Perä­me­ri­kir­ja pal­jas­taa uut­ta tie­toa merenkulusta

Suo­men Majak­ka­seu­ra päät­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten jul­kais­ta tänä syk­sy­nä pie­nen kir­jan Mar­ja­nie­men ja Ulko­kal­lan maja­koi­den 150-vuo­tis­juh­lien kun­niak­si. Pro­jek­ti kui­ten­kin laa­je­ni mat­kan var­rel­la use­aan ker­taan niin, että pian jul­kis­tet­ta­va Perä­me­ri – 500 vuot­ta meri­tie­tä poh­joi­seen ‑teos on 368-sivui­nen kova­kan­ti­nen kir­ja, jos­sa on run­saas­ti ennen jul­kai­se­ma­ton­ta tie­toa ja 422 kuvaa, kart­taa tai piir­ros­ta. Syn­tyi ensim­mäi­nen perus­teel­li­nen tie­to­kir­ja Perä­me­ren meren­ku­lun kulttuurihistoriasta.

– Ensin tote­sim­me, että kir­jas­sa pitää ker­toa maja­koi­den lisäk­si myös Perä­me­ren ainut­laa­tui­sis­ta poo­keis­ta. Sit­ten työ laa­je­ni, kun löy­sim­me vuon­na 1939 val­mis­tu­neet beto­ni­lois­tot. Seu­raa­vak­si työ laa­je­ni sata­miin ja nii­den his­to­ri­aan, kir­ja­työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja Pek­ka Väi­sä­nen kertoo.

Kir­jan pää­kir­joit­ta­ja on väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Outi Kor­ho­nen Oulun yli­opis­tos­ta. Hänen lisäk­seen toi­mi­tus­kun­taan kuu­lu­vat Pek­ka Väi­sä­nen, Rai­mo Leh­ti­mä­ki, Juha Yli­mau­nu, hau­ki­pu­taa­lai­nen Tee­mu Veh­kao­ja ja Iin kir­jas­tos­sa työs­ken­te­le­vä Kari Bloms­ter. Toi­mi­tus­kun­ta pereh­tyi aihei­siin maa­kun­ta- ja kansallisarkistoissa.

– Kan­sal­li­sar­kis­ton Oulun toi­mi­pis­tees­tä löy­tyi majak­ka­mes­ta­rei­den ja luot­sin­van­him­pien Oulun luot­si­pii­rin pii­ri­pääl­li­köl­le lähet­tä­miä kir­jei­tä, joi­ta ei vie­lä kukaan ollut kos­kaan käy­nyt läpi. Vaik­ka ne ovat vir­ka­kir­jei­tä, ker­ro­taan niis­sä usein hyvin avoi­mes­ti esi­mer­kik­si vai­keis­ta olosuhteista.

Väi­sä­nen ker­too, että arkis­tois­ta pal­jas­tui esi­mer­kik­si luot­sien ja maja­kan­var­tioi­den remp­seä viinankäyttö.

– On annet­tu pal­jon varoi­tuk­sia ja ollut erot­ta­mis­yri­tyk­siä. Kiel­to­lain aika­na näi­den ryh­mien pää­sy vii­nan pariin oli help­poa. Luot­sil­le tar­jot­tiin ryyp­py jopa ennen luot­sauk­seen lähtöä.

Kir­jan yksi­tyis­koh­dis­ta Väi­sä­nen ker­too esi­mer­kin menos­ta Iin Röy­täs­sä ja Hau­ki­pu­taan Kurtinhaudassa.

– Kun noin sata poi­ka­mies­tä oli Röy­täs­sä las­taus­hom­mis­sa viet­tä­mäs­sä kesäis­tä lei­rie­lä­mää, oli meno aika hul­va­ton­ta. Siel­lä pidet­tiin lei­ri­nuo­tio­ta, oli ampu­mi­sia ja tava­roi­den varas­te­lua. Ken­ties vie­lä­kin hur­jem­paa meno oli toi­si­naan Hau­ki­pu­taan Kur­tin­hau­das­sa, jon­ne parit­ta­jat pys­tyi­vät toi­mit­ta­maan nais­vä­keä lähei­sen rau­ta­tien ansiosta.

Kovin kir­ja­työ­ryh­män eteen tul­lut uuti­nen liit­tyy Väi­sä­sen mukaan ruot­sa­lai­seen ken­raa­li­luut­nant­ti Kris­to­fer Frei­den­fel­tiin. Tähän asti on ker­rot­tu, että hänen lai­van­sa uppo­si vuon­na 1743 lähel­le Hai­luo­toa ja yksi tai kak­si lai­val­ta pelas­tau­tu­nut­ta oli­si kävel­lyt jää­laut­to­ja pit­kin Hailuotoon.

– His­to­ria­tie­to­ja on tul­kit­tu vää­rin. Toden­nä­köi­ses­ti lai­va uppo­si­kin Hau­ki­pu­taan edus­tal­le lähel­le San­ta­pank­kia, pal­jas­taa Väisänen.

Krun­nien his­to­rian tut­ki­mi­nen oli Väi­sä­sel­le itsel­leen yksi pro­jek­tin kohokohdista.

– Ker­rom­me kir­jas­sa, kuin­ka Maa- ja Ulkok­run­neis­ta käy­tiin tais­te­lu 1930-luvul­la. Kun­nan­val­tuu­te­tut Iis­sä ja Hau­ki­pu­taal­la tais­te­li­vat tosis­saan, mut­ta her­rat varas­ti­vat saa­ret viek­kau­del­laan näil­tä taval­li­sil­ta iiläi­sil­tä ja hau­ki­pu­taa­lai­sil­ta ihmi­sil­tä. He menet­ti­vät maat, kalas­tusoi­kei­den, lai­dun­maat, raken­nuk­set. Maa­kun­ta-arkis­tos­ta löy­ty­neet doku­men­tit ovat kat­ke­raa luet­ta­vaa, mut­ta niis­tä tulee esil­le, kuin­ka pai­kal­li­set tais­te­li­vat Krun­nien puolesta.

Kir­ja­työ­ryh­män osit­tain pusi­kois­ta löy­tä­mät hylä­tyt beto­ni­lois­tot ovat 14 beto­ni­sen meri­mer­kin sar­ja Hai­luo­dos­ta Kemiin.

– Ne ovat aktii­vi­sen pii­ri­pääl­lik­kö Nes­to­ri Vil­ja­sen aikaan­saan­nos. Hänen joh­dol­laan teh­tiin uudet väy­lät Mar­ja­nie­mes­tä Ouluun ja Oulus­ta Kemiin. Toi­vot­ta­vas­ti kir­jan myö­tä herä­tään huo­maa­maan, että näis­tä suu­rin osa voi­tai­siin vie­lä säästää.

Meren­ku­lul­le tar­peet­to­mik­si käy­neet usein kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti­kin arvok­kaat meri­mer­kit on jätet­ty rapis­tu­maan. Maja­kat, poo­kit, kum­me­lit, lois­tot ja nii­hin liit­ty­vän raken­nus- ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön suo­je­le­mi­nen onkin Suo­men Majak­ka­seu­ran tavoitteena.

Arkis­to­jen tut­ki­mi­sen lisäk­si kir­jan toi­mi­tus­kun­ta kier­si ran­ni­kon pitä­jis­sä etsi­mäs­sä tie­to­ja ja kuvia alu­een asukkailta.

– Lähin­nä saim­me kuvia. Toi­saal­ta halusim­me­kin vält­tää hata­ria muis­ti­tie­to­ja, kos­ka arkis­tois­ta löy­tyi niin usko­mat­to­man hie­no­ja ennen jul­kai­se­mat­to­mia his­to­ria­tie­to­ja, Väi­sä­nen kertoo.

Kir­jan jul­kai­sua ovat tuke­neet muun muas­sa useat sata­mat sekä museot. Kir­jaa myy sen jul­kai­si­ja, Suo­men Majak­ka­seu­ra. Kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus on ensi lau­an­tai­na Kala­joel­la. Sii­tä start­taa Majak­ka­seu­ran Perä­me­ri-kier­tue, jol­la esi­te­tään uut­ta lyhy­te­lo­ku­vaa Ulko­kal­la – suku­ni aika majak­ka­saa­rel­la ja kuul­laan kuvi­tet­tu esi­tys kir­jas­ta. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la tilai­suus on aina­kin Iin Nät­te­po­ris­sa 27.11. kel­lo 13. Sama­na päi­vä­nä tilai­suus on mah­dol­li­ses­ti myös Hau­ki­pu­taal­la ja Kui­va­nie­mel­lä. Kier­tue pysäh­tyy myös useis­sa pai­kois­sa, jois­ta voi nou­taa säh­kö­pos­tit­se tilaa­maan­sa kir­jan. Tar­kem­pia tie­to­ja löy­tyy Suo­men Majak­ka­seu­ran net­ti- ja Facebook-sivuilta.