Hil­jen­ny het­kek­si Hau­ki­pu­taan van­hal­la hautausmaalla

LC Haukipudas/Kellon Lionsit Pauli Greus, Antti Haapalainen ja Hannu Liljamo maalaamassa penkkien selkänojia. Selkänojien muoto noudattelee Haukiputaan vanhan hautausmaan aidan aaltomuotoa. Myös väritys noudattelee hautausmaan aidan väriä. (Kuva KH)LC Haukipudas/Kellon lahjoittamien penkkien luovutustilaisuus. Vasemmalta hautausmaiden päällikkö Tuomo Vuontisjärvi, Lionsien Hannu Liljamo, Haukiputaan kirkkoherra Jaakko Tuisku ja Haukiputaan seurakunnan puutarhuri Erkki Mikkonen. (KH)

Tänä kesä­nä voit käy­dä Hau­ki­pu­taan van­hal­la hau­taus­maal­la hil­jen­ty­mäs­sä, istah­ta­mas­sa ja kuun­te­le­mas­sa lin­nun lau­lua ja van­ho­jen pui­den humi­naa LC Haukipudas/Kellon sin­ne lah­joit­ta­mil­la pen­keil­lä. Idea penk­kien lah­joit­ta­mi­ses­ta syn­tyi vuo­si sit­ten. Kun asia sai myön­teis­tä vas­ta­kai­kua, sovit­tiin Lion­sien ja Oulun Seu­ra­kun­tayh­ty­män kes­ken vii­den pen­kin teosta.

Lei­jo­nat teet­ti­vät run­ko-osat Puuse­pän­lii­ke Mat­ti­las­sa, jos­sa nii­den teos­ta vas­ta­si­vat Tapio Mat­ti­la ja Mik­ko Vii­na­mä­ki. Sel­kä­no­jan teet­ti erik­seen Seu­ra­kun­tayh­ty­mä kem­pe­le­läi­ses­sä puuse­pän­liik­kees­sä. Sel­kä­no­jan kaa­ren muo­dot löy­det­tiin van­han hau­taus­maan aidas­ta, jon­ka pääl­lys­lau­ta nou­dat­te­lee meren aal­to­ja. Myös penk­kien väri nou­dat­te­lee hau­taus­maan aidan värejä.

Työ­ryh­mäs­sä, johon kuu­lui­vat lei­jo­nien Ari Nor­ma­nin, Han­nu Lil­ja­mon ja Kari Hol­man lisäk­si seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra Jaak­ko Tuis­ku, Oulun Seu­ra­kun­tayh­ty­män hau­taus­mai­den pääl­lik­kö Tuo­mo Vuon­tis­jär­vi ja Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nan puu­tar­hu­ri Erk­ki Mik­ko­nen, poh­dis­kel­tiin penk­kien sijoi­tus­paik­ko­ja. Voi­tai­siin­ko nii­tä sijoit­taa myös vaik­ka­pa tapu­lin lähei­syy­teen. Tul­tiin sii­hen tulok­seen, että paras ja tur­val­li­sin paik­ka koko ryh­mäl­le on van­ha hau­taus­maa pai­kas­sa, jon­ka lähei­syy­des­tä löy­tyy Snell­ma­nin suvun hau­ta­muis­to­merk­ke­jä. Hyväk­si ajan­koh­dak­si penk­kien sijoit­ta­mi­sel­le todet­tiin kesä­kuun puo­li­vä­li ennen seu­ra­kun­ta­lais­ten loma-aikaa.

Kesä­lo­mien jäl­keen elo­kuus­sa voi­tai­siin jär­jes­tää pai­kal­la jokin tilai­suus, esi­mer­kik­si pie­ni­muo­toi­nen lau­luil­ta. Tie­kir­kos­ta, tapu­li­kah­vi­las­ta ja hau­taus­maan vie­res­sä sijait­se­vas­ta Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­museos­ta voi­daan opas­taa vie­rai­li­joi­ta käy­mään myös van­hal­la hau­taus­maal­la hil­jen­ty­mäs­sä. Lion­sit tule­vat teke­mään Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­ta­neu­vos­tol­le aloit­teen ris­tin sijoit­ta­mi­ses­ta penk­kien lähei­syy­teen ja hau­taus­maan por­tin vie­res­sä ole­van, nyt jo aika huo­no­kun­toi­sen opas­te­tau­lun, uusi­mi­ses­ta ja päi­vit­tä­mi­ses­tä. Onhan alu­eel­la teh­ty doku­men­toin­tia van­hois­ta hau­ta­pai­kois­ta vuon­na 2018. Sitä esi­tel­tiin ylei­söl­le vuon­na 2019. Eri­tyyp­pi­siä hau­ta­muis­to­merk­ke­jä löy­det­tiin 77, jois­ta 33:lle pys­tyt­tiin mää­rit­tä­mään hau­dan tie­dot. Van­hal­le hau­taus­maal­le on alus­ta­vis­sa suun­ni­tel­mis­sa tulos­sa myös uur­na­hau­taus­maa ja pol­ku­ja sekä kul­ku­väy­liä on tar­koi­tus vähi­tel­len uusia. Tämä vie kui­ten­kin oman aikan­sa ja byrokratiansa.

Van­han hau­taus­maan vai­heis­ta voi­daan mai­ni­ta, että hau­taus­maa on ollut käy­tös­sä noin kak­si­sa­taa vuot­ta vuo­teen 1890 saak­ka. Uusi, nykyi­nen Ukon­kai­vok­sen hau­taus­maa, vihit­tiin käyt­töön­sä juhan­nuk­se­na 1890. Alku­vai­heis­sa vai­na­jat hau­dat­tiin vuon­na 1642 raken­ne­tun kir­kon ympä­ril­le, kirk­ko­pi­haan tai kir­kon lat­tian alle vuo­teen 1765 saak­ka. Nykyi­sen, vuon­na 1762 raken­ne­tun kir­kon, lat­tian alle vai­na­jia ei enää hau­dat­tu. Kirk­ko­tar­haan hau­dat­tiin 168 tal­vi- ja jat­ko­so­das­sa kaa­tu­nut­ta. Syk­syl­lä 2022 lai­tet­tiin kirk­koon esil­le valo­ku­va­näyt­te­ly kir­kon alle hau­da­tuis­ta vai­na­jis­ta. Näyt­te­lyyn voi tänä kesä­nä tutus­tua tie­kir­kon aukio­loai­ka­na 26.6.–4.8.