Tasa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö pai­kal­lis­leh­dil­le: Suo­mi ei ole val­mis luo­vut­ta­maan Hor­ne­te­ja nii­den käyttöaikana

Tasa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön mukaan Suo­mi ei ole val­mis luo­vut­ta­maan Ukrai­nal­le Hor­net-hävit­tä­jiä nii­den käyt­töiän aikana.

– Tämä on nyt hyvä teh­dä sel­väk­si, ja ilmei­ses­ti se saat­taa­kin olla kai­kil­le sel­vä, että me emme kyl­lä ole kyke­ne­viä luo­vut­ta­maan nii­tä miten­kään nii­den käy­tön aika­na, ker­toi Nii­nis­tö tava­tes­saan pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­jia vir­ka-asun­nol­laan Män­ty­nie­mes­sä vii­me vii­kol­la. Hän tote­si myös, ettei Hor­net-kes­kus­te­luun lii­ty suur­ta dra­ma­tiik­kaa, vaik­ka sil­tä ehkä saat­taa näyttää.

Nii­nis­tö muis­tut­ti, että Hor­ne­tin tule­vat käyt­töi­kän­sä pää­hän Suo­mes­sa 3–4 vuo­den kulues­sa, jon­ka jäl­keen nii­den käyt­töiän jat­ka­mi­nen oli­si erit­täin kal­lis ope­raa­tio. Sitä on hänen mukaan­sa selvitetty.

– Tämä kes­kus­te­lu käy­tiin läpi sil­loin, kun tuu­mat­tiin, että voi­daan­ko nii­den (Hor­ne­tien) käyt­töi­kää jat­kaa niin, että oltai­si voi­tu sit­ten lykä­tä F35-hävit­tä­jien han­kin­taa. Se sel­vi­tys aina­kin osoit­ti, että oli­si val­ta­van kal­lis ope­raa­tio yrit­tää ostaa niil­le joku­nen vuo­si lisää käyttöaikaa.

– Nämä koneet ovat käy­tös­sä voi­mak­kai­den voi­mien alai­si­na, ja se kulut­taa sekä rasit­taa nii­den runkoakin.

– Mut­ta täs­sä vai­hees­sa vii­sain­ta tie­tys­ti oli­si, että kat­so­taan kai­kes­sa rau­has­sa, että mitä teh­dään näil­le koneil­le ehkä sit­ten 3–4 vuo­den pääs­tä. Eli onko niil­le vie­lä käyt­töä ja mil­lä fik­sauk­sil­la? Mut­ta ihan ajan­koh­tai­nen tämä aihe ei ole, Nii­nis­tö kertoi.

Pre­si­dent­ti Nii­nis­tö kom­men­toi myös Suo­men Nato-hake­muk­sen taus­to­ja ja ete­ne­mis­tä vain paria tun­tia ennen kuin hän kävi val­tio­neu­vos­ton lin­nas­sa vah­vis­ta­mas­sa niin sano­tut Nato-lait, jot­ka sine­töi­vät Suo­men osal­ta maan liit­ty­mi­sen puolustusliittoon.

Nii­nis­tö piti Suo­men Nato-hake­muk­sen ete­ne­mis­tä ripeä­nä monien mui­den jäsen­mai­den hake­mus­pro­ses­sei­hin verrattuna.

– Jos kaik­ki menee kuten täl­lä het­kel­lä näyt­tää niin kyl­lä tämä Suo­men Nato-jäse­nyys rat­ke­aa kum­min­kin Naton jäse­nyys­his­to­ri­aan ver­rat­tu­na suh­teel­li­nen nopeas­ti, Nii­nis­tö totesi.

– Ruot­sin osal­ta tilan­ne on vali­tet­ta­vas­ti edel­leen avoin. Ruot­sis­sa tulee voi­maan uusi ter­ro­ris­mi­lain­sää­dän­tö tuos­sa kesä­kuun alku­puo­lel­la. Se voi olla avain, jol­la luk­ko ehkä, koros­tan ehkä, auke­aa, Nii­nis­tö pohti.

Nii­nis­tö ker­toi myös näke­myk­si­ään Ukrai­nan sodas­ta, ja muis­tut­ti, että on ikä­vä kyl­lä vai­kea ennus­taa mihin suun­taan siel­lä ollaan menossa.

– Venä­jän suur­hyök­käyk­ses­tä, kun puhut­tiin, onko se tapah­tu­nut, onko sitä yri­tet­ty, on hie­man avoin­na. Mis­sään tapauk­ses­sa kovin mer­kit­tä­vää tulos­ta se ei ole tuot­ta­nut, vaan rin­ta­ma­lin­jat ovat lähes pai­koil­laan. Sit­ten on uumoil­tu myös vas­ta­hyök­käyk­ses­tä tämän kevään aika­na. Nämä kaik­ki ovat enem­män täl­lai­sia spe­ku­loin­te­ja, Nii­nis­tö pohti.

Pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­jayh­dis­tyk­sen ja Nii­nis­tön tapaa­mi­ses­sa sivut­tiin myös Yhdys­val­tain ja Kii­nan välis­ten suh­tei­den jän­nit­ty­mis­tä, jota kehi­tys­tä Nii­nis­tö piti huolestuttavana.

– Se mer­kit­see myös tie­tyn­lais­ta blok­kiu­tu­mis­ta, joka on ongel­mal­lis­ta meil­le kai­kil­le monel­la tapaa. Täy­tyy vain toi­voa, että tilan­ne pik­ku­hil­jaa rau­hoit­tui­si. Sii­tä­hän nyt oli lie­viä merk­ke­jä, kun (Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti Joe) Biden ja (Kii­nan pre­si­dent­ti Jin­ping) Xi tapa­si­vat vii­me vuo­den lopul­la, Nii­nis­tö totesi.

Arto Hen­riks­son

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.