava­taan ennen kevät­tul­vaa sen ver­ran, että jäät saa­daan irro­tet­tua padol­ta. Vir­taa­man lisään­tyes­sä luuk­ku­ja ava­taan vaiheittain.

– Juok­su­tuk­sen lisäyk­set teh­dään varoen sekä Kui­va­joen jää­ti­lan­ne huo­mioi­den. Juok­su­tuk­sen on kui­ten­kin olta­va riit­tä­vän suur­ta, ettei jär­veen syn­ny tul­va­va­hin­ko­vaa­raa, Eske­li­nen mainitsi.

Nykyi­sen käy­tän­nön myö­tä on Mur­sun­jär­ven eli Oijär­vi-Olha­va ‑maan­tien ete­lä­puo­lel­le jää­vän Oijär­ven osan veden­kor­keus pysy­tel­lyt alku­ke­säs­tä pidem­pään kor­keal­la tasol­la, mil­lä on ollut hei­ken­tä­vä vai­ku­tus Mur­sun­jär­ven Natu­ra-alu­een lin­nus­toon. Eske­li­sen mukaan tilan­net­ta pyri­tään kor­jaa­maan hie­man nopeam­mal­la kevät­tul­van las­ke­mi­sel­la, ettei­vät lin­tu­jen pesi­mä­pai­kat jää lii­an pit­käk­si aikaa veden alle. Ylei­sön jou­kos­ta hok­sau­tet­tiin, että Mur­sun­jär­ven veden­kor­keu­teen vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti myös maan­tie­sil­lan koh­dal­la ole­van vir­taa­ma-aukon ahtaus.

Kii­vain­ta kes­kus­te­lua tilai­suu­des­sa herät­ti­vät Väi­sä­sen ja Eske­li­sen esit­tä­mät suun­ni­tel­mat sään­nös­te­ly­pa­don kor­vaa­mi­ses­ta pohjapadolla.

– Val­tiol­la on tavoit­tee­na luo­pua sään­nös­te­lys­tä kaik­kial­la, mis­sä se suin­kin mah­dol­lis­ta on, kos­ka pados­ta aiheu­tuu val­tiol­le kulu­ja. Aikai­sem­min Oijär­vel­lä on tul­va­suo­je­lu rat­kais­sut sään­nös­te­ly­tar­peen, nykyi­sin sään­nös­te­ly yri­te­tään hoi­taa niin, että vesi­pin­ta käyt­täy­tyy kuin luon­non­ti­lai­nen jär­vi. Samal­la huo­mioi­daan valu­ma-alue koko­nai­suu­te­na, ja sil­le pyri­tään hake­maan rat­kai­sua, joka mah­dol­lis­taa muun muas­sa kalan­nousun. Samal­la pyri­tään enna­koi­maan ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia, Eske­li­nen taustoitti.

Kuu­li­joi­ta aja­tus poh­ja­pa­dos­ta ei vakuut­ta­nut, sil­lä sään­nös­te­ly­ka­na­vaan poh­ja­pa­to ei mah­du, joten se oli­si raken­net­ta­va jär­ven puo­lel­le. Sil­loin kul­ku veneel­lä kana­van var­ren kiin­teis­töil­le estyi­si. Epäil­tiin myös, että poh­ja­pa­to pahen­tai­si jär­ven liet­ty­mis­tä, kun kor­te ja tur­ve kerään­tyi­si­vät padon ylä­puo­lel­le. Nykyi­sel­lään sään­nös­te­ly­pa­to pitää jär­ven puh­taa­na. Lisäk­si esi­tet­tiin pel­ko, että poh­ja­pa­to pidät­täi­si lii­kaa vet­tä, mikä joh­tai­si kesä­mök­kien kastumiseen. 

– Pelas­tus­lai­tok­sen toi­mes­ta­kin suo­ja­taan vain vaki­tui­seen asu­mi­seen käy­tet­tä­vät kiin­teis­töt, vapaa-ajan asun­nois­ta pitää huo­leh­tia omis­ta­jan itse, kuu­li­jat muistuttivat.

Riku Eske­li­nen rau­hoit­te­li ylei­söä totea­mal­la, että kyse on vas­ta selvityksestä. 

– Sel­vi­tys­työs­sä nime­no­maan ver­ra­taan hank­keen vai­ku­tuk­sia nyky­ti­laan. Jos ongel­mien tode­taan lisään­ty­vän, ei rat­kai­suun tie­ten­kään men­nä. Samal­la teh­dään myös kai­raus­tut­ki­muk­sia, sil­lä vie­lä ei tie­de­tä sitä­kään, onko pato­ra­ken­net­ta mah­dol­lis­ta toteut­taa. Poh­ja­pa­to voi siis jää­dä koko­naan toteut­ta­mat­ta, jos sel­vi­tys sil­tä näyttää.

Sel­vi­tyk­seen ote­taan Oijär­ven osal­ta mukaan myös jär­jes­tel­mä, mis­sä robot­ti hoi­taa sään­nös­te­lyä auto­maat­ti­ses­ti sää­en­nus­tei­den mukaan, kun nykyi­sin kau­ko­käyt­töä ohjaa ihmi­nen. Auto­maa­tio on jo käy­tös­sä muu­ta­mis­sa koh­teis­sa muu­al­la Suomessa.