Kulttuurikoti Salmelan Äänipolku-projekti käynnistyi työpajasta, johon kutsuttiin kymmenkunta Aseman ja Ylirannan seudulla pitkään asunutta henkilöä. Työpajan ideana oli kerätä talteen heidän tarinoitaan, joista osa käsitteli kertojan lapsuusmuistoja ja jotkut muita alueen tapahtumia tai siellä asuneita persoonia. Lisäksi joukkoon mahtui kuvitteellistakin tarinaa.
Työpajassa kerätyn materiaalin lisäksi saatiin myöhemmin mukaan myös lasten näkökulmaa Aseman koulun Tuulin kirjoittamalla tarinalla. Materiaalin yhdistävänä tekijänä on joki, joka on tavalla tai toisella läsnä kaikissa tarinoissa.
Kulttuurikoti Salmelan Annamari Salmi-Vilhunen kertoo, että Äänipolun ajatuksena on muodostaa reitti, jonka varrella on äänirasteja. Rastit avautuvat kuunneltaviksi älypuhelimen QR-koodilla, ja tarinoiden ohella kohteissa kuultava materiaali sisältää musiikkia ja lasten lauluja sekä muitakin luonnon ja ympäristön ääniä.
– Erikoisuutena on mukana voimalaitoksen ympäristöstä tallennettuja ääniä, jotka ovat muodostuneet muuntamalla alueen sähkömagneettinen säteily ääneksi, kertoo Äänipolun tallenteista vastaava iiläislähtöinen äänisuunnittelija ja ‑taiteilija Jussi Alaraasakka.
Tallenteisiin koottujen tarinoiden lukijana toimii muiden muassa iiläisille tuttu kulttuuripersoona Anna-Kaisa Järvi, joka on myös koostanut yhden tarinoista. Äänirastit sijaitsevat Iijoen eteläpuolella Valto Pernun talon pihapiirissä sekä muualla Aseman ympäristössä. Joen pohjoispuolelta niitä löytyy puolestaan Kulttuurikoti Salmelan luota ja Myllytörmän alapuolelta sekä Palukasta ja Ylirannalta. PVO-Vesivoiman rasti sijoitetaan Marionin kauhan luokse.
Kaikkiaan reitin varrelle rakentuu kahdeksan rastipistettä, joista jokaisesta löytyy QR-koodin, reitin kartan sekä lyhyen infon sisältävä taulu. Taulut sijoitetaan siten, että rastit pystyy kiertämään omatoimisesti ja haluamassaan järjestyksessä. Salmi-Vilhusen mukaan reitti mahdollistaa myös yhteiskierrokset esimerkiksi ikäihmisille tai muille, jotka eivät älypuhelimia itse käytä.
– Lisäksi tarinat on myöhemmin mahdollista viedä kuultaviksi muuallekin, esimerkiksi palvelutaloihin. Äänitteet toimivat osaltaan myös tärkeänä kulttuuriperinnön tallentajana, hän mieltää.
Äänipolku-reitti avataan yleisölle Kulttuurikoti Salmelan 18.5. järjestettävässä Huoviskylän kevättapahtumassa, jonka ajankohdaksi on valittu Eeron nimipäivä taiteilija Eero Salmen mukaan. Kevättapahtumaan on suunniteltu yhteiskuljetusta, mutta sen toteutuminen on vielä kiinni rahoituksen saamisesta. Taloudellista tukea hanke on jo saanut muun muassa Valto Pernun Säätiöltä sekä PVO:lta. Salmi-Vilhusen mukaan työtä on tehty jo paljon myös vapaaehtoisvoimin.
– Olemme saaneet myös huomata, että hankkeemme – Kulttuurikoti Salmelan muiden tapahtumien tavoin – on lisännyt ihmisten välistä vuorovaikutusta ja keskustelua sekä luonut yhteisöllisyyttä. Työpajassakin yhteiset muistelot nostivat esiin aina uusiakin muistoja ja kertomuksia, ja ihmisten innostuminen innostaa itseäkin. Kaikkia tarinoita ei tietysti voida julkisesti kertoakaan, ja sen suhteen olemme pyrkineet olemaan tarkkoja, etteivät Äänipolun tarinat ketään loukkaa.
Äänipolun ja kevättapahtuman ohella Kulttuurikoti Salmelan tulevan kesän hankkeisiin kuuluu Villa Kauppilassa heinäkuussa pidettävä taidenäyttely, johon Eero Salmen teosten lisäksi tulee taidetta iiläiseltä Marja-Leena Pernulta sekä Jakkukylässä asuvalta Teuvo Päkkilältä, jota Eero Salmi aikoinaan perehdytti maalaamisen saloihin.