Lam­paat saa­pui­vat kesä­lai­tu­mel­le mai­se­man­hoi­to­töi­hin Asemakylään

Lampaat kesälaitumelle! Neljä lammasta Haipuksen lammastilalta Kiimingistä tuli jälleen Asemakylälle Kiiminkijoen varrelle. Työmaana niillä on maisemanhoitotyöt. Aitauksen vierellä Jaana Koivisto ja Kaisa Säkkinen Oulu Infra liikelaitoksesta, lampurit Kari ja Kati Haipus Kiimingistä ja Asemakylän kyläyhdistyksen ja hoitoringin väkeä Kai Plaketti, Kirsi Koivukangas, Aino Rapala ja lapset Eeli ja Hilma.Lampaat kesälaitumelle! Neljä lammasta Haipuksen lammastilalta Kiimingistä tuli jälleen Asemakylälle Kiiminkijoen varrelle. Työmaana niillä on maisemanhoitotyöt. Aitauksen vierellä Jaana Koivisto ja Kaisa Säkkinen Oulu Infra liikelaitoksesta, lampurit Kari ja Kati Haipus Kiimingistä ja Asemakylän kyläyhdistyksen ja hoitoringin väkeä Kai Plaketti, Kirsi Koivukangas, Aino Rapala ja lapset Eeli ja Hilma.

Var­ma kesän merk­ki on, kun lam­paat saa­pu­vat lai­dun­ta­maan Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­läl­le Sämp­pi­kos­ken ran­taan Myl­ly­saa­ren tun­tu­maan vii­me vii­kol­la. Lam­paat saa­pui­vat lai­tu­mel­le nyt kol­mat­ta ker­taa hoi­ta­maan mai­se­maa ja tor­ju­maan eri­tyi­ses­ti vie­ras­la­jia lupii­nia. Lam­paat ovat Kati ja Kari Hai­puk­sen lam­mas­ti­lal­ta Hut­tu­ky­läs­tä Kiimingistä.

– Mat­ka meni hyvin, sil­lä lam­paat ovat tot­tu­neet kul­je­tuk­siin. Mei­dän lam­pai­ta on lai­dun­mail­la myös esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä, ker­toi Kati Haipus.

Lam­pai­ta oli vas­taa­not­ta­mas­sa Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­sen väkeä sekä Jaa­na Koi­vis­to ja Kai­sa Säk­ki­nen Oulun Infras­ta. Kau­pun­gin Yhdys­kun­ta- ja ympä­ris­tö­pal­ve­lut on muka­na Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­län lai­dun­han­ke 2023:ssa kyläyh­dis­tyk­sen ja lam­pu­rei­den kans­sa. Kysei­nen lai­du­na­lue on kau­pun­gin omistuksessa.

– Koke­muk­set kah­del­ta vii­me kesäl­tä ovat mai­se­man­hoi­don kan­nal­ta niin hyviä, niin­pä lai­dun­ta­mis­ta halu­taan edel­leen jat­kaa, ker­toi Kai Pla­ket­ti Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­ses­tä. Kau­pun­gin edus­ta­jien mukaan täl­lai­sis­sa mai­se­man­hoi­dol­li­sis­sa ja vie­ras­la­jien hävit­tä­mis­tä edis­tä­vis­sä hank­keis­sa halu­taan olla mukana.

Ajan­koh­ta lam­pai­den saa­pu­mi­sel­le osui nyt eri­tyi­sen nap­piin, sil­lä lupii­nit eivät olleet ehti­neet vie­lä kas­vaa suu­rik­si. Tär­ke­ää on saa­da pois­tet­tua lupii­ne­ja ennen kuin ne alka­vat kuk­kia ja sie­men­tää. Lupii­ne­ja on saa­tu hävi­tet­tyä alu­eel­ta huo­mat­ta­vas­ti lam­pai­den avulla.

Lam­paat on otet­tu hyvin vas­taan Ase­ma­ky­läl­lä eikä mitään ilki­val­taa ole ollut, iloit­see myös kyläyh­dis­tyk­sen Kir­si Koi­vu­kan­gas.

Aino Rapa­la oli las­ten Eelin ja Hil­man kans­sa kat­so­mas­sa lam­pai­den tuloa lai­tu­mel­le. Lam­paat näyt­ti­vät kotiu­tu­van hyvin laitumelle.

– Tosi iha­naa, että tääl­lä on täl­lai­nen lam­mas­paik­ka. Olem­me vas­ta muut­ta­neet Pir­kan­maal­ta tän­ne Ase­ma­ky­läl­le, ker­toi Aino Rapala.

Pian lam­ma­sai­tauk­sen vie­reen tuli myös jouk­ko kou­lu­lai­sia heti­mi­ten kat­so­maan ja ihas­te­le­maan lampaita.

Kesä­töis­sä Ase­ma­ky­län lai­tu­mel­la on nel­jä lam­mas­ta kesän ajan niin pit­kään kuin syö­mis­tä riit­tää. Lam­paat ovat iäl­tään 3–7‑vuotiaita. Ran­ta-alu­eel­la on lam­pail­le kak­si eril­lis­tä aidat­tua lai­dun­ta, joi­ta vaih­del­laan ruo­ka­paik­koi­na kesän ajan niin, että koko ajan riit­tää syötävää.

Lam­pai­den hoi­dos­ta ja ruo­kin­nas­ta vas­taa Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­sen jäse­nis­tä ja asuk­kais­ta koot­tu hoi­to­rin­ki päi­vit­täin. Jokai­nen lam­pai­ta kat­so­maan tul­lut tai ohi­kul­ke­va voi myös kur­ka­ta lam­pai­den voin­tia peri­aat­tee­la ”koko kylä hoi­taa”. Lam­pai­ta saa rap­sut­taa­kin, mikä­li ne anta­vat, mut­ta ruok­kia nii­tä ei saa. Ruo­kin­taa ja vesi­pis­tet­tä hoi­taa hoi­to­rin­ki, jon­ka jäse­net lam­paat oppi­vat tun­te­maan. Ruo­kin­ta­kiel­to muil­le on sik­si, että lam­paat eivät saa mitään epä­so­pi­vaa, sil­lä ne sai­ras­tu­vat her­käs­ti. Jos lam­pai­ta ruo­ki­taan aidan ulko­puo­lel­ta, ne oppi­vat mää­ki­mään ja ker­jää­mään hyvin äänek­kääs­ti ja voi­vat pyr­kiä jopa ulos aitauk­ses­ta. Mui­den kuin hoi­to­rin­ki­läis­ten ei pidä myös­kään men­nä lam­ma­sai­dan sisälle.

Aitauk­ses­ta löy­tyy yhtys­tie­to ja muu­ta ohjeis­tus­ta, mikä­li lam­pais­sa tai aitauk­ses­sa huo­maa jota­kin poikkeavaa.

Kyläyh­dis­tyk­sel­lä on myös toi­ve van­hem­mil­le, että las­ten kans­sa ote­taan puheek­si kuin­ka lam­ma­sai­tauk­sen lähel­lä käyt­täy­dy­tään. Lam­pai­ta ei saa hei­tel­lä kepeil­lä eikä juok­sut­taa mil­lään muul­la­kaan taval­la. Lam­ma­sai­tauk­set rajau­tu­vat veteen, mut­ta lam­paat eivät mene veteen muu­toin kuin jos ne säi­käh­tä­vät kovas­ti tai tun­te­vat olon­sa uhatuiksi.

Lam­pai­den lai­du­na­lu­eel­la kas­vaa pui­ta, jot­ka anta­vat lam­pail­le tar­vit­taes­sa suo­ja aurin­gol­ta ja sateel­ta ja jon­ne on teh­ty ruo­kin­ta- ja juo­ma­paik­ka. Katos­ta sään suo­jak­si lam­paat eivät tar­vit­se, mut­ta ei ole estet­tä, jos sel­lai­nen halu­taan teh­dä, ohjeis­ta­vat lampurit.

Kol­me vuot­ta sit­ten kyläyh­dis­tys ja kylä­läi­set raken­si­vat lam­ma­sai­tauk­set tal­koil­la. Mate­ri­aa­lit saa­tiin Oulun kaupungilta.

Lam­pai­den kesää voi seu­ra­ta Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­län kyläh­dis­tys ry:n Face­book-sivuil­ta, jon­ne lai­te­taan aika ajoin päi­vi­tyk­siä kuu­lu­mi­sis­ta. Jos halu­aa mukaan hoi­to­rin­kiin, voi lait­taa vies­tiä sivun kaut­ta. Hoi­to­rin­gin jäse­nil­lä ja lam­pu­reil­la on yhtei­nen What­sApp-ryh­mä, jos­sa vaih­de­taan ajan­koh­tai­set kuu­lu­mi­set, sovi­taan vuo­rois­ta ja pide­tään yhteyttä.

– Lam­pail­la ei ole nimiä. Olem­me­kin jär­jes­tä­mäs­sä nimi­kil­pai­lun lam­pail­le, sii­tä­kin tar­kem­paa tie­toa tulee FB-sivul­le, ker­toi Kir­si Koivukangas.