Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö: Pai­kal­lis­leh­ti­ver­kos­ton säi­ly­mi­nen on olen­nais­ta myös jat­kos­sa– Pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­jat ry 30 vuotta

Kuva: Matti Porre/ Tasavallan presidentin kansliaKuva: Matti Porre/ Tasavallan presidentin kanslia

Elä­mä ei tapah­du vir­tu­aa­li­ses­ti tai glo­baa­lis­ti. Se tapah­tuu pai­kal­li­ses­ti siel­lä mis­sä eläm­me ja olemme. 

Hyvin toi­mi­tet­tu pai­kal­lis­leh­ti on läs­nä luki­jan­sa elä­mäs­sä. Sii­tä saa sel­vil­le lähiym­pä­ris­tön mene­mi­set ja tule­mi­set. Leh­den kan­nal­ta olen­nai­sia ovat myös tulot ja menot. Jos paik­ka­kun­nal­ta katoa­vat yri­tyk­set tai yhteis­kun­nal­li­nen vireys, mis­tä tule­vat tilaus­mak­sut ja mainostulot? 

Laa­jen­net­taes­sa näkö­kul­maa val­ta­kun­nal­li­sel­le tasol­le, voi­daan aja­tel­la että leh­dis­tö – tie­do­tus­vä­li­neet yleen­sä – muo­dos­ta­vat pei­lin, jos­ta ihmi­nen näkee ympä­röi­vän yhteis­kun­nan ja miten hän sijoit­tuu sii­hen. Luo­tet­ta­va sano­ma­leh­dis­tö on ollut kes­kei­ses­sä ase­mas­sa Suo­men kehi­tyk­sen kan­nal­ta. Se on tuo­nut luki­joil­leen olen­nais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta tilan­ne­ku­vaa, kan­nus­ta­nut uudis­tuk­siin, luo­nut kult­tuu­ril­lis­ta sivis­tys­tä, tuo­nut elä­mään viih­det­tä ja luo­nut kehyk­siä arkielämälle.

Leh­den luke­mi­nen kuu­luu edel­leen aamu­kah­vi­pöy­tään tai koti­soh­val­le. Omat leh­te­ni luen aamu­kah­vin kans­sa. Tie­don ja ymmär­ryk­sen han­kin­ta on siir­ty­mäs­sä kovaa vauh­tia säh­köis­ten väli­nei­den suun­taan, mut­ta laa­du­kas sisäl­tö on laa­du­kas­ta netis­sä­kin. Ongel­mia alkaa syn­tyä, jos sisäl­töä teh­dään ilman totuu­teen pyr­ki­mi­seen sitout­ta­vaa ohjeis­tus­ta ja täs­tä joh­tu­vaa vel­voi­tet­ta pal­vel­la luki­joi­ta. Teki­jäs­tä tulee täh­ti luki­jan sijaan. Täl­löin voi syn­tyä tilan­ne, jos­sa pei­li ei kuvaa­kaan ympä­ris­töään vaan muo­dos­tuu huvi­puis­ton pei­li­ta­lon kal­tai­sia muo­to­puo­lia näke­myk­siä. Vää­ris­ty­nyt kuva luo vää­ris­ty­nei­tä johtopäätöksiä.

Juh­la­kir­joi­tuk­sis­sa on tapa­na mai­ni­ta, että ajat ja asiat ovat kovem­mas­sa muu­tok­ses­sa kuin kos­kaan. Yksi jour­na­lis­ti­sen riip­pu­mat­to­muu­den tae on ollut jul­kai­sun vah­va talous. Näi­nä aikoi­na tämän vah­vuu­den varaan voi las­kea yhä har­vem­pi. Tie­don­vä­li­tyk­sen suu­ren mur­rok­sen ja kan­sa­lais­ten tie­don­han­kin­ta­ta­po­jen muu­tok­sen pääl­le on kasau­tu­nut lisäk­si koro­na­vi­ruk­sen vai­keut­ta­ma talous­ti­lan­ne. Pai­kal­lis­leh­tien toi­mi­tuk­sis­sa tämä tiedetään.

Olen jo aiem­min ilmais­sut huo­le­ni työn­te­ki­jöi­hin koh­dis­tu­vas­ta uhkai­lus­ta ja pai­nos­tuk­ses­ta. Ei ole oikein, jos työ­tään teke­vä jou­tuu pel­kää­mään työs­sään. Uuti­sai­heet ja nii­den koh­teet ovat pai­kal­lis­leh­des­sä lähel­lä teki­jään­sä. Työ­tään ei pää­se pakoon. Uhkai­lu ja jour­na­lis­ti­nen pai­nos­tus voi tul­la lähel­le. Tätä pai­nos­tus­ta ei tule hyväksyä.

Tänään muo­dos­tam­me kan­taam­me koro­na­vi­ruk­sen luo­maan tilan­tee­seen, lap­si­per­heis­sä puhut­taa kou­lu­kiusaa­mi­nen ja työ­elä­mäs­sä huo­le­na on työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­nen. Suo­mes­sa on noin 140 jul­kais­ta­vaa pai­kal­lis­leh­teä. Niil­lä on tär­keä roo­li, kun luki­jat hake­vat käsi­tys­tä myös noi­den ongel­mien käsit­te­lyyn omas­sa elämässään.

Pai­kal­lis­leh­ti­ver­kos­ton säi­ly­mi­nen on olen­nais­ta myös jatkossa.

Sau­li Nii­nis­tö, Tasa­val­lan presidentti