Sodan vuo­det oli­vat ras­kai­ta myös Ran­ta­poh­jan alueella

Väli­rau­han aika alkoi Suo­mes­sa kevääl­lä 1940, kun Suo­men oli tai­vut­ta­va ras­kai­siin tal­vi­so­dan rau­ha­neh­toi­hin. Väli­rau­ha-nimi­tys­tä on alet­tu käyt­tää kevääs­tä 1940 kesään 1941 ulot­tu­nees­ta ajan­jak­sos­ta Suo­men his­to­rias­sa vas­ta jälkeenpäin.

Vaik­ka Suo­mi oli väli­rau­han aika­na aina­kin nimel­li­ses­ti rau­han tilas­sa, uuden sodan uhka oli koko ajan ilmas­sa. Suo­mes­sa jou­dut­tiin seu­raa­maan Bal­tian mai­den koh­ta­loa Neu­vos­to­lii­ton käsit­te­lys­sä, ja Suo­mi koki itse­kin jat­ku­vas­ti itä­naa­pu­rin teke­miä raja­louk­kauk­sia. Suo­mes­sa Neu­vos­to­liit­to oli pääs­syt varus­te­le­maan pak­ko­vuo­krat­tua Hankoa.

Suo­mi lunas­ti lopul­li­ses­ti itse­näi­syy­ten­sä II maa­il­man­so­dan aika­na. Käy­tiin tal­vi­so­ta, jat­ko­so­ta ja vie­lä kat­ke­rak­si lopuk­si Lapin sota. Sotien uhri oli kal­lis eri rin­ta­mil­la. Lisäk­si sodas­ta kär­si­vät sivii­lit monin tavoin. Tal­vi­so­das­sa, jat­ko­so­das­sa sekä Lapin sodas­sa oli kaa­tu­nei­ta tai kadon­nei­ta yhteen­sä noin 100 000.

Sota kou­rai­si ras­kaas­ti myös Ran­ta­poh­jan alu­een väes­töä. On syy­tä ottaa huo­mioon, että väes­töä oli Suo­mes­sa ja sen kun­nis­sa nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä vähemmän.

Sodis­sa vuo­si­na 1939–1945 kuol­leit­ten mää­riä voi tar­kas­tel­la Kan­sal­li­sar­kis­ton säh­köi­ses­tä tie­to­kan­nas­ta eri­lai­sil­la hakueh­doil­la. Kun kri­tee­reik­si ase­te­taan kaa­tu­nei­den syn­ty­mä­kun­ta sekä muik­si hakueh­doik­si seu­raa­via teki­jöi­tä: kaa­tui, siu­nat­tu ja hau­dat­tu, kuo­li haa­voit­tu­nee­na, siu­nat­tu ja hau­dat­tu, siu­nat­tu, ruu­mis jää­nyt ken­täl­le tai tuhou­tu­nut, kadon­nut, julis­tet­tu viral­li­ses­ti kuol­leek­si, kuol­lut sota­van­keu­des­sa, tulee Ran­ta­poh­jan alu­een osal­ta esiin seu­raa­via luku­ja: Hau­ki­pu­das: 97, Ii: 143, Kui­va­nie­mi: 92, Yli-Ii: 46, Kii­min­ki: 45 ja Yli­kii­min­ki: 96. On syy­tä mai­ni­ta, että eri­lai­sia haku­kri­tee­reil­lä tule esiin eri­suu­rui­sia luku­ja, ja edel­lä­mai­ni­tut luvut kos­ke­vat siis vain mai­ni­tuis­sa kun­nis­sa syn­ty­nei­tä kaa­tu­nei­ta, ei esi­mer­kik­si kysees­sä ole­van kun­nan koti­kun­nak­seen ilmoit­ta­nei­ta kaatuneita.

Kan­sal­li­sar­kis­ton tie­dot ker­to­vat mah­dol­li­suuk­sien mukaan myös kaa­tu­nei­den kuo­lin­pai­kan. Ran­ta­poh­jan alu­een mie­hiä on kaa­tu­nut esi­mer­kik­si Kies­tin­gis­sä ja Äyrä­pääs­sä, mut­ta myös muil­la rintamilla.

Täs­sä jutus­sa ole­vat kuvat on poi­mit­tu SA-kuva ‑pal­ve­lus­ta ja niis­sä esiin­tyy mah­dol­li­suuk­sien mukaan nii­tä rin­ta­ma­loh­ko­ja, joil­la Ran­ta­poh­jan alu­een mie­hiä taisteli.