Sin­ne ne mei­dän sul­ha­set meni – San­ka­ri­hau­to­jen tari­noi­ta kai­va­taan lisää

Oulun seu­ra­kun­tayh­ty­män seit­se­mäl­lä san­ka­ri­hau­taus­maal­la lepää 1025 nuor­ta soti­las­ta, jois­ta 465 lepää Ran­ta­poh­jan alu­een san­ka­ri­hau­taus­mail­la. San­ka­ri­hau­to­jen tari­nat ‑hank­keen tar­koi­tuk­se­na on tuo­da näi­den soti­lai­den tari­nat esil­le hyö­dyn­tä­mäl­lä uut­ta tek­no­lo­gi­aa ja tari­noi­ta kai­va­taan pal­jon lisää. Tari­noi­ta on jo kerät­ty usei­ta sato­ja, mut­ta suu­rin osa niis­tä kos­kee Oulun Intiön san­ka­ri­hau­taus­maal­le hau­dat­tu­ja sankareita.

Hank­keen tar­koi­tus on nos­taa kes­ki­öön ennen kaik­kea taval­lis­ten rivi­so­ti­lai­den hen­ki­lö­his­to­ri­aa ja se jäl­ki, jon­ka san­ka­ri­vai­na­jat jät­ti­vät pai­kal­li­seen kyläyh­tei­söön. Myös kult­tuu­ri­pe­rin­nön siir­tä­mi­nen seu­raa­vil­le suku­pol­vil­le on tär­ke­ää. Samaa miel­tä on myös hau­ki­pu­taa­lai­nen Anne­li Han­nus. Hänes­tä tari­noi­ta tuli­si nyt kir­joit­taa, kun vie­lä joku ne muistaa.

– Kir­joit­ta­kaa per­heen­jä­sen­ten, läheis­ten tai naa­pu­rien tari­nat ylös, niin ne säi­ly­vät tule­vil­le pol­vil­le. Nämä asiat kiin­nos­ta­vat kai­ke­ni­käi­siä, mut­ta his­to­ri­aa muis­ta­vat alka­vat ole­maan jo iäk­käi­tä, Han­nus sanoo.

Anne­li Han­nus on itse kir­joit­ta­nut edes­men­neen puo­li­son­sa Kari Han­nuk­sen isän, Jor­ma Han­nuk­sen s. 16.6.1915, k. 17.5.1943. tari­nan. Anne­li Han­nus ker­too Jor­man kuol­leen Pis­to­joel­la, mihin hänet komen­net­tiin hänen saha-osaa­mi­sen­sa vuok­si. Hän ker­ke­si kou­lut­tau­tua myös polii­sik­si ja hän­tä kuvat­tiin iloi­sek­si ihmiseksi.

– Minul­la on tal­les­sa vie­lä pal­jon Jor­man kir­jei­tä rin­ta­mal­ta ja ne pitäi­si käy­dä­kin läpi.

Kari Han­nus ei keren­nyt tava­ta kos­kaan isään­sä, sil­lä hän syn­tyi vas­ta elo­kuus­sa 1943. Hän kui­ten­kin ker­ke­si vie­rail­la isän­sä kuo­li­pai­kal­la Pis­to­joel­la muu­ta­man ker­ran ja eri­tyi­ses­ti isän kuo­lin­päi­vä­nä teh­ty vie­rai­lu pai­kal­le oli ollut Karil­le tär­keä. Toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na kuo­li yli 90 000 suo­ma­lais­ta soti­las­ta, joten vai­ku­tus nais­väes­töön oli myös suu­ri. Myös Karin äiti jäi tuol­loin les­kek­si kah­den pie­nen lap­sen kans­sa, eikä isä Jor­mas­ta juu­ri­kaan puhuttu.

– Monel­la nai­sel­la jäi per­he perus­ta­mat­ta sotien vuok­si. Monet nuo­ret nai­set sanoi­vat, että sin­ne ne mei­dän sul­ha­set meni­vät ja jäi­vät. Äideil­lä oli var­mas­ti tiuk­kaa ja lap­set lai­tet­tiin var­hai­ses­sa vai­hees­sa pel­loil­le töihin.

San­ka­ri­vai­na­jien muis­toa kun­nioit­ta­van ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön siir­toa tuke­van pal­ve­lun kan­nal­ta oli­si eri­tyi­sen tär­ke­ää, että jokai­sen Suo­men puo­les­ta tais­tel­leen san­ka­ri­vain­ajan tari­na oli­si mah­dol­lis­ta ava­ta jokai­sel­le sii­tä kiin­nos­tu­neel­le nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Anne­li Han­nus muis­tut­taa, ettei tari­nan tar­vit­se olla pitkä.

– Toi­voi­sin, että seu­raa­vis­sa kaa­tu­nei­den muis­to­päi­vän juh­lis­sa näi­tä tari­noi­ta luet­tai­siin ääneen, vaik­ka muu­ta­ma ker­ral­laan. Ja tapah­tu­ma voi­si alkaa muu­ten­kin hie­man myö­hem­min, niin per­heet ja opis­ke­li­jat ehti­si­vät paikalle.

– Pal­jon aineis­toa yhä puut­tuu. Lisää ker­to­muk­sia, kuvia, mah­dol­lis­ta kir­jeen­vaih­toa ja muu­ta mik­ro­his­to­ri­aa kai­va­taan, hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Jar­mo Kor­ho­nen ker­toi Ran­ta­poh­jal­le aiemmin.

Hank­keen tar­koi­tuk­se­na on alu­eel­li­sen koke­muk­sen jäl­keen mah­dol­lis­taa hank­keen leviä­mi­nen val­ta­kun­nal­li­sek­si ilmiök­si ja se on kehit­tä­mis­hank­keen pää­ta­voi­te. Han­ke on kak­si­vuo­ti­nen ja se lop­puu tämän vuo­den loka­kuus­sa. Eli nyt on otol­li­nen aika kir­joit­taa tari­nat ylös, jot­ta kult­tuu­ri­pe­rin­tö säi­lyi­si. Tari­nan ja mah­dol­li­set valo­ku­vat voi lähet­tää säh­kö­pos­tit­se osoit­tee­seen oulu.sankarihaudat@evl.fi tai kir­jee­nä osoit­tee­seen Oulun seu­ra­kun­tayh­ty­mä, San­ka­ri­hau­to­jen tari­nat, PL 122, 90101 Oulu. Kir­joi­tuk­sen pituus voi olla noin puo­li lius­kaa ja tari­noi­ta voi lähet­tää toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na kaa­tu­nee­seen san­ka­ri­vai­na­jaan liit­tyen. Muis­tat­han mai­ni­ta vies­tis­sä­si seu­raa­vat asiat: kaa­tu­neen etu­ni­met ja suku­ni­mi, syn­ty­mä­ai­ka ja kuo­lin­ai­ka, Oulun hau­taus­maan nimi, min­ne kaa­tu­nut on haudattu.