Hen­ki­lös­tö­ra­port­ti syy­nis­sä – sai­raus­pois­sao­lot huo­let­ta­vat valtuustoa

Iin kun­nan tuo­re hen­ki­lös­tö­ra­port­ti oli kun­nan­val­tuus­ton syy­nis­sä vii­me vii­kol­la. Raport­tia esit­te­li hyvin­voin­ti­joh­ta­ja Jan­ne Puo­li­tai­val.

Vuon­na 2022 Iin kun­nal­la oli työ- tai vir­ka­suh­tei­sia työn­te­ki­jöi­tä 577 kap­pa­let­ta, mikä on lähes 30 hen­ki­löä vähem­män kuin edel­lis­vuon­na. Kun­nan hen­ki­lös­tön kes­ki-ikä on 45,9 vuotta.Vakituisia yli 60-vuo­tiai­ta hen­ki­löi­tä on töis­sä 48, jois­ta ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­puo­lel­le työs­ken­te­lee yli puolet.

Iin kun­nas­sa aloit­ti vii­me vuon­na 15 uut­ta työn­te­ki­jää, ja 51 pal­ve­lus­suh­det­ta päät­tyi. Eläk­keel­le jäi 14 hen­ki­löä, ja 11 ruo­ka­pal­ve­lu­työn­te­ki­jää ja toi­mi­ti­la­huol­ta­jaa siir­tyi sote-uudis­tuk­sen myö­tä hyvin­voin­tia­lu­een kaut­ta liik­keen­luo­vu­tuk­sel­la in-house yhtiöön.

Irti­sa­nou­tu­mi­sia oli 26 kap­pa­let­ta. Aikai­sem­min kun­nan työ­teh­tä­vis­tä irti­sa­nou­tu­neil­le on teh­ty läh­tö­haas­tat­te­lu­ja, joi­den avul­la on kar­toi­tet­tu irti­sa­nou­tu­mi­sen syi­tä ja koke­muk­sia Iin kun­nas­ta työ­nan­ta­ja­na. Vii­me vuon­na läh­tö­haas­tat­te­lu­ja ei ole toteu­tet­tu, sil­lä kun­nas­sa ei ole ollut henkilöstösuunnittelijaa.

Läh­tö­haas­tat­te­lut on hyvin­voin­ti­joh­ta­jan mukaan tar­koi­tus ottaa uudel­leen käyt­töön, kun­han kun­taan saa­daan uusi henkilöstösuunnittelija.

– Pala­taan sii­hen mal­liin, että aina kun hen­ki­lö irti­sa­nou­tuu, niin kysel­lään sit­ten, että mik­si läh­dit ja mil­lai­nen työ­paik­ka Iin kun­ta oli, sanoo Jan­ne Puolitaival.

Iin kun­nas­sa on tapah­tu­nut kovaa nousua sai­raus­pois­sao­lois­sa jo kah­den vuo­den ajan. Vuon­na 2022 sai­raus­pois­sao­lo­ja kun­nas­sa oli 26,5 päi­vää hen­ki­lö­työ­vuot­ta koh­den. Vuon­na 2021 vas­taa­va luku oli 21 päivää.

Koro­na­vi­rus oli kol­man­nek­si suu­rin sai­raus­pois­sao­lo­jen aiheut­ta­ja. Eni­ten sai­raus­pois­sao­lo­ja ker­tyi mie­len­ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä sekä tuki- ja lii­kun­tae­lin­sai­rauk­sien takia. 

– Mie­len jak­sa­mi­sen kans­sa on haas­tei­ta. Se on sem­moi­nen asia, mihin pyri­tään löy­tä­mään kei­no­ja, joil­la työn­te­ki­jät jak­sai­si­vat työ­elä­mää parem­min. Toki kaik­ki tie­de­tään var­mas­ti, että nämä har­voin on pel­käs­tään työs­tä joh­tu­via asioi­ta, vaan erit­täin­kin monisyisiä. 

Sai­raus­pois­sao­lo­jen pie­nen­tä­mi­sek­si on alet­tu teh­dä toi­men­pi­tei­tä. Kuu­kausit­tain pidet­tääs­sä esi­hen­ki­lö­foo­ru­mis­sa on kes­ki­tyt­ty työ­hy­vin­voin­tiin ja työ­hy­vin­voin­ti­toi­min­taa on lisät­ty, ja esi­mer­kik­si var­hai­sen tuen mal­li on päi­vi­tet­ty. Lisäk­si sai­raus­pois­sao­lo­ja on alet­tu seu­ra­ta toi­mia­loit­tain kuu­kausit­tais­ten raport­tien avul­la, ja yhteis­työ­tä työ­ter­vey­den kans­sa on tii­vis­tet­ty. Kun­ta on myös vähen­tä­nyt sai­raus­ta­pauk­sien oman ilmoi­tuk­sen pois­sao­lo­päi­viä aikai­sem­mas­ta vii­des­tä kolmeen.

– Aja­tuk­se­na on se, että saa­daan sit­ten ehkä nii­tä diag­noo­se­ja sel­vil­le parem­min, että mik­si hen­ki­löt on pois­sa. Muu­toin­kin se toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­taa sii­hen pois­sao­lo­jen mää­rään, Puo­li­tai­val toteaa.

Puo­li­tai­val uskoo toi­men­pi­tei­den aut­ta­van, sil­lä sai­raus­pois­sao­lo­ja on kulu­neen kevään aika­na ollut lähes puo­let vähem­män kuin vuo­den 2022 tam­mi-huh­ti­kuun aika­na. Puo­li­tai­val kui­ten­kin tote­aa, että tilan­tee­seen vai­kut­taa var­mas­ti myös koro­na­vi­ruse­pi­de­mian taantuminen.

Kun­nan­val­tuus­tos­sa sai­raus­pois­sao­lo­jen kas­vu herät­ti huol­ta. Ris­to Säk­ki­nen (sd.) kui­ten­kin huo­maut­ti, että omail­moi­tus­päi­vien vähen­tä­mi­nen sai­raus­pois­sao­lois­sa voi toda muka­naan omia ongel­mi­aan ja lisä­tä kus­tan­nuk­sia kunnalle.

Jan­ne Puo­li­tai­val tote­si, että täs­sä vai­hees­sa omail­moi­tus­päi­viä vähen­tä­mäl­lä pyri­tään inter­ven­tioon sai­raus­pois­sao­lo­jen kas­vun suh­teen. Kun­nas­sa ollaan myös tie­toi­sia sii­tä, että toi­men­pi­de voi näkyä työ­ter­veys­huol­lon kas­va­va­na kuor­mi­tuk­se­na ja suu­rem­pi­na laskuina.

– Kat­so­taan mitä tapah­tuu, aina­han voim­me pala­ta vii­teen päi­vään, Puo­li­tai­val sanoo.

Ilk­ka Pako­nen (kesk.) poh­ti, tilas­toi­daan­ko huo­nos­ta työil­ma­pii­ris­tä tai työn mie­lek­kyy­den puut­tees­ta aiheu­tu­vat pois­sao­lot myös mie­len­ter­vey­del­lis­ten syi­den alle sai­raus­pois­sao­lo­ja tar­kas­tel­taes­sa. Jan­ne Puo­li­tai­val tote­si, että yleen­sä työil­ma­pii­ris­tä joh­tu­vat ongel­mat kir­ja­taan juu­ri mie­len­ter­vey­del­lis­ten syi­den alle. Lisäk­si Puo­li­tai­val muis­tut­ti, että työ­uu­pu­mus ei ole kor­vaus­luo­kas­sa ole­va lää­ke­tie­teel­li­nen diag­noo­si, vaan se yleen­sä kir­ja­taan masen­nuk­sen tai ahdis­tu­nei­suus­häi­riön alle, jot­ta sai­ras­tu­nut voi­si saa­da sai­raus­lo­ma-ajal­taan palkkaa.

Mika Hast (vas.) kysyi hyvin­voin­ti­joh­ta­jal­ta, että kuin­ka rehel­li­ses­ti irti­sa­nou­tu­neet työn­te­ki­jät yleen­sä uskal­ta­vat ker­toa työs­sään koh­taa­mis­ta kipu­koh­dis­ta, jos tar­koi­tuk­se­na oli­si saa­da hyvät suo­sit­te­lut kun­nal­ta työ­nan­ta­ja­na. Puo­li­tai­val sanoi, että enti­sel­tä hen­ki­lös­tö­suun­nit­te­li­jal­ta kuu­le­man­sa mukaan epä­koh­dis­ta uskal­le­taan kyl­lä ker­toa hyvin. Puo­li­tai­val myös muis­tut­ti, että kaik­kien irti­sa­nou­tu­mis­ten taus­tal­la ei ole han­kaus­ta tai eripuraa.

– Se on ihan luon­nol­lis­ta, että ihmi­set mene­vät eteen­päin ja halua­vat uusia työpaikkoja.